Siirry sisältöön

Ruokavirasto

Wikipediasta

Ruokavirasto
Livsmedelsverket
Ruokaviraston päätoimipaikka Seinäjoella.
Ruokaviraston päätoimipaikka Seinäjoella.
Perustettu 2019
Edeltävät virastot Elintarviketurvallisuusvirasto
(2006–2018)
Maaseutuvirasto
(2007–2018)
Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskus
(2015–2018)
Ministeriö Maa- ja metsätalousministeriö
Sijainti Alvar Aallon katu 5
60100 Seinäjoki
Valtio Suomi
Pääjohtaja Leena Räsänen
Työntekijöitä 1 066 (2023)[1]
Vuosibudjetti 2,1 mrd. € (2023)[2]
Aiheesta muualla
Sivusto

Ruokavirasto (ruots. Livsmedelsverket) on Suomen valtion virasto. Virasto perustettiin vuoden 2019 alussa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta yhdistettiin yhdeksi virastoksi.[3] Viraston pääjohtaja on eläinlääketieteen tohtori Leena Räsänen.

Ruokaviraston päätoimipaikka on Seinäjoki, jossa myös sen edeltäjän Maaseutuviraston päätoimipaikka on sijainnut.[4]

Ruokavirasto aloitti toimintansa vuoden 2019 alussa. Ruokaviraston perustamisella tavoiteltiin maatalous- ja elintarvikeketjun viranomaisten ohjauksen sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden vahvistamista. Viraston perustamisen taustalla oli myös selkeyttää viranomaisten vastuunjakoa, yhtenäistää valvontajärjestelmää sekä mahdollistaa toimintatapojen uudistaminen ja toimintakulttuurin kehittäminen. Erityisen tärkeänä lähtökohtana oli tarve yhtenäistää toimialan tietojärjestelmiä ja sähköisten palvelujen kokonaisuutta.[5]

Ruokaviraston yhteyteen perustettiin myös elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto. Ruokavirastossa aloitti työnsä noin tuhat henkilöä, jotka työskentelevät 20 toimipaikassa. Viraston päätoimipaikan sijainniksi tuli Seinäjoki.[5]

Ensimmäisen toimintavuoden aikana Ruokaviraston toimintaa leimasivat taloushaasteet. Toimintaa sopeutettiin ja tehtiin leikkauksia sisäiseen budjettiin. Lokakuussa 2019 Ruokavirasto aloitti yhteistoimintaneuvottelut viraston talouden tasapainottamiseksi. Marraskuussa 2019 yhteistoimintaneuvottelut keskeytettiin, kun valtion lisätalousarviossa virastolle osoitettiin viiden miljoonan euron lisämääräraha.[5]

Ruokaviraston pääjohtajana toimii Leena Räsänen. Viraston toiminta jakautuu kolmeen linjaan ja kahteen toimintakokonaisuuteen.[6]

Maaseutulinja vastaa tukijärjestelmien ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varojen maksamisen ja käytön hallinnosta ja valvonnasta.

Elintarvikeketjulinja vastaa elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ja kasviterveyden valvonnasta.

Laboratorio- ja tutkimuslinja vastaa eläin- ja kasvitautien diagnostiikasta, elintarvikkeiden, rehujen, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja kasvien laboratoriotutkimuksesta, valvonta- ja seurantanäytteiden laboratorioanalytiikasta, vertailulaboratoriotoiminnasta sekä riskinarvioinnista. Linja tekee myös tieteellistä tutkimusta ja pitää yllä kansallisesti tarvittavaa tutkimusinfrastruktuuria.[6]

Toimintakokonaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäisten palvelujen toimintakokonaisuus vastaa viraston henkilöstö- ja talousasioista, toimitilojen käyttäjäpalveluista sekä asiakirjahallinnosta ja tietosuojasta, oikeudellisista palveluista ja hankintatoimesta.

Digitaalisten palvelujen toimintakokonaisuus vastaa tietohallinnon ohjauksesta ja koordinoinnista, tietojärjestelmien kehityksen ja jatkuvuuden turvaamisesta sekä ICT-hankinnoista ja tietoturvasta. Toimintakokonaisuus vastaa Ruokaviraston ulkoisille asiakkaille tuotettavista IT-palveluista.[6]

Koirarekisteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavirasto ylläpitää Koirarekisteriä, johon on tarkoitus rekisteröidä Suomen koirat. Koirarekisterin piti lain mukaan olla käytössä vuoden 2022 loppuun mennessä. [7] Rekisteri otettiin käyttöön toukokuussa 2023. Rekisterin toteutajaksi valittiin Siili Solutions kilpailutuksessa jossa hintaa painotettiin 70 % ja laatua 30 %. Siili Solutions toteutti rekisterin 250 000 euron hintaan ja sen ylläpito maksoi vuonna 2023 virastolle 483 000 euroa.

Sosiaalisen median keskusteluissa rekisteriä on pidetty turhanpäiväisenä. Vain alle kolmannes koirista rekisteröitiin vuoden 2023 loppuun mennessä. [8] Rekisterin oli alun perin suunniteltu kattavan myös kissat, ja olevan laajennettavissa hevoseläimiin.[9] Rekisteriin kerätään koiran omistajan tiedot sekä voidaan tallentaa yksityiskohtaiset tiedot koirasta sekä koiran mikrosirun tiedot. Myös muilla laissa säädetyillä viranomaisilla, kuten Tullilla, on pääsy koirarekisteriin. [10] [11] Koiran rekisteröinti sähköisesti maksaa 10 euroa.[12]

  1. Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  3. Uusi Ruokavirasto sai pääjohtajan. Yle uutiset 13.9.2018
  4. Uuden Ruokaviraston päätoimipaikaksi tulee Seinäjoki Yle Uutiset. 24.8.2017. Viitattu 13.9.2018.
  5. a b c Ruokaviraston tilinpäätös vuodelta 2019 Ruokavirasto. Viitattu 5.12.2020.
  6. a b c Organisaatio Ruokavirasto. Viitattu 5.12.2020.
  7. Lemmikit | Koirarekisterin avaaminen viivästyy vuodenvaihteesta Helsingin Sanomat. 22.12.2022. Viitattu 14.12.2025.
  8. Koirat | Virasto maksoi satoja tuhansia koirarekisteristä, joka ei kiinnosta omistajia – ”Oli yllätys” Helsingin Sanomat. 31.1.2024. Viitattu 2.2.2024.
  9. Ruokavirasto: Liite 2 HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS KOIRAREKISTERIN HANKINTA, s. 3. Ruokavirasto, 2022. 4694/02.03.02/2021
  10. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä | 1069/2021 | Suomen säädöskokoelma | Finlex www.finlex.fi. Viitattu 14.12.2025.
  11. Laki ruokahallinnon tietovarannosta | 560/2021 | Suomen säädöskokoelma | Finlex www.finlex.fi. Viitattu 14.12.2025.
  12. Koirarekisterin maksut Ruokavirasto. Viitattu 14.12.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]