Pyörökirkko
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Pyörökirkko on pohjakaavaltaan pyöreä kirkko[1]. Kristinuskon alkuaikoina pyörökirkkoja rakennettiin tavallisesti hauta- ja kastekirkoiksi. Keskiajalla Itämeren alueella kehittyi erityinen pyörökirkkojen tyyppi, jykevä ja tornimainen rakennus, joka rakennettiin jumalanpalveluksen lisäksi myös puolustustarkoituksiin. Tällaiset pyörökirkot olivat suosittuja Pohjoismaissa 1000–1100-luvulla, ja niitä on runsaasti Tanskassa, etenkin Bornholmin saarella, jossa niitä on neljä.
Pyörökirkkoja on rakennettu Pohjoismaissa myöhemminkin, muun muassa uusklassismin aikaan. Suomen tunnetuimpia pyörökirkkoja on Haminan Pietari-Paavalin kirkko, joka valmistui 1837. Puinen Vimpelin kirkko valmistui 1807.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pyörökirkko Leena Valkeapää, Ulla Salmela, Elina Bonelius, Taidehistorian sanasto, Jyväskylän yliopisto TAIKU/Taidehistoria, 1997.. Viitattu 8.2.2009.