Sudenmarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sudenmarja
Paris quadrifolia 2011 G2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Liliales
Heimo: Sudenmarjakasvit Melanthiaceae
Suku: Sudenmarjat Paris
Laji: quadrifolia
Kaksiosainen nimi

Paris quadrifolia
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sudenmarja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sudenmarja Commonsissa

Sudenmarja eli lehtosudenmarja (Paris quadrifolia) on tuoreissa metsissä ja lehdoissa kasvava monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Siitä käytetään myös kansanomaisia nimityksiä karhunmarja, kuolemanmarja ja käärmeenmarja. Sudenmarja on myrkyllinen.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sudenmarjan marja

Sudenmarja kasvaa 10–35 cm korkeaksi. Sillä on neljä soikeaa, ehytreunaista lehteä kiehkurana varren yläosassa.[1] Kasvin tieteellinen lajinimi quadrifolia viittaa nelilehtisyyteen. Joskus lehtiä on kuitenkin viisi tai useampia.

Sudenmarja kukkii toukokuun ja kesäkuun vaihteessa. Sen kukka koostuu neljästä verho- ja terälehdestä, kahdeksasta heteestä ja yhdestä emiöstä. Kukasta kehittyy myöhemmin heinäkuussa myrkyllinen, hieman mustikan näköinen marja. Marja, kuten kasvin muutkin osat, sisältää saponiiniryhmän yhdistettä, joka aiheuttaa aluksi pahoinvointia, oksentelua ja ripulia, sitten päänsärkyä ja huimausta. Yleensä myrkytys menee ohi parissa tunnissa.[2] Myrkytystapaukset ovat kuitenkin olleet harvinaisia, sillä marjoja on vain yksi kasvia kohti ja sen maku on vastenmielinen.

Kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sudenmarja kasvaa varjoisissa lehdoissa ja multavassa maassa. Sitä tapaa myös lehtokankailla, rehevissä korvissa ja lähteiköissä. Se leviää suikertavan juurakkonsa avulla.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sudenmarjaa tavataan Euroopassa pohjoisesta aina Välimeren pohjoisrannalle asti sekä harvinaisempana Aasian puolella.[3] Suomessa sitä esiintyy koko maassa.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huolimatta myrkyllisyydestä sudenmarjaa on aiemmin käytetty lääkekasvina. Koko kasvia on käytetty ulkoisesti haavojen ja paiseiden hoidossa, myös silmälääkkeenä.[3]

Kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akseli Gallen-Kallelan symbolistisessa maalauksessa Lemminkäisen äiti esiintyy kalman kukkina tyyliteltyjä sudenmarjoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oksa, S.: Lehtokasviopas 2006. UPM Metsä. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 2.6.2009.
  2. a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 158-159. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
  3. a b Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Ormbär (Paris quadrifolia) (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.6.2009. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.