Kannuksenpyörä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä.
Geometrisesti säännöllinen oktagrammi.

Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Symboli on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa.

Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodonvoi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta; vastaava ei esimerkiksi kuusisakaraisen heksagrammin kohdalla onnistu matemaattisista syistä.lähde?

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota tekstiileissä 600-luvulla.

Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna.

Kannuksenpyörä on suomalais-ugrilaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä käytetty symboli.

Kuvion käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Suomesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia muualta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]