Kirste Paltto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kirsti Paltto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirste Paltto
Henkilötiedot
Syntynyt11. helmikuuta 1947 (ikä 73)
Utsjoki
Ammatti kirjailija, opettaja
Puoliso Eino Kuokkanen
Kirjailija
Esikoisteos Soagŋu, 1971
Palkinnot

Sokeain kuunnelmapalkinto (1977)
Lapin läänin taidepalkinto (1977)
Saamelaiskäräjien kulttuuripalkinto (1997)
Helen Prize -palkinto (2000)
Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto (2002)
Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinto (2020)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ritva Kirste (Kirsti) Paltto 11. helmikuuta 1947 Utsjoki) on suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa pääasiassa pohjoissaameksi. Kirjoihinsa Paltto ammentaa aineksia saamelaisesta mytologiasta ja kertomaperinteestä. Hänen kirjojaan on käännetty muun muassa suomeksi, saksaksi, norjaksi, englanniksi ja inarinsaameksi.[1] Paltto on myös itse kääntänyt lukuisia teoksia suomeksi ja saameksi.

Paltto on koulutukseltaan opettaja.[1] Hän kävi Inarin kristillistä kansanopistoa vuodet 1964–1965 ja valmistui peruskoulunopettajaksi Raahen seminaarista 1971. Paltto työskenteli peruskoulunopettajana Vuotsossa 1971–1972, Simossa 1972–1974 ja Utajärvellä 1974–1975. Hän oli saamen kielen opettaja Utsjoen yläasteella 1985–1986 ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vuonna 1996.[2]

Vuosina 1990–1993 Paltto oli Lapin läänin ohjaava läänintaiteilija ja 1994–2003 Rávgoš-teatterin johtaja ja ohjaaja.[2]

Paltto oli Kalevan kolumnisti 1986–1991.[2] Hän oli Saamen kirjailijayhdistyksen puheenjohtaja 1979–1986. Paltto on toiminut myös kustannusyhdistys Gielasin puheenjohtajana (1989–1997) ja Suomen saamelaistaiteilijat ry:n johtokunnan sihteerinä vuodesta 1992. Hän oli Suomalais-ugrilaisen kirjallisuusseuran johtokunnan jäsen 1996–1997.[1]

Lapin yliopisto myönsi Paltolle yhteiskuntatieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 2019.[3] Paltolle on myönnetty useita kirjallisuuspalkintoja. Hän oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas teoksellaan Voijaa minun poroni vuonna 1986.[4]

Hänen tyttärensä on alkuperäiskansojen tutkija Rauna Kuokkanen.[5]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasten- ja nuortenkirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vilges geađgi (1980, kuvat: Tuula Mukka) (Ilmestynyt suomeksi, Valkoinen kivi, ja englanniksi, The White Stone)
  • Go Ráhkun bođii Skáhpenjárgii (1982)
  • Golleozat. Sápmelaš álbmotmáidnasa vuođul. (1984, kuvat: Merja Aletta Ranttila)
  • Dávggáš ja násti (1988, kuvat: Sigga-Marja Magga)
  • Divga (1990, kuvat: Mika Launis) (ilmestynyt suomeksi Tiuku sekä myös muilla kielillä)
  • Urbi (1994)
  • Ája (2007, kuvat: Inghilda Tapio)
  • Ale fal muital (2013)
  • Luohtojávrri oainnáhusat (2016) (suomeksi Luohtojärven merkillinen maailma 2018)
  • Jođašeadddji násti (2019)

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riđđunjárga (1979)
  • Beaivváža bajásdánsun (1985)
  • Beštoriin (1997)

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Soagŋu (1971)
  • Risten (1981)
  • Guovtteoaivvat nisu (1989)
  • Suoláduvvan (2001)

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voijaa minun poroni. (Guhtoset dearvan min bohccot, 1987). Suomentanut Eino Kuokkanen. Oulu: Pohjoinen, 1986. ISBN 951-749-051-8.
  • Juokse nyt naalin poika. (Guržo luottat, (1991). Suomentanut Eino Kuokkanen. Oulu: Pohjoinen, 1993. ISBN 951-749-189-1.
  • 256 golláža (1992)
  • Násttit muohtagierragis (2007)
  • Gávdnui guhkkin váris (2015)

Näytelmät ja kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Liemmajoen Anni, näytelmä (Rovaniemen kaupunginteatteri 1976)
  • Maahiset, kuunnelma (YLE 1977)
  • Háhtežanáhkku, lastennäytelmä (nukketeatteri Kuukkeli 1978)
  • Niilan porovaara, kuunnelma (YLE 1981)
  • Eatnanvulošája, lastenkuunnelma (Sámi Radio 1985)
  • Jiella, kuunnelma (YLE 1990)
  • Dat ráhkesvuohta, näytelmä (Rávgos-teáhter 1994)
  • Gáiggonat, näytelmä (Rávgos-teáhter 1995)
  • Váibmoustibat, näytelmä (Rávgos-teáhter 1996)
  • Girill von Dáktelus, näytelmä (Rávgos-teáhter 1999)
  • Boahtteáigái, näytelmä (Rávgoš-teatteri 2003)

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saamelaiset (Huutomerkki-sarjan pamfletti 1973)
  • Paltto, Kirsti (toim.): Savvon. Sámi Girječálliid Searvi antologiija (saamelaiskirjallisuuden antologia, 1983)
  • Tšingiz Aitmatov: Girjját beatnaga dievva (käännetty yhteistyössä Eino Kuokkasen kanssa 1993)
  • Aili Somersalo: Dáidu mátkkošta máinnasladnái (2015, Kimmon matka satulinnaan)
  • Havukainen & Toivonen: Ommá ja Duommá mánáidgárddis (2016, Tatu ja Patu päiväkodissa)

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paltolle on myönnetty seuraavat palkinnot:[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Paltto, Kirsti Kirjasampo.fi. Viitattu 26.9.2015.
  2. a b c Kuka kukin on 2015, s. 666. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.
  3. Lapin yliopistoon 18 uutta kunniatohtoria ulapland.fi. 19.2.2019. Viitattu 24.6.2019.
  4. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto kirjasaatio.fi. Viitattu 8.12.2020.
  5. New website – ođđa neahttasiidu Rauna Kuokkasen blogi. 28.2.2009. Viitattu 26.9.2015. (englanniksi)
  6. Saami Council's Prize for Literature 2020 to Kirste Paltto saamicouncil.net. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]