Kannuksenpyörä

Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä.

Geometrisesti säännöllinen oktagrammi.

Tämä artikkeli käsittelee kuviota. Kannuspyörä on eräissä lentokoneissa laskutelineen osa.

Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla^[1]. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä^[2]. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa. Virossa se tunnetaan nimellä Muhu mända^[1].

Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota tekstiileissä 600-luvulla.

Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna.^[3]

Kannuksenpyörä on suomalais-ugrilaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä käytetty symboli.

Selbunruusu-neulekuvio.

Kuvion käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaisissa käsitöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuviota on käytetty Suomessa muun muassa käsitöiden aiheena, esimerkiksi ryijyissä ja vaatteissa, kuten lapasissa.^[4] Mordvalaisilla sitä on käytetty naisten paidoissa ja helminauhoissa.^[5]^[6] Mareilla ja tverinkarjalaisilla sitä on käytetty naisten päähineissä.^[7]^[8]