Luonnonmarjat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on Suomessa esiintyvä luonnonmarja.

Luonnonmarjat ovat luonnonvaraisten kasvien tuottamia marjoja. Suomessa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa. Ravintokäyttöön näistä hyödynnetään pariakymmentä lajia. Tunnetuimmat ja kaupallisesti arvokkaimmat marjat ovat puolukka, mustikka, variksenmarja, vadelma, suomuurain, karpalo, pihlajanmarja, tyrni, juolukka ja mesimarja.

Pohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää ilman hiilijalanjälkeä metsiin ja soille marjasadon, jota jokainen luonnossa liikkuja voi jokamiehenoikeuksien turvin hyödyntää. Suomen vuotuisen metsämarjasadon on arvioitu olevan yli 500 miljoonaa kiloa. Huononakin satovuonna luonnonmarjoja kypsyy yli 100 kg eli parikymmentä ämpärillistä jokaista suomalaista kohti.[1]

Luonnonmarjasadosta poimitaan talteen vain murto-osa. Esimerkiksi puolukan ja mustikan sadosta on arvioitu poimittavan vain 5–10 %. Lakan sadosta poimitaan talteen enemmän, kun taas esimerkiksi variksenmarjan suuri sato jää miltei kokonaan hyödyntämättä.

Luonnonmarjatuotteita jalostavien suomalaisyritysten marjatarpeesta jopa 90 prosenttia poimivat ulkomailta, kuten Thaimaasta tulevat marjanpoimijat.[2]

Luonnonmarjoja syödään Suomessa keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohden vuodessa.

Uhanalaisia, rauhoitettuja luonnonmarjoja Suomessa ovat euroopanmarjakuusi, lehtokielo, lehtovatukka ja sinikuusama.[3]

Syötävät luonnonvaraiset marjat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät myrkylliset luonnonmarjat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Klemettilä, Hannele & Jaakola, Laura: Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-50-3.
  • Moisio, Simo & Törrönen, Riitta: Luonnonmarjat. Helsinki: Opetushallitus, 2008. ISBN 978-952-13-3437-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.arktisetaromit.fi/index.php?mid=3_34&la=fi
  2. Hanne Kinnunen: Suomalaiset marjajalosteet maistuvat Aasiassa 28.12.2012. Yle Kainuu. Viitattu 13.5.2013.
  3. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 267.
  4. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 262–263.
  5. Klemettilä & Jaakola 2011, s. 266.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.