Oravanmarja

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oravanmarja
Kukkiva oravanmarja.
Kukkiva oravanmarja.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Nolinoideae
Suku: Oravanmarjat Maianthemum
Laji: bifolium
Kaksiosainen nimi

Maianthemum bifolium
(L.) F.W.Schmidt

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Oravanmarja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Oravanmarja Commonsissa

Oravanmarja (Maianthemum bifolium) tunnetaan myös nimellä metsäoravanmarja, on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi jonka marjat myrkyllisiä, myös koko kasvi on lievästi myrkyllinen.[1]

Oravanmarjan kuvaus.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea, yläosasta lyhytkarvainen. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Lehdet kierteisesti 2, ruodillisia. Tyvi tuppimainen. Lapa herttamainen, teräväkärkinen, ehytlaitainen, silposuoninen, alta harvakarvainen. Juurakko on rihmamainen ja haarova, ja sen avulla se muodostaa suuria kasvustoja.[2][3][4]

Kaksineuvoiset kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Kehä säteittäinen, valkoinen, alle 1 cm leveä, kehälehtiä 4, 2–3 mm pitkiä. Valkoisia heteitä on 4, n. 1,5 mm pitkiä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa.[2][3][4]

Hedelmä on aluksi harmaanvihreä, punapilkullinen, pyoreähkö, kypsänä tummanpunainen n. 6 mm marja. Siemeniä 1–3. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat, kuten muutkin kasvin osat, jotka ovat lievästi myrkyllisiä.[1][3][4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oravanmarjaa kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella läntisestä Euroopasta Siperiaan, Kiinaan ja Japaniin.[5] Suomessa oravanmarjaa kasvaa yleisesti lähes koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivissa, tuoreissa ja lehdoissa, lehtomaisissa kangasmetsissä, metsänreunoissa, hakamailla, puronvarsilla. Se on yleinen kasvi lehtomaisissa tuoreissa kangasmetsissä joita sanotaan myös mustikkatyypiksi, se vaatii varjoa, kosteutta ja tietyn vähimmäismäärän ravinteita, eikä tule toimeen niukkaravinteisissa metsissä.[6] Oravanmarja karttaa karumpia kangasmetsiä, se ei myöskään viihdy rehevimmissä lehtometsissä. Ei viihdy suorassa auringonpaahteessa ja on herkkä halloille. Se viihtyy kuusen seuralaisena, sillä tämä tarjoaa lajin kaipaamaa varjoa. [2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 30. Helsingissä, Otava: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5.
  1. a b c Luontoon.fi: Myrkylliset marjat Metsähallitus. Viitattu 23.10.2017..
  2. a b c Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 24. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5.
  3. a b c d Luontoportti: Oravanmarja (Maianthemum bifolium) luontoportti.com. Viitattu 23.10.2017.
  4. a b c d Laji.fi: Metsäoravanmarja (Maianthemum bifolium) laji.fi. Viitattu 23.10.2017.
  5. Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.8.2007. (ruotsiksi)
  6. Metsätyypit Pirkanmaan metsäkeskus. Viitattu 23.10.2017..

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]