Kannuksenpyörä

Suomessa koristeena käytetty kannuksenpyörä.

Geometrisesti säännöllinen oktagrammi.

Kannuksenpyörä eli pykäläristi on kahdeksansakarainen tähti- ja ristikuvio. Kuvio on ollut käytössä useissa kulttuureissa, muun muassa monilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla. Suomessa sen yleensä näkee eräissä kuntavaakunoissa, perinteisenä ryijyjen ja muiden käsitöiden koristeena sekä karjalaisen naimattoman naisen perinteisessä päähineessä säppälissä. Eritoten Pohjois-Hämeessä suosittiin kannuksenpyörää ryijyissä. Se on virolaisten tärkein kansanperinteen symboli, jolla on uskottu olevan kantajansa henkeä ja sielua suojelevia ominaisuuksia ja josta on useita erilaisia muunnelmia, joiden sisässä voi olla esimerkiksi ruutuja. Merkkiä on arveltu käytetyn virolaisten keskuudessa jo esikristilisellä ajalla. Viron kielessä se tunnetaan nimellä kaheksakand (suom. 'kahdeksankanta') ja Muhu mänd. Merkki on ollut erityisen suosittu Etelä-Virossa, ja võrolaisilla sen nimi on katsakiri tai katsaharo ja katsakand. Se on myös muun muassa Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen ja võrolaisten lipuissa sekä Karjalan, Udmurtian ja Mordvan tasavaltojen vaakunoissa, joissa se kuvaa aurinkoa.

Geometrinen nimitys kuviolle on oktagrammi eli kahdeksankanta. Kuvion säännöllisen muodon voi piirtää yhdellä kynänvedolla kahdeksalla janalla nostamatta kynää alustasta.

Alkuperä

Kuten monen muunkin kansanperinteisen kuvion, myös kannuksenpyörän alkuperä on hämärän peitossa. Koptilaiskristittyjen tiedetään käyttäneen kuviota tekstiileissä 600-luvulla.

Suomalais-ugrilaisten kansojen käytössä kannuksenpyörä on monesti merkinnyt aurinkoa. Liettualaisten auseklis on vastaava symboli. Pitsikoristeissa se on tunnettu myös Aunuksen aitana. Norjalaisessa neulontaperinteessä kuvio tunnetaan selbunruusuna, mutta myös latvialaiset pitävät sitä omanaan.

Kannuksenpyörä on suomalais-ugrilaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä käytetty symboli.

Selbunruusu-neulekuvio.

Kuvion käyttö

Kannuksenpyöräkuvioita Tampereen Pakkahuoneen Klubin lattiassa.

Kannuksenpyörä esiintyy Fotografiska-museoiden ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan Tiedekirja-kirjakaupan tunnuksissa. Kuvio on keskeinen Kalevala Korun Annansilma-korussa, jonka on suunnitellut korujen ensimmäinen pääsuunnittelija Germund Paaer. Kuvio esiintyi Kansainvälisen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssin tunnuksessa vuonna 2024.

Suomalais-ugrilaisissa käsitöissä

Kuviota on käytetty Suomessa muun muassa käsitöiden aiheena, esimerkiksi ryijyissä ja vaatteissa, kuten lapasissa. Mordvalaisilla sitä on käytetty naisten paidoissa ja helminauhoissa. Mareilla ja tverinkarjalaisilla sitä on käytetty naisten päähineissä. Eesti Rahvakunsti ja Käsitöö Liit (suom. 'Viron kansantaiteen ja käsityön liitto') ylläpitää paikallista kansallista käsityökulttuuria Virossa. Sen kansallispuvuista vastaava alaliitto Eesti rahvarõivad käyttää tunnuksessaan kannuksenpyörää.

Heraldiikassa

Vaakunoita Suomesta

• 
  Parikkalan vaakuna.
• 
  Parikkalan vanha vaakuna.
• 
  Vuokselan epävirallinen vaakuna.

Lippuja ja vaakunoita

• 
  Székelyjen lippu.
• 
  Székelyjen vaakuna.
• 
  Udmurtian vaakuna.
• 
  Udmurtian lippu.
• 
  Mordvan vaakuna.
• 
  Mordvan lippu.
• 
  Karjalan tasavallan vaakuna.
• 
  Võrolaisten lippu.
• 
  Haljalan kunnan lippu.
• 
  Haljalan kunnan vaakuna.
• 
  Häädemeesten kunnan lippu.
• 
  Entisen Kehtnan kunnan lippu.
• 
  Entisen Kehtnan kunnan vaakuna.
• 
  Lääne-Harjun kunnan lippu.
• 
  Lääne-Harjun kunnan vaakuna.
• 
  Muhun kunnan lippu.
• 
  Muhun kunnan vaakuna.
• 
  Entisen Raplan kunnan lippu.
• 
  Uuden Raplan kunnan lippu.
• 
  Uuden Raplan kunnan vaakuna.
• 
  Piirissaaren kunnan lippu.
• 
  Piirissaaren kunnan vaakuna.
• 
  Viljandin kunnan lippu.
• 
  Viljandin kunnan vaakuna.
• 
  Nõon kunnan lippu.
• 
  Nõon kunnan vaakuna.
• 
  Laimjalan kunnan lippu.
• 
  Laimjalan kunnan vaakuna.
• 
  Ristin kunnan vaakuna.
• 
  Keilan kunnan lippu.
• 
  Keilan kunnan vaakuna.
• 
  Kullamaan kunnan lippu.
• 
  Põdralan kunnan lippu.
• 
  Põdralan kunnan vaakuna.
• 
  Selbun kunnan vaakuna.
• 
  Ulvikin kunnan vaakuna.
• 
  Koveran maalaiskunnan ja siihen kuuluva maaseututaajaman vaakuna Aunuksen Karjalassa
• 
  Kuittisen maalaiskunnan ja kylän vaakuna Aunuksen Karjalassa
• 
  Lihoslavlin piirin lippu Tverin Karjalassa, Tverin alueella
• 
  Lihoslavlin piirin vaakuna Tverin alueella
• 
  Nikolskojen maalaiskunnan lippu Rameškin piirissä Tverin Karjalassa, Tverin alueella
• 
  Mujejärven piirin vaakuna Itä-Karjalassa
• 
  Mujejärven kaupungin lippu Vienan Karjalassa
• 
  Mujejärven kaupungin vaakuna
• 
  Mäkriän vaakuna Aunuksen Karjalassa
• 
  Repolan vaakuna Aunuksen Karjalassa
• 
  Repolan lippu
• 
  Segežan piirin lippu Vienan Karjalassa
• 
  Segežan piirin vaakuna
• 
  Sekeen kaupungin lippu Segežan piirissä
• 
  Sekeen kaupungin vaakuna
• 
  Suojärven piirin lippu Laatokan ja Aunuksen Karjalassa
• 
  Suojärven piirin vaakuna
• 
  Tsolmuisen maalaiskunnan ja kylän vaakuna Karhumäen piirissä Karjalan tasavallassa
• 
  Dnipropetrovskin alueen lippu Ukrainasta
• 
  Sutherlandin lippu, Skotlannin ylämaalta
• 
  Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu.

Muussa käytössä

• 
  Karjalan kansallisen pataljoonan tunnus.
• 
  Suomalaisuuden liiton tunnus.
• 
  Latvian puolisotilaallisten Aizsargi-joukkojen tunnus vuosilta 1937–1940.
• 
  Latvian kansalliskaartin tunnus vuosilta 1993–2000.
• 
  Latvian kansalliskaartin nykyinen tunnus.
• 
  Romanian kuninkaallisten ilmavoimien koneissaan vuosina 1941–1944 käyttämä tunnus.

Katso myös

• Aurinkopyörä
• Hakaristi Suomessa
• Hannunvaakuna
• Kuusikanta
• Maltanristi
• Marin tasavallan lippu
• Pentagrammi eli viisikanta
• Tursaansydän
• Tähti
• Ukkosmerkki

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kannuksenpyörä Wikimedia Commonsissa

• Sisä-Savon kansalaisopisto: Ryijyn historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä: Käspaikka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Käspaikat – elämänpuita ja ruusunkukkia Osa II: kirjontaa, pitsiä ja revinnäistä (Arkistoitu – Internet Archive)