Varhaiskasvatus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koulutus Suomessa
Esiaste
varhaiskasvatus
Perusaste
peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
lukio
ammattikoulutus
ammatillinen aikuiskoulutus
kaksoistutkinto
Korkea-aste
ammattikorkeakoulu
yliopisto
Historiallisia oppilaitosmuotoja
kansakoulu
oppikoulu
opistoaste
kouluaste
Ruotsalaislapsia liikenneopissa.

Varhaiskasvatus tarkoittaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai yksityisten järjestämässä päivähoidossa, esiopetuksessa sekä aamu- ja iltapäiväkerhoissa. Varhaiskasvatuspalvelut on keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja tukijärjestelmässä. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Julkisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea vanhempien vanhemmuutta ja lapsen kasvatusta. Varhaiskasvatuksessa lapsen omaehtoinen leikki on keskeisessä asemassa.

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Tämän tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista.

Varhaiskasvatuksessa kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa näkyvät sekä lapsille ominaisin tapa toimia eli leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen että sisällölliset suuntautumiset.[1]

Varhaiskasvatuksen laadulla on tutkimusten mukaan huomattava merkitys ihmisen koulumenestykselle ja selviytymiselle elämässä. Kansainväliset tutkimukset eri maissa ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen taloudellinen vaikuttavuus yhteiskunnalle ja yksilölle sekä sen vaikuttavuus yksilön elämän laatuun ihmisen koko elinkaaren kannalta on suurempi kuin mikään muu koulutusinvestointi. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota sekä sosiaalipolitiikan että kansantaloustieteen asiantuntijat, tunnetuimpana kansantaloustieteen nobelisti James Heckman monivuotisten tutkimustensa tuloksena. [2],[3],[4],[5]

Samoin OECD:n PISA-tutkimukset ovat osoittaneet, että oppilaat, jotka ovat saaneet vähintään vuoden verran varhais­kasvatusta tai esi­opetusta, menestyvät paremmin eri kouluasteiden PISA-testeissä kuin lapset, jotka eivät ole osallistuneet varhaiskasvatukseen, vaikka vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus otetaan huomioon. Näyttää siltä, että mitä pidempään varhais­kasvatusta on saatu, sitä myönteisempi on vaikutus PISA-tuloksiin.

Myönteisesti vaikuttavat OECD:n mukaan myös keski­määräistä suurempi julkinen panostus varhais­kasvatukseen ja varhais­kasvatuksen pienemmät oppilas-opettaja -suhdeluvut.

OECD:n mukaan varhais­kasvatuksella on merkittävää vaikutusta myös maahan­muuttaja­taustaisten oppilaiden koulu­menestykseen. Varhais­kasvatukseen osallistuneet maahan­muuttaja­taustaiset oppilaat menestyivät PISA-tutkimuksessa huomattavasti paremmin kuin ne, jotka eivät olleet siihen osallistuneet.

Suomi sijoittuu koulutuksen kansain­välisissä laadullisissa ja määrällisissä vertailuissa yleensä kärki­päähän, mutta varhais­kasvatuksen osallistumis­asteet ovat olleet tästä poikkeus. Suomen varhais­kasvatuksen osallistumis­asteet olivat ISCED-97 -luokituksen mukaan eurooppalaisessa vertailuissa selvästi EU:n keski­arvoa alhaisempia eivätkä lähelläkään muiden Pohjoismaiden tasoa.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stakes 2005. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stakes 2005, s. 17, 20.
  2. Heckman, James H.: Giving Kids a Fair Chance : A Strategy That Works Massachusetts Institute of Technology, 2013.
  3. Heckman, James H.: Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy Heckmanequation.org.
  4. Sipilä, Jorma: Maksut pois ja ilmaiseksi – Varhaiskasvatus vaikuttaa ihmisen elämään vuosikymmeniä Suomen Kuvalehti nro 2, 2016.
  5. Vartiainen, Juhana: Varhaisvuodet ratkaisevat lapsen tulevaisuuden Suomen Kuvalehti nro 48, 2015.
  6. Tuononen, Mika: Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin Tilastokeskus. Tieto&trendit 5/2015, 25.11.2015..

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karila, Kirsti & Kinos, Jarmo & Virtanen, Jorma (toim.): Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 2001. ISBN 952-451-021-9.
  • Ojala, Mikko: Varhaiskasvatuksen perusteita ja haasteita. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3815-0.
  • Ruoppila, Isto ym. (toim.): Varhaiskasvatuksen tutkimusmenetelmiä. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-180-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]