Pohjanpunaherukka

Pohjanpunaherukka
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Streptophyta
Luokka:	Embryopsida
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Lahko:	Saxifragales
Heimo:	Herukkakasvit Grossulariaceae
Suku:	Herukat Ribes
Laji:	spicatum
Kaksiosainen nimi
	Ribes spicatum ; E.Robson
Katso myös
	Pohjanpunaherukka Wikispeciesissä; Pohjanpunaherukka Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Pohjanpunaherukka (Ribes spicatum) on herukoiden sukuun kuuluva kasvilaji, jota esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa.^[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanpunaherukka on tavallisesti 1–1,5 metrin korkuiseksi kasvava yksikotinen pensas, jonka kierteiset lehdet ovat melko pitkäruotisia. Tavallisesti 3–5 liuskaan jakautuneen hammaslaitaisen lehtilavan muoto vaihtelee; lehden alapinta on harmahtava. Yleensä karvaiset silmut ovat munanmuotoisia, suippoja ja teräväkärkisiä.

Pohjanpunaherukka kukkii touko–kesäkuussa. Kukinto on useista pienikehäisistä, säteittäisistä ja viisiteräisistä kukista koostuva kapea terttu. Vihertävien kukkien halkaisija on noin viisi millimetriä. Terälehdet ovat pieniä, kielimäisiä; terälehtiä pidempi verhiö on kellomainen tai ratasmainen. Kukassa on viisi hedettä ja kaksi yhdislehtistä emiä. Kukasta kypsyvä hedelmä on tavallisesti punainen, joskus kalpea pohjusmarja.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjanpunaherukka kasvaa kosteissa tai tuoreissa elinympäristöissä: lehdoissa, puronvarsilla ja rannoilla. Muista elinympäristöistä sitä voi tavata viljelykarkulaisena. Pohjanpunaherukka on ainoa Suomessa alkuperäisenä kasvava punaherukkalaji; muut, kuten lännenpunaherukka (Ribes rubrum), kartanonpunaherukka (Ribes × houghtonianum) ja hollanninpunaherukka (Ribes × pallidum) esiintyvät luonnossa ainoataan viljelyjäänteinä tai -karkulaisina.