COVID-19 eläimillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

COVID-19-taudin aiheuttava SARS-CoV-2 voi tarttua ihmisten lisäksi myös muihin eläimiin, mutta tapauksia on ollut vain vähän.[1] Virus pystyy siirtymään lajista toiseen ja se on lajienvälisessä tartuttavuudessa hyvä.[2] Tällä hetkellä tartunta on tullut eläimille aina ihmisen kautta, mutta eläimet ovat myös tartuttaneet toisiaan saatuaan taudin. Yhtään lemmikin tartuttamaa ihmistä ei ole vielä tällä hetkellä todettu.[1] Sen sijaan turkistarhoilla kasvatuista minkeistä tauti on tarttunut ihmisiin.[3]

Lemmikkieläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka todennäköisyyttä taudin siirtymisestä lemmikkieläimeltä ihmiselle pidetään pienenä, COVID-19 on kuitenkin tarttunut ihmisiltä lemmikkieläimille.[4] Vuoden 2021 helmikuussa SARS-CoV-2 on todistetusti tarttunut ainakin 84 kissaan ja 60 koiraan sekä yhteen frettiin. Kissaa pidetään lemmikeistä herkimmin alttiina sairastumiselle.[1]

Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti koirissa ja niiden kykyä levittää tautia pidetään vähäisenä. Eläinkokeissa on todettu että tauti myös voi tarttua kaniin ja hamsteriin.[1] Tiettävästi ensimmäinen ihmisestä eläimeen siirtynyt SARS-CoV-2-tartunta todettiin vuoden 2020 tammikuussa Hong Kongissa koiralta.[5]

Lemmikin sairastuessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirat ja kissat, jotka ovat sairastuneet COVID-19-tautiin eivät ole juuri oireilleet.[6] Lemmikit ovat pääsääntöisesti sairastuessaan oireettomia tai oireet ovat mietoja ja lemmikki tervehtyy täysin.[4] Yhdysvalloissa ei tiedetä yhdenkään lemmikin kuolleen tautiin.[7] Muualla tautiin sairastuneita koiria ja kissoja on jouduttu lopettamaan.[1] Lemmikkieläintä ei tarvitse, eikä tule hylätä sen sairastuessa tautiin.[7]

Lemmikkieläimen COVID-19 oireita voivat olla muun muassa kuume, yskiminen, hengitysvaikeudet, apaattisuus tai poikkeuksellinen laiskuus, aivastukset, vuotava nenä, oksennus ja ripuli. Mikäli lemmikki saa uusia oireita, tai ne pahenevat, tulee olla yhteydessä välittömästi eläinlääkäriin.[7]

Sairastuneen lemmikin kanssa tulee sairauden ajan välttää lähellä olemista, halauksia, pusuja ja nuolaisuita, yhdessä nukkumista sekä silittämistä. Perheen ulkopuolisten ei tule koskea lemmikkeihin niiden ollessa sairastuneita. Omakotitaloissa koirat tulee pitää vain omalla takapihalla, eikä niitä tule viedä lenkille sairastuneena.[7]

Kaikki tartunnan saaneet eläimet tulee pitää sisällä.[6] Sairastuneet lemmikit tulee eristää ihmisistä ja muista lemmikeistä, kunnes ne ovat parantuneet. Kissoja ei saa päästää ulos kävelemään vapaana niiden sairastuessaan.[4] Kissat saattavat levittää tautia muihin eläimiin.[3] Sairastunutta lemmikiä ei saa viedä koirapuistoon, leikkimään muiden eläinten kanssa tai eläinten hoitopaikkaan. Sairastunutta lemmikkiä ei myöskään saa viedä terveydenhoitolaitoksiin, sairaaloihin tai julkisiin tiloihin.[7]

Eläimille ei tule laittaa hengityssuojaa, sillä kasvomaski saattaa vahingoittaa niitä.[4] Lemmikkieläintä ei saa pyyhkiä desinfiontiaineella, alkoholilla tai käsidesillä. Mahdollisuuksien mukaan sairastuneelle kissalle tulee järjestää oma huone ja kissanhiekka. Sairastuneen lemmikin astiat tulee desinfioida käytön jälkeen. Viltit, peitot ja pyyhkeet voidaan pestä käytön jälkeen pesukoneessa.[7]

Lemmikkieläimet saattavat tarvita oman SARS-CoV-2-rokotteen. Arvellaan, että tauti saattaisi muuntua lemmikkieläimissä ja levitä uudestaan takaisin ihmisiin uutena muunnoksena. Lemmikkien SARS-CoV-2-rokotteille ei kuitenkaan oltu myönnetty myyntilupia Yhdysvalloissa vuoden 2021 helmikuussa.[8]

Ihmisen sairastuessa lemmikkitaloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemmikkiä suositellaan pidettäväksi kaukana tautiin sairastuneista ihmisistä, eikä lemmikkiä suositella otettavan sairastuneena syliin, eikä sen kanssa kanssa tulisi nukkua. Terveen ihmisen tulisi hoitaa ja ruokkia lemmikki, erityisesti kissojen tapauksessa.[1] Jos sairastunut ihminen hoitaa lemmikkiä, tulee lemmikkejä hoitaa hengityssuojan kanssa sekä pestä kädet ennen lemmikin hoitamista ja sen jälkeen.[4]

Lemmikkieläintä ei saa viedä eläinlääkäriin, kun on itse sairastunut, vaan tällöin tulee pyytää jonkun apua.[7]

Tartunnat eläintarhoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 on tarttunut eläintarhojen eläimiin muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Virossa. Tartuntoja on vuoden 2021 helmikuuhun mennessä havaittu isoista kissaeläimistä leijonilla (10 tartuntaa), tiikereillä (8 tartuntaa), lumileopardeilla (3 tartuntaa) sekä yhdellä puumalla (1 tartunta). SARS-CoV-2 tarttuu myös ihmisensukuisiin apinoihin; tauti on tarttunut ainakin gorillaan Yhdysvalloissa (3 tartuntaa gorilloihin). Korkeasaaren eläintarhaneläinlääkärin Sanna Sainmaan mukaan tartunnat eläintarhojen eläimiin korreloivat maan COVID-19-tartuntojen kanssa. Sainmaan mukaan eläintarhassa noudatetaan eläinten kanssa samoja varotoimenpiteitä kuin ihmisten kanssa, eli kahden metrin etäisyyttä ja hyvää käsihygieniaa,[1]

Tuotantoeläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkiseläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2 voi tarttua minkkeihin. Esimerkiksi helmikuun alussa vuonna 2021 epidemioita oli todettu 320 mikkitarhoissa maailmanlaajuisesti.[1] Vuonna 2020 jo Yhdysvalloissa yksistään kuoli 12000 minkkiä COVID-19-tautiin.[9] Tartuntoja on havaittu minkkitarhoilla muun muassa Tanskassa, Alankomaissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.[10] Marraskuussa 2020 Tanskan viranomaiset määräsivät kaikki maan 15–17 miljoonaa minkkiä tapettavaksi SARS-CoV-2-tartuntojen vuoksi. Syynä oli minkeissä syntynyt uusi mutaatio, jonka arvioidaan uhkaavan ihmisille tarkoitettujen SARS-CoV-2-rokotteiden toimivuutta.[10][11] Tauti on levinnyt tarhoilta toisille ilman ihmisen levitystä – mahdollisesti kissojen tai lintujen välittämänä.[12] Virusta on myös havaittu tarhoilla olevasta pölystä.[3]

Suomessa COVID-19-tautia ei vuoden 2021 helmikuuhun mennessä ole havaittu minkeillä, mutta se on havaittu yhdellä turkistarhaajalla.[11] Tautia on myös todettu Vaasaan ja Pohjanmaalle minkkitarhoihin töihin tulleilla ukrainalaisille työntekijöillä.[10] Suomessa Ruokavirastotodennäköisesti määräisi eläintautilain nojalla kaikki minkit tapettavaksi, mikäli tarhan eläimillä havaittaisiin SARS-CoV-2-tartunta.[11] Ruokaviraston mukaan turkistarhojen suojaustoimia ei aiota valvoa, sillä ne on vapaaehtoisia.[13]

COVID-19 käyttäytyy minkeissä samalla tavoin kuin ihmisessä. Nuoret minkit saavat taudin helpommin kun taas vanhemmat, 1-4 vuoden ikäiset, minkit kuolevat siihen helpommin. Minkkien keuhkoissa oleva proteiini altistaa ne muita eläimiä helpommin taudille.[9] Minkkien SARS-CoV-2-tartunnan oireita ovat ripuli ja hengitystieoireet.[11] Yleinen havaittu oire on vaikeus hengittää. Yhdysvalloissa tartunta on edennyt nopeasti ja eläin on monesti kuollut seuraavana jo päivänä.[9] Virus tappaa noin 20 prosenttia sairastuneista minkeistä. Virus on helpommin löydettävissä tutkimuksissa kuolleilta minkeiltä. Myös supikoirat ovat alttiita saamaan taudin.[11]

SARS-CoV-2-rokotteita on myös kehitelty minkeille.[8]

Muut tuotantoeläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että tauti lisääntyy heikosti sioissa, kanoissa ja ankoissa.[1]

Villieläimet ja esiintyvyys luonnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Texasissa tutkimusryhmä on selvittänyt SARS-CoV-2:n tarttumista eri eläinlajeihin. Ryhmä on testannut muun muassa villidelfiinejä ja sivettikissoja. Näiltä ei virusta ole kuitenkaan löydetty. On pelätty, että virus leviäisi luontoon eläinten keskuuteen, joskaan tästä ei ole löydetty todisteita ainakaan vuoden 2021 tammikuuhun mennessä. Monet uhanalaiset lajit, kuten kädelliset, ovat vaarassa sairastua tautiin, mikäli se leviää luontoon. Tautia on havaittu luonnossa villiminkeillä ja turkistarhoilta karanneilla minkeillä.[1]

Jyrsijät voivat mahdollisesti toimia taudin levittäjinä.[11] Myös lepakot voivat saada tartunnan.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Korona on sairastuttanut myös eläimiä lumileopardeista fretteihin – jos lemmikkikodissasi on koronaa, huomioi ainakin nämä varotoimet Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  2. Linda Geddes: Mink and coronavirus: what's happened and should we be worried? The Guardian. 6.11.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  3. a b c Minkkitarhoilla kuohuu: Jo toinen koronavirustartunta minkistä ihmiseen Hollannissa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  4. a b c d e CDC: COVID-19 and Your Health - If You Have Pets Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 11.3.2021. (englanniksi)
  5. Hong Kong Dog Likely First Human-to-Animal Coronavirus Infection Bloomberg.com. 4.3.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  6. a b Usein kysyttyä: eläimet ja COVID-19 Ruokavirasto. 9.12.2020. Viitattu 18.12.2020.
  7. a b c d e f g CDC: COVID-19 and Your Health - What to Do if Your Pet Tests Positive for the Virus that Causes COVID-19 Centers for Disease Control and Prevention. 11.2.2020. Viitattu 11.3.2021. (englanniksi)
  8. a b Rachael Rettner-Senior Writer 25 January 2021: Why cats and dogs may need their own COVID-19 vaccines livescience.com. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  9. a b c Thousands of mink dead from COVID-19 outbreaks in Utah and Wisconsin www.cbsnews.com. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
  10. a b c Pelko minkkien koronatartunnoista levisi Suomeen – kymmenkunta koronatartunnan saanutta ulkomaalaista odottaa turkistarhoille töihin pääsyä Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  11. a b c d e f Miksi korona tarttuu minkkeihin, pitääkö Suomessa lopettaa turkiseläimiä? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiimme Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  12. Koronaviruksen leviäminen minkkitarhalle voi tarkoittaa koko tilan eläinten lopettamista – Ruokavirasto tekee päätöksen Tanskan mallista ensi viikolla Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  13. Yksikin koronatartunta saattaa johtaa pian kaikkien minkkitarhan eläinten lopettamiseen myös Suomessa – Tanskassa ja Hollannissa tapettu jo miljoonia minkkejä mtvuutiset.fi. 19.10.2020. Viitattu 1.2.2021.
  14. Bas B. Oude Munnink, Reina S. Sikkema, David F. Nieuwenhuijse, Robert Jan Molenaar, Emmanuelle Munger, Richard Molenkamp: Jumping back and forth: anthropozoonotic and zoonotic transmission of SARS-CoV-2 on mink farms. bioRxiv, 1.9.2020, s. 2020.09.01.277152. doi:10.1101/2020.09.01.277152. Artikkelin verkkoversio. en