Kannuksenpyörä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä.
Geometrisesti säännöllinen oktagrammi.
Tämä artikkeli käsittelee kuviota. Kannuspyörä on eräissä lentokoneissa laskutelineen osa.

Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla[1]. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä[2]. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa. Virossa se tunnetaan nimellä Muhu mända[1].

Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota tekstiileissä 600-luvulla.

Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna.[3]

Kannuksenpyörä on suomalais-ugrilaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä käytetty symboli.
Selbunruusu-neulekuvio.

Kuvion käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaisissa käsitöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuviota on käytetty Suomessa muun muassa käsitöiden aiheena, esimerkiksi ryijyissä ja vaatteissa, kuten lapasissa.[4] Mordvalaisilla sitä on käytetty naisten paidoissa ja helminauhoissa.[5][6] Mareilla ja tverinkarjalaisilla sitä on käytetty naisten päähineissä.[7][8]

Heraldiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaaknoita Suomesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lippuja ja vaakunoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b SUUR LIPULUGU | Jaak Prozes: „Kindlasti võiks soome-ugrilaste ühislipul olla suurem roll!” Maaleht. Viitattu 17.10.2022. (viroksi)
  2. Itse tehty ryijy sopii perinnöksi Kaleva. Viitattu 12.10.2022.
  3. Sarappo, Emma: The Star of Norwegian Knitwear The Atlantic. Viitattu 1.3.2021.
  4. Käsineet; Kintaat finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  5. naisen paita; paita finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  6. koru; kaulakoru; necklace finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  7. naisen päähine; osa päähineestä; päähine finna.fi. Viitattu 25.10.2022.
  8. päähineen etuosa finna.fi. Viitattu 25.10.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]