Kevon luonnonpuisto
Kevon luonnonpuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
712 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu | |
| Hallinto |
Metsähallitus |
Kevon luonnonpuisto on Pohjois-Lapissa Utsjoen alueella sijaitseva luonnonpuisto. Tämä Metsähallituksen hoidossa oleva alue on perustettu 1956, ja sen pinta-ala on noin 712 neliökilometriä. Puiston tarkoituksena on Kevon kanjonin ja ympäröivän tunturiluonnon suojelu.
Luonnonpuiston keskeinen osa on yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Ympärillä on tasaisempaa tunturiylänköä. Kanjonissa on useita putouksia, joista tunnetuin on komea Fiellu-putous yläjuoksulla.
Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain kahta merkittyä reittiä pitkin. Kevon retkeilyreitti on 64 kilometriä pitkä, rotkoaluetta pitkin kulkeva reitti. Kuivin reitti on 78 kilometriä pitkä, tunturialueella kulkeva reitti. Molemmat reitit ovat melko vaikeakulkuisia, ja niihin sisältyy muun muassa useita kahluuylityksiä.
Heti luonnonpuiston alueen vieressä on Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon tutkimusasema, josta käsin yliopisto on tehnyt alueella luonnontieteellistä tutkimusta vuodesta 1956. Tutkimusasema on Kevojärven Kevoniemessä lähellä Kevojoen suuta.[1]
Eläimistö ja kasvisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puiston pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa maakotka, piekana, sepelrastas ja tunturihaukka. Puistossa liikkuu myös karhuja.
Kevon luonnonpuiston alueella kasvaa lukuisia harvinaisia kasveja, muun muassa suippohärkylä, myyränporras, pohjannoidanlukko, idänimarre, kaljukiviyrtti, keminängelmä, pahtahanhikki, ruijanpahtahanhikki, lettorikko, lapinesikko, kalliosirkunjyvä, metsänemä, pahtakeltto, ruijankissankäpälä, tunturiarnikki ja tunturivehnä. [2] Monet lajeista ovat Suomessa rauhoitettuja ja uhanalaisia.
Kuvia Kevolta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fiellun putous
Kevon kanjoni
Vaijerikahlaamo Kevon retkeilyreitillä
Auringonlasku
Ruska
Suonsilmä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tutkimus Lapin tutkimuslaitos Kevolla TY. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Lapin ympäristökeskuksen Kevon luonnonpuistoa käsittelevät sivut
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kallio, Paavo: Kevo, Lapin luonnon tutkimuspaikka. WSOY, 1962.
- Kallio, Paavo: Kevo. Mietteitä ja muistikuvia Kevosta ja pohjoisen luonnon tutkimuksesta. Karisto, 1990. ISBN 951-23-2521-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kevon luonnonpuisto Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Kevon luonnonpuiston www-sivut
- Virtuaalikävely läpi Kevon luonnonpuiston
- Kevon kanjoni retkeilijän näkökulmasta Retkipaikka.fi
Häädetkeidas | Karkali | Kevo | Koivusuo | Malla | Maltio | Olvassuo | Paljakka | Pelso | Pisavaara | Runkaus | Salamanperä | Sompio | Sukerijärvi | Sinivuori | Ulvinsalo | Vaskijärvi | Vesijako | Värriö