SARS-CoV-2-rokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lääkeaineryhmä:
COVID-19-rokotteet
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
Käyttötarkoitukset immunisaatio SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19:ää vastaan
Antotavat injektio
ATC-DDD J07BX03
Mekanismi ?
Riippuvuus ?
Väärinkäyttö ?

SARS-CoV-2-rokotteella tarkoitetaan rokotteita, joilla pyritään torjumaan SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19-tautia.

Rokotteet estävät taudin vakavia vaikutuksia, ja lisäksi ne estävät monesti myös taudin leviämistä.[1][2] Rokotekaan ei estä täysin tautiin sairastumista: monien rokotteiden teho on 70–94 prosenttia, jota pidetään hyvänä.[3][4][5][6]

Rokotukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Energia -areena toimi koronarokotuspisteenä Vantaalla 28.4.2021.

Laumaimmuniteetin saaminen edellyttää laajojen ihmismäärien rokottamista.[7] Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on suojata koko väestö rokotteilla. Koronarokote on tarjolla kaikille.selvennä Se on vapaaehtoinen ja maksuton.[8]

Hankinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi hankkii rokotteensa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta.[9] Joulukuussa 2020 päivätyn muistion mukaan Suomen väkilukuun perustuva (pro rata) osuus siitä olisi yhteensä 16,08 miljoonaa rokotetta.[10]

Helmikuussa 2021 mediassa keskusteltiin siitä, pitäisikö Sputnik V-rokotetta hankkia myös Suomeen. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan tälle ei ole estettä, mutta hän muistutti, että Suomi on jo tehnyt EU:n kautta hankintasopimuksia miljoonista rokotteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek piti mahdollisena, että Sputnik V-rokotetta voitaisi käyttää mikäli nykyisissä rokotteissa ilmenee ongelmia tai jos SARS-CoV-2-koronavirus tehosteannoksia tarvitaan tulevaisuudessa.[11]

Rokotusjärjestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronarokotukset aloitettiin Suomen lisäksi myös useissa muissa maissa terveydenhoitohenkilökunnasta ja vanhuksista. Kuvassa rokotus Kreikassa.

Rokotusjärjestys perustuu lääketieteelliseen riskiarvioon.[8] Ensin rokotetaan COVID-19-potilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta, hoivakotien henkilökunta, ikääntyneet ja muut riskiryhmiin kuuluvat ja viimeisenä muu väestö.[12][13] Lapset rokotetaan aikuisten jälkeen.[14]

Rokotusjärjestys valtioneuvoston asetuksen mukaan on:[15]

  1. COVID-19-taudin kanssa tekemisissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, sekä iäkkäiden henkilöiden ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat
  2. 70 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat
  3. Ne, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia
  4. Muut henkilöt

Riskiryhmiin kuulumattomat rokotetaan vanhasta nuorempaan seuraavissa ryhmissä:[16]

  1. 60-69-vuotiaat
  2. 50-59-vuotiaat
  3. 40-49-vuotiaat
  4. 30-39-vuotiaat
  5. 16-29-vuotiaat

Lasten rokottaminen ei ole vielä mahdollista.[8] Ensimmäiset testit alle 15-vuotiaiden rokottamisesta aloitettiin Huhtikuussa 2021.[17] Lasten rokottamista ei pidetä kiireellisenä, koska tauti on yleensä lapsilla lieväoireinen.[18]

Aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen saaneet Suomessa
Ajankohta 1. rokotus Kummatkin rokotukset
Tammikuu 2021 100 000[19]
Maaliskuu 2021 720 000[20]
Huhtikuu 2021 1,59 miljoonaa[17] 158  000[17]

Rokotusten eteneminen riippuu rokotteiden saatavuudesta.[19] Suomen pyrkimyksenä on, että kesään 2021 mennessä olisi rokotettu miljoona henkilöä.[21] Koko Suomen väestön rokottaminen SARS-CoV-2:ta vastaan voi kestää loppuvuoteen 2021.[22] Huhtikuun 2021 lopussa Suomessa oli rokotettu 1,59 miljoonaa henkilöä.[17]

SARS-CoV-2:n kanssa tekemisissä olevia terveydenhuollon työntekijöitä alettiin rokottaa Suomessa 27. joulukuuta 2020.[23] Tammikuun 2021 loppuun mennessä iso osa terveydenhuollon henkilöstöstä ja iäkkäiden asumispalveluiden asukkaista ja henkilökunnasta oli saanut jo rokotteen.[19]

Rokotustukset ovat edenneet eri tahtiin eri puolilla maata. Huhtikuun 2021 loppuun mennessä joissain kunnissa jopa puolet asukkaista on rokotettu ensimmäisen kerran, kun toisissa kunnissa vain viidennes on saanut rokotteen.[17] Rokotteita kohdistettiin Suomessa osittain pahimmin pandemiasta kärsiville alueille toukokuussa 2021. Hallitus myös mahdollisti rokotteen antamisen hammaslääkäreille ja terveydenhuollon opiskelijoille lääkäreiden valvonnan alaisuudessa.[16]

Rokotusten edistymisen Suomessa voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta (täällä) .[24]

Rokotteiden käyttöönotto maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2-rokotteen käyttöön ottaneet valtiot 8. joulukuuta 2020. Vihreä: Hyväksytty, massarokotukset käynnissä, vaaleanvihreä: Hätärokotuslupa myönnetty, massarokotukset käynnissä, oranssi: Hätärokotuslupa myönnetty, rokotukset käynnissä, sininen: Hyväksytty, massarokotukset suunnitteilla, vaaleansininen: Hätärokotuslupa myönnetty, massarokotukset suunnitteilla, keltainen: Hätärokotuslupa käsittelyssä.

Ensimmäiset rokotteet tulivat useissa länsimaissa saataville joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä. Laajemmin väestöä rokotetaan Euroopassa kevättalvella–syyskesällä 2021.[6]

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni on tehnyt hankintoja seitsemästä eri rokotteesta:[8]

Tammikuussa 2021 Britanniassa on lykätty toisen rokotuksen antamista jopa 12 viikon päähän, jotta mahdollisimman moni saisi rokotteen.[25] Maaliskuun 2021 puolivälissä puolet Britannian väestöstä oli rokotettu.[20]

Euroopan maista Serbia, Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät Sputnik V-rokotetta. RDIF oli käynnistänyt helmikuussa 2021 menettelyn Sputnik V -rokotteen myyntiluvan saamiseksi EU-alueella.[11] Saksa on tarjonnut Venäjälle apua rokotteen myyntiluvan saamiseksi.[26]

Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.[27] Tätä adenoviruskantajaan perustuvaa Sputnik V -rokotetta ei kuitenkaan ollut testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti länsimaissa epäilyjä turvallisuudesta.[28] Sillä alettiin massarokottaa joulukuussa 2020.[29]

Sputnik V-rokotetta voidaan säilyttää verraten korkeassa 2–8°C lämpotilassa, eikä se vaadi syväjäädytystä tai pakastusta, kuten monet vuoden 2020 lopussa käyttöön otetut länsimaiset rokotteet.[30] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi kommentin, jossa todettiin, että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin epäoikeudenmukaisesta kiirehtimisestä, mutkien oikomisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta, sen tulos on selkeä ja rokotteen tieteellinen perusta on osoitettu.[31] Jos Sputnik V:lle haettaisiin myyntilupaa Euroopasta, sen saaminen Euroopan lääkevirastosta kestäisi helmikuun alussa annetun asiantuntija-arvion mukaan ehkä pari kuukautta.[32]

Aasia ja Lähi-Itä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun puolivälissä 2021 Israel oli rokottanut enemmän kansalaisiaan kuin mikään toinen valtio. Se oli rokottanut kaksi miljoona ihmistä vähintään kerran ja 400 000 oli saanut kummatkin rokotukset. Israelissa on käytetty Pfizerin rokotetta.[25]

Intia aloitti kaikkien 18 vuotta täyttäneiden rokotukset toukokuun 2021 alussa. Maata kuitenkin vaivasi liian vähäinen määrä rokotteita ja rokotukset oli suunnitelmissa toteuttaa vain siellä missä rokotteita on riittävästi.[17]

Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Algeriassa on käytössä Sputnik V -rokote.[11]

Etelä-Amerikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argentiinassa on käytössä Sputnik V -rokote.[11] Kiinalainen CoronaVac ja Astra Zenecan rokotteet ovat käytössä Brasiliassa.[20]

Käytössä olevat rokotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen rokotekerta antaa kahta rokotusta alhaisemman suojan.[25] Tehosterokotuksia saatetaan tarvita tulevaisuudessa useampi, sillä rokotteen teho heikkenee ajan myötä.[33]

Comirnaty (Pfizerin ja BioNTechin rokote)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen antama suoja aikuisilla[34]
Aika rokotuksesta Rokotteen antama suoja
15-22 vuorokautta 89%
22-28 vuorokautta 92%
Toisen rokotuksen jälkeen 94%

Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokote voidaan antaa lähes kaikille ihmisille.[34] Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille, ja se toimii riippumatta rokotteen saajan painosta tai rodusta.[35] Rokote sopii myös voimakkaasti allergiselle henkilöille, sillä se ei sisällä proteiineja. Anafylaktinen reaktio jostain toisesta rokotteesta ei ole este rokotteen ottamiselle. Aiemmin sairastettu COVID-19 ei estä rokotteen saamista ja rokotteesta ei ole haittaa tautia parhaillaan sairastavalle.[34]

Rokote annetaan hartiavarren lihakseen. Rokotetta ei suositella annettavaksi samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa, koska tutkimustietoa yhteisvaikutuksista ei ole vielä.[34] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee toisen tehosteen antamista 21-28 vuorokauden kuluessa ensimmäisestä pistoksesta tai jopa 42 päivää myöhemmin mikäli rokotteesta on puutetta.[36] Rokotteen suojateho heikentyy elimistössä ajan kuluessa, jonka vuoksi tarvitaan todennäköisesti kolmas rokotus 9 kuukautta tehosterokotuksesta, sekä neljäs rokotus 1-1,5 vuotta kolmannen rokotteen jälkeen.[33]

Strasbourgin yliopistollisen sairaalan henkilökuntaa rokotetaan Comirnaty-rokotteella

Rokotteen antama suoja alkaa kehittyä jo ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Rokote suojaa hyvin jo kahden viikon jälkeen.[34] Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.[37] Täysi rokotesuoja voidaan saavuttaa 28 päivän jälkeen, kun toinen rokoteannos annetaan kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.[37] Suoja on toisen rokotuskerran jälkeen 95 prosenttia, kun rokotusten välillä on kolme viikkoa.[25] Rokotteen antama suoja on vahvin viikon kuuluttua toisen rokotteen saamisesta.[38] Uusien kolmannen vaiheen kokeiden mukaan rokote estäisi COVID-19-taudin kehittymisen myös iäkkäillä yli 95 prosentissa tapauksista.[39] Rokote tehoaa kaikkiin 30 virusmuunnokseen.[33][40]

Yksistään ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden keskuudessa sairastuneiden määrä väheni 33 prosenttia 14 päivän päästä rokotteen saamisen jälkeen.[25]

Comirnatystä ei voi saada COVID-19-tautia.[41] Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Sen vaikuttavana aineena on mRNA-lähettiä, joka sisältää SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinin valmistusohjeen. Comirnaty ei sisällä säilöntäaineita.[34]

10 yleisintä haittavaikutusta[42]
Haittavaikutus Ilmoitettuja tapauksia (2021/4)
Kuume 328
Päänsärky 277
Lihaskipu 211
Väsymys 206
Raajakipu 158
Pahoinvointi 143
Rokotuskohdan kipu 139
Nivelkipu 128
Suurentuneet imusolmukkeet 122
Huimaus 114

Kokemusta ja tutkimustietoa raskaanaolevien rokottamisesta Comirnatyllä ei ole vielä merkittävästi.[43][34] Rokote voidaan antaa, mikäli äidillä on suurentunut riski sairastua vakavaan taudin muotoon. Eläinkokeiden perusteella rokotteesta ei ole haittaa sikiölle tai lapsen kehitykselle. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille, eikä rokotetta siirry äidinmaitoon tutkimusten mukaan. Äidinmaidossa olevat kehon tuottamat vasta-aineet saattavat antaa lapselle suojaa tautia vastaan.[34]

Suomessa puolesta miljoonasta rokotetusta 0,15 prosenttia oli saanut jonkinlaisia haittavaikutuksia. Rokotteen sivuvaikutuksina on ilmoitettu yleensä kuumetta tai päänsärkyä.[44]

Rokotetta säilötään ultrakylmässä säilytyksessä -90...-60°C lämpötilassa.[41] Sen jälkeen kun se on otettu pois ultrakylmästä säilytyksestä, Comirnaty-rokotetta voidaan säilyttää jääkaapissa 2-8 vuorokautta laimennettuna, tai 120 tuntia laimentamattomana. Huoneenlämmössä rokote säilyy laimentamattomana 2 tuntia tai laimennettuna enintään 6 tuntia. Laimennettu rokote tulee pitää mahdollisimman tasalämpöisenä. Rokote ei saa jäätyä uudelleen.[34]

Vaxzevria (Oxfordin ja AstraZenecan rokote)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaxzevriaa annostellaan rokotusta varten.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämää Vaxzevria-rokotetta voidaan antaa 18 vuotta täyttäneille.[45] Suomessa sitä on annettu 65-69-vuotiaille.[46] Rokote voidaan antaa COVID-19-taudin jo sairasteneille, mutta tutkimuksissa ei ole saatu riittävästi tietoa, jotta tiedettäisi onko siitä hyötyä taudin jo sairastaneille.[45]

Rokote annetaan hartiavarren lihakseen. Tehosterokotus annetaan yleensä 4-12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta.[45]

Se antaa noin 70 prosentin suojaustehon, joka vaihtelee 62–90 prosentin välillä annostuksesta riippuen.[47][48][49][50] Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokote estää myös taudin leviämistä.[1] AstraZenecan rokote tehoaa myös Iso-Britanniasta lähtöisin olevaan muunnokseen B.1.1.7.[51]

Vaxzevria on valmistettu toisesta viruksesta, jota on muunneltu niin, että se sisältää SARS-CoV-2-viruksen proteiinia tuottavan geenin. Rokotteessa käytetty adenovirus ei voi lisääntyä elimistössä, eikä aiheuta sairauksia. Rokote ei voi aiheuttaa COVID-19-tautia, eikä se sisällä tautia aiheuttavaa virusta.[45]

10 yleisintä haittavaikutusta[52]
Haittavaikutus Ilmoitettuja tapauksia (2021/4)
Kuume 226
Päänsärky 190
Lihaskipu 123
Väsymys 119
Vilunväristykset 88
Raajakipu 80
Nivelkipu 78
Voimattomuus 65
Pahoinvointi 62
Huimaus 61

Rokotteen antaminen keskeytettiin väliaikaisesti useissa Euroopan maissa maaliskuussa 2021, kun rokotteen saamisen jälkeen oli ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta. Kummallakin sairastuneella oli jo ennalta riski tukokseen. Riskiä kasvattaa muun muassa e-pillerit, lihavuus ja tietyt lääkkeet.[53] Uutisen seurauksena useat ihmiset peruuttivat rokotusaikansa.[54] Keskeytys ei vaikuttanut merkittävästi rokotusmääriin, koska AstraZenecan rokotteiden osuus on pieni rokotteiden kokonaismäärästä.[55] Euroopan lääkevirasto tutki tapaukset eikä löytänyt yhteyttä tapausten ja rokotteen välillä. Euroopan lääkeviraston mukaan rokote on turvallinen.[56] Haittavaikutukset ovat olleet rokotteessa yleisesti lieviä tai keskivaikeita, ja ne ovat kestäneet pari päivää rokotuksesta.[52]

Huhtikuussa 2021 uutisoitiin, että Euroopan unioni ei aio käyttää mahdollisuuttaan tilata 300 miljoonaa rokoteannosta AstraZenecalta ja Johnson & Johnsonilta. Helsingin sanomien mukaan rokotteiden lisätilauksen peruuttaminen on yhteydessä epäiltyihin veritulppatapauksiin.[46] Huhtikuussa 2021 Suomen rokottamisen koordinaatioryhmä KRAR suositteli, että AstraZenecan rokotteen saaneet alle 65-vuotiaat saavat toisena tehosterokotteena AstraZenecan rokotteen sijasta Pfizerin tai Modernan rokotetta.[57]

Johnson & Johnson -kertarokote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson & Johnsonin rokote tehoaa Etelä-Afrikan varianttiin.[58]

Rokotetta annetaan muista rokotteista poiketen vain yksi kerta-annos. Rokotetta alettiin käyttämään Yhdysvaltojen ulkopuolella Euroopassa 2021 keväällä, muun muassa Islannissa ja Espanjassa. Suomeen rokotetta tulee huhtikuun puolivälissä.[46] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Mia Kontion mukaan rokotetta saatetaan antaa Suomessa sellaisille ihmisryhmille, joita voi olla vaikea saada käymään kahdessa rokotuksessa. Tällaiseen ryhmään kuuluvat muun muassa kodittomat ja paperittomat.[58] Rokotetta saatetaan myös kohdistaa yli 65-vuotiaille.[59]

Rokotteella on ollut yhteyksiä harvinaisiin veritulppatapauksiin Yhdysvalloissa. Seitsemästä miljoonasta rokotetusta kahdeksan ihmistä on saanut vakavia oireita ja yksi on kuollut. Euroopan lääkeviraston mukaan rokotteen ja veritulppaoireiden välillä on mahdollinen yhteys, mutta rokotteen hyödyt ovat kuitenkin sen mahdollisia haittoja suuremmat.[46]

Rokotetta valmistavassa Yhdysvaltain tehtaissa on ilmennyt puutteita, kuten lohkeilevia maalipintoja. Tehtaalla valmistetut rokotteet jätettiin toimittamatta.[46]

Sputnik V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä käyttöön otetun Sputnik V -rokotteen (virallinen nimi Gam-COVID-Vac) teho on kaikissa ikäryhmissä ainakin 91,6–91,8 prosenttia. Sputnik esti kaikissa tapauksissa taudin kehittymisen vakavaan asteeseen ja siihen kuolemisen, myös silloin kun rokotteen saanut oli jo sairastunut tautiin. Sputnik V on ensimmäinen adenoviruspohjainen vektorirokote, jonka tehokkuus on yli 90 prosenttia.[60][30]

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan Sputnik V -rokotteen teho vastaa Pfizerin ja BioNTechin, sekä Modernan rokotteiden tehoa. Sen teho vaikuttaa Oxfordin ja Astra Zenacan rokotetta paremmalta, joskaan tutkimukset eivät suoraan vertailukelpoisia.[11] Sputnik V on Astra Zenecan rokotetta tehokkaampi, sillä siinä käytetään kahta erityyppistä adenovirusta rokotegeenin kantajana. Tällä tavoin rokotteella pyritään kiertämään mahdollinen vastustuskyky adenoviruksille, joka saisi immuunijärjestelmän torjumaan rokotegeeniä kuljettavan adenoviruksen. [61][32]

Moderna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modernan rokote soveltuu 18 vuotta täyttäneille.[62]

Rokote annetaan hartiavarren lihakseen. Tehosterokotus annetaan 28 päivän kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta.[62]

Modernan rokote on Rna-pohjainen. Teho koronaa vastaan 94,1%. Vakavaa tautia vastaan teho on 100%.[63]

Muut rokotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisen Sinovacin rokotteen teho on 50 prosenttia.[64]

Lääkeyhtiö Modernan koronavirusrokote ei ole yhtä tehokas koronaviruksen Etelä-Afrikan muunnosta vastaan, kuin ns. alkuperäisen kannan suhteen.[65]

Novavaxin rokotteen teho on yhtiön ilmoituksen mukaan keskimäärin noin 89 prosenttia: alkuperäistä virusta vastaan 95 prosenttia, brittimuunnosta vastaan 85 prosenttia, Etelä-Afrikan muunnosta vastaan 49-60 prosenttia. Yhtiö arvioi pääsevänsä aloittamaan kliiniset kokeet niillä vuoden 2021 toisella neljänneksellä.[66] Yhtin ilmoituksen mukaan sen suojateho on 90,4% toisen asteen kliinisissä tutkimuksissa.[67]

Kehittely ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-taudin leviäminen alkoi Kiinassa vuonna 2019 ja pandemiaksi se julistettiin maaliskuussa 2020. Paras keino taudin leviämisen estämiseksi on rokotteen kehittäminen. Kehitystyöhon menee tavallisesti vuosia nykyisten tutkimus- ja lupakäytäntöjen puitteissa. Maailman terveysjärjestö reagoi pandemiaan nopeasti vuosien 2014-2016 ebolaepidemian vuoksi ja siksi SARS-CoV-2-rokotteet ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti kliinisiin testeihin.[7]

Pandemian lopettamiseksi rokotekehityksessa on hyödynnetty uusia rokotekehitysaihioita tavanomaisten rokotteen kehitysmenetelmien lisäksi. Kehitystyössä on hyödynnetty aikaisempaa SARS- ja MERS-pandemioiden aikana kerättyä tietoa, joka on ohjannut SARS-CoV-2-rokotteiden kehittämistä. Eri rokotetyypeillä on omat etunsa ja rajoitteensa: Tavanomaisten kokonaisiin viruksiin perustuvien rokotteiden kehittäminen on huomattavan kallista, mutta sitä varten on jo valmis infrastruktuuri. Mikäli viruksen inaktivointi epäonnistuu, virus voi palata uudestaan toimintakykyiseksi ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Sen sijaan uudet, esimerkiksi viruksen osiin perustuvat rokotteet ovat turvallisia myös riskiryhmään kuuluvilla. Uudet tekniikat voivat myös pienentää valmistuskustannuksia merkittävästi. Uusi RNA-rokoteteknologia nopeuttaa valmistusta, mutta vielä vuoden 2020 puolivälissä sen tehosta ei ollut varmuutta.[7]

Nopeutettu rokotteen kehittäminen vaatii rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimista ennen vähäisen riskin ryhmien laajamittaista rokottamista. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset, joilla tauti on yleensä varsin lievä.[7] Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät normaalistikin heikommiksi, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.[18]

Tavallisimmat SARS-CoV-2-rokotetyypit[68]
Tyyppi Kuvaus Edut Riskit, huonot puolet Rokote tai sen kehittäjä
Vektorirokote:[69] Toinen virus, monesti adenovirus, kuljettaa SARS-CoV-2:n piikkiproteiinin geeniä. Piikkiproteiinin geeni käynnistää vasta-ainetuotannon. Kuljetus ja varastointi helppoa. Käyttö moneen kertaan heikentää tehoa. Immuunijärjestelmä saattaa muistaa rokotegeeniä kuljettavan adenoviruksen.[32]
RNA-rokote Lähetti-RNA toimii rokotteena. Helppo valmistaa. RNA ei säily elimistössä pitkään. Vaatii kylmäsäilytyksen.selvennä
Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2 Vaarattomaksi tehty SARS-CoV-2. Inaktivoinnin epäonnistuminenlähde?
Proteiini aliyksikkö (rekombinantti proteiini) Viruksen piikkiproteiinin kopio, peptidi. Adjuvantit saattavat aiheuttaa epätoivottuja vaikutuksiaselvennä
  • Sanofi/GSK, kehitteillä[80]
  • Novavax, kehitteillä.[81]
  • EpiVacCorona.[82]
DNA-rokote DNA-plasmidi kuljettaa piikkiproteiinin geeniä. Mahdollinen muuntuminen solussa haitalliseksi.
  • Inovio, kehitteillä[83]
  • Zydus Cadila, kehitteillä.[84]
VLP-rokote Virusta muistuttava kuori. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Helppo varastoida. Helppo varastoida. Valmistus työlästä.
  • Medicago, kehitteillä[85]
  • Tampereen yliopiston rokote, kehitteillä.[86]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pfizerin rokote.

Kiina julkaisi jo epidemian alussa Sars-Cov-2-viruksen genomin.[87]

Kiinalainen Sinopharm alkoi kehittää toimintakyvyttömäksi tehtyyn koronavirukseen pohjautuvaa rokotetta tammikuussa 2020.[88]

Kevättalvella 2020 Oxfordin yliopiston tutkijat alkoivat nopeasti kehittää Astra Zenecalle adenoviruspohjaista rokotetta.[89] Intialainen Serum Institute of India alkoi tuottaa rokotetta jo ennen ihmiskokeita toukokuussa 2020.[90]

Yhdysvaltalaisen Modernan rokote (mRNA-1273) läpäisi suppean ensimmäisen vaiheen tutkimuksen toukokuussa 2020.[91] Modernan rokote perustu uuteen mRNA-rokoteteknologiaan.[7]

Ensimmäisenä maailmassa Kiinassa otettiin heinäkuussa 2020 hätäkäyttöön Sinopharmin koronavirusrokote.[92]

Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.[27] Sputnik V -rokotetta ei ollut kuitenkaan testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti epäilyjä turvallisuudesta.[28] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi kommentin, jossa todettiin että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin, on se kuitenkin osoittanut toimivuutensa ja tieteellinen näyttö sen toimivuudesta on kiistatonta.[31]

Ensimmäiseksi länsimaissa ehtivät käyttöön Rna-pohjaiset rokotteet joulukuussa 2020.[93] Näitä olivat Pfizerin ja Modernan rokotteet, joiden tehon sanottiin olevan reilusti yli 90 prosenttia. Pfizerin rokotteen pahin rasite oli sen säilytyksen vaatima -70°C syväjäädytys.[94][37]

Helmikuussa 2021 EU:ssa oli määrä ottaa käyttöön adenoviruspohjainen Oxfordin yliopiston kehittämä Astra Zenecan valmistama rokote, joka on kehitetty muokatusta simpanssin adenoviruksesta.[7] Rokotetta ei pidetä yhtä hyvänä kuin Rna-rokotteita, mutta se ei vaadi jääkaappia kylmempää säilytystä.[95] [96]

Helmikuuhun 2021 mennessä Euroopan unionissa myyntiluvan oli saanut kolme rokotetta: Pfizerin ja BioNTechin, Oxfordin ja Astra Zenacan, sekä Modernan rokotteet.[8] Vuodenvaihteessa 2020-2021 Pfizerin ja BioNTechin rokotetta alettiin testata 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla.[97]

Huhtikuussa 2021 BioNTech ja Pfizer aloittivat rokotetestaukset 12-15-vuotiailla. Yhtiöiden tavoitteena on saada rokotteelle myyntilupa alle 15-vuotiaille jo kesäksi 2021. Yhtiö myös tutkii alle 12-vuotiaiden ja vauvojen rokottamista.[17]

Suomalainen rokotekehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdyn tutkimustyön perusteella aloitettiin kehittämään nenäsumutukseen perustuvaa rokotetta vuonna 2020. Yliopistot lähtivät mukaan rokotetta kehittävään Rokote Laboratories Finland Oy -yritykseen vuonna 2021. Rokotteen valmistamiseen tarvittava teknologia on jo olemassa Kuopiossa.[98]

Rokote perustuu geenisiirtoteknologiaan, jota on käytetty aiemmin muiden tautien hoidossa. Nenäsumute antaa tutkimusten perusteella paremman vasteen kuin lihakseen pistettävä rokote.[98] Rokotteessa on pätkä kloonattua SARS-CoV-2-viruksen DNA:ta, mutta se ei sisällä itse virusta. Rokote on toiminut eläinkokeissa hyvin ja testit ihmisillä aloitetaan 2021 keväällä.[99]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2020 kaksi asiantuntijaa arvioi, että koko maailman osalta rokotteen tuottamiseen saattaisi mennä neljä vuotta.[100]

Covax-järjestelmän hallinnoinnissa avustavan organisaation tiedottaja sanoi tammikuun 2021 alussa BBC:lle luottavansa siihen, että sitoumukset Covaxiin eivät viivästy. Virologi, tohtori Shaheed Jamil totesi, että nykyisen saatavuuden jatkuessa hän ei ole huolissaan siitä, että Intiassa tulisi pulaa rokotteista. Hänen mukaansa pullonkaula on siinä, kuinka nopeasti ihmisiä voidaan rokottaa. Toinen mahdollinen pullonkaula on rokotuksissa käytettävien lasipullojen saatavuus. Huolta herättää ajatus, että niistä voisi tulla maailmanlaajuisesti pula. Maailman suurimpiin rokotevalmistajiin kuuluva Serum Institute of India (SII) ei toistaiseksi ole kärsinyt puutetta lasipulloista.[101]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  2. Venäjän rokotteen suojavaikutus arvioidaan vahvaksi verkkouutiset.fi. 2.2.2021. Viitattu 2.2.2021.
  3. Niemi, Onni; Tuohinen, Petter: Alustavat tulokset: Lääkeyhtiö Modernan rokote suojaa koronavirustaudilta 94,5-prosenttisesti, rokotteen etuna säilyvyys Helsingin Sanomat. 16.11.2020. Viitattu 19.1.2021.
  4. Suomi saamassa "runsain määrin" vähemmän tehokasta koronarokotetta MTV Uutiset. 18.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  5. Hemmilä, Ilkka: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja puolustaa Suomessa odotettua AstraZenecan rokotetta, vaikka sen teho jäisi edeltäjistään Ilta-Sanomat. 18.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  6. a b Summanen, Kasperi: Rokote pian Suomessa? Verkkouutiset. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  7. a b c d e f Meri Uusi-Mäkelä ym.: Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi (Nro, sivut 136(12):1427-35) duodecimlehti.fi. 2020. Duodecim. Viitattu 2.9.2020.
  8. a b c d e Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.2.2021.
  9. Suomi ei neuvottele koronarokotteista itsenäisesti iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  10. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista muistio. 22.12.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  11. a b c d e Rokotusryhmän puheenjohtaja: Venäjän Sputnik-rokotetta voisi käyttää Suomessa Ilta-Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
  12. Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.
  13. IS sai haltuunsa pian julkaistavan 11 kohdan listan: Tässä järjestyksessä suomalaiset aiotaan rokottaa Ilta-Sanomat. 22.12.2020. Viitattu 22.12.2020.
  14. STM:n strategia: Koronarokote yleiseen jakeluun mahdollisesti helmi-maaliskuussa Ilta-Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  15. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista stm.fi.
  16. a b Hallituksen neuvottelu päättyi – liikkumisrajoitukset vedetään pois eduskunnasta, rokotusjärjestykseen esitetään muutoksia Aamulehti. 31.3.2021. Viitattu 29.4.2021.
  17. a b c d e f g Kaikki koronaviruksesta: Suomessa 208 uutta tartuntaa ja kaksi kuolemaa – Biontech toivoo, että sen rokotteella voitaisiin jo kesällä rokottaa 12–15-vuotiaita Aamulehti. 26.4.2021. Viitattu 29.4.2021.
  18. a b Mika Rämet: Astrazeneca sai luvan jatkaa koronarokotteen kliinistä tutkimusta Rokotetutkimuskeskus. 14.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  19. a b c THL:n tuore arvio Suomen rokotustahdista: Yli 70-vuotiaat joutuvat odottamaan koronarokotetta vielä kuukausia Ilta-Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  20. a b c Päivittyvä seuranta | Koronaviruksen pahoin kurittama Brasilia havittelee USA:n ylijäämärokotteita – Thaimaa suunnittelee kevennettyä karanteenia rokotetuille turisteille huhtikuusta alkaen Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  21. THL:n ylilääkäriltä synkkä ennuste iltalehti.fi. Viitattu 27.1.2021.
  22. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  23. Ensimmäiset koronarokotteet on annettu Yle Uutiset. Viitattu 27.12.2020.
  24. COVID-19-rokotusten edistyminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL
  25. a b c d e Tulokset rokotusten ”koelaboratoriosta” Israelista: yksi rokotuskerta antaa odotettua huonomman suojan iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2021.
  26. Merkel puhui Putinin kanssa venäläisrokotteesta: ”Jokainen rokote on tervetullut Euroopan unioniin” Ilta-Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
  27. a b Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  28. a b Koronavirus | Venäjä alkoi pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan, vaikka testit ovat yhä kesken Helsingin Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 28.1.2021.
  29. Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  30. a b c Lancet publishes Sputnik V Phase III clinical trial data, showing Russian Covid-19 vaccine is 91%+ effective RT International. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
  31. a b c Ian Jones, Polly Roy: Sputnik V COVID-19 vaccine candidate appears safe and effective. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00191-4. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  32. a b c Mika Rämet: Sputnikissa on hienous, jota ei löydy ”kansanrokotteesta” Ilta-Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
  33. a b c Koronarokote | Biontech-Pfizerin rokotteen kehittäjä on turkkilainen maahanmuuttaja, jolle tulvii kiitosviestejä – Nyt hän kertoo, millaista elämä on syksyllä Helsingin Sanomat. 29.4.2021. Viitattu 29.4.2021.
  34. a b c d e f g h i Comirnaty-koronavirusrokote - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.4.2021.
  35. Noah Weiland, Carl Zimmer: Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose The New York Times. 8.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  36. EMA tarkensi ohjeitaan Pfizer-BioNTechin koronarokotteen annosvälistä Uutinen. Viitattu 28.4.2021.
  37. a b c Elisabeth Mahase: Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate. BMJ, 9.11.2020, nro 371. PubMed:33168562. doi:10.1136/bmj.m4347. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  38. Koronasuoja voi syntyä jo 12 päivää ensi rokotteen jälkeen verkkouutiset.fi. 12.2.2020. Viitattu 3.12.2020.
  39. Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  40. Hyviä uutisia: Pfizerin ja Biontechin rokote tepsii koronaviruksen muunnoksiin mtvuutiset.fi. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  41. a b Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - COMIRNATY injektiokonsentraatti, dispersiota varten laakeinfo.fi. Viitattu 28.4.2021.
  42. Ilmoitetut haittavaikutukset elinryhmittäin – Comirnaty (Pfizer-BionTech) Fimea. Viitattu 22.4.2021.
  43. Euroopan lääkevirasto: EMA:n tiedote 28.1.2021: Clarification of Comirnaty dosage interval ema.europa.eu.
  44. Fimea: Astra Zenecan rokotteen ja veritulpan yhteydestä ei viitteitä, rokoteohjelma voi jatkua ennallaan Yle Uutiset. Viitattu 20.3.2021.
  45. a b c d Euroopan lääkevirasto: Vaxzevria (COVID-19-rokote (ChAdOx1-S [rekombinantti))] ema.europa.eu.
  46. a b c d e Päivittyvä seuranta | Biden: Yhdysvallat saavutti 200 miljoonan koronarokotetun välietapin ja haluaa nyt auttaa muita maita saamaan rokotteita Helsingin Sanomat. 8.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  47. Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan Ilta-Sanomat. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  48. Sarah Boseley, Ian Sample: Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals The Guardian. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  49. Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia iltalehti.fi. Viitattu 23.11.2020.
  50. Merryn Voysey ym.: Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2. The Lancet, 8.12.2020, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(20)32661-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  51. Britannia hyväksyi ensimmäisenä maana Oxfordin ja AstraZenecan koronarokotteen LS24. 30.12.2020. Viitattu 21.1.2021.
  52. a b Ilmoitetut haittavaikutukset elinryhmittäin – Vaxzevria (Astra Zeneca) Fimea. Viitattu 22.4.2021.
  53. Rokotukset | Suomi keskeyttää rokotukset Astra Zenecalla ainakin ensi viikoksi, THL:n ylilääkäri Nohynek: ”En näe, että nykytiedon valossa Astra Zenecan rokotteesta tulisi kokonaan luopua” Helsingin Sanomat. 19.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  54. Rokotukset | Suomessa suurissa kaupungeissa on tullut kyselyitä Astra Zenecan turvallisuudesta, joitakin rokotusaikoja on peruttu Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  55. Koronarokotukset | ”Ei se hirveästi merkitse” – THL:n asiantuntija kertoo, miten Astra Zenecan rokotteen käytön keskeytys vaikuttaa suomalaisten rokottamiseen Helsingin Sanomat. 20.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  56. Koronarokote | Astra Zenecan rokote on turvallinen, mutta siihen lisätään varoitusteksti, linjasi Euroopan lääkevirasto – THL:n Nohynek: Suomen pitää tarkastella suositustaan Helsingin Sanomat. 18.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  57. Rokotteet | Alle 65-vuotiaat Astra Zenecalla rokotetut saavat tehosteen mrna-rokotteilla, kahden eri rokotevalmisteen käytöstä ei ole vielä valmista tutkimustietoa Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  58. a b Rokotteet | Ensimmäinen erä Johnson & Johnsonin rokotetta saapuu Suomeen ensi viikolla Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  59. Uusi rokote voisi tuoda kesäkuussa helpotusta rokotetilanteeseen – saatetaan rajata samalle ryhmälle kuin Astra Zeneca: "Se ei hirveästi auta meitä" Aamulehti. 13.5.2021. Viitattu 16.5.2021.
  60. Denis Y. Logunov ym.: Safety and efficacy of an rAd26 and rAd5 vector-based heterologous prime-boost COVID-19 vaccine: an interim analysis of a randomised controlled phase 3 trial in Russia. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00234-8. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  61. Venäjän Sputnik V on yli 90-prosenttisen tehokas koronaa vastaan iltalehti.fi. Viitattu 7.2.2021.
  62. a b Euroopan lääkevirasto: COVID-19 vaccine Moderna (COVID-19 mRNA -rokote nukleosidimodifioitu) ema.europa.eu.
  63. Ursula Grönvall: Teho vakavaa koronatautia vastaan oli 100 % –Moderna hakee tänään lupaa rokotteelleen Euroopassa ja Yhdysvalloissa Talouselämä. Viitattu 23.3.2021.
  64. Media: Kiinalaisen Sinovacin koronarokote on osoittautunut tehokkaaksi Brasilian massatesteissä Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  65. Modernan rokotteella heikentynyt suojavaikutus koronaviruksen eteläafrikkalaista muunnosta vastaan Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  66. Yhdysvalloissa Novavax-yhtiön uusi koronavirusrokote on todettu tehokkuudeltaan yli 89-prosenttiseksi Uusimaa. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  67. Silva Rehn: Uusi rokote matkalla Eurooppaan vuoden loppuun mennessä? – Novavaxin koronarokotteella yli 90 prosentin tehokkuus Talouselämä. Viitattu 22.6.2021.
  68. COVID-19 vaccine tracker vac-lshtm.shinyapps.io. Viitattu 25.9.2020.
  69. Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  70. Marko Partanen: Tällaisia koronarokotteet ovat Ensihoidon erikoislehti Systole. 28.12.2020. Viitattu 26.1.2021.
  71. Simplifying the Science of COVID-19: How Adenovector Vaccines Work Content Lab U.S.. 21.9.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  72. Adenoviral vector vaccine data both promising and perplexing cen.acs.org. Viitattu 26.1.2021.
  73. Moderna Covid-19 -koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  74. Comirnaty eli BNT162b2-koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  75. COVID-19 CureVac. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  76. Yanjun Zhang ym.: Safety, tolerability, and immunogenicity of an inactivated SARS-CoV-2 vaccine in healthy adults aged 18–59 years: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 1/2 clinical trial. The Lancet Infectious Diseases, 17.11.2020, nro 0. PubMed:33217362. doi:10.1016/S1473-3099(20)30843-4. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. English
  77. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  78. Jasmin Ojalainen: Venäjä hyväksyi käyttöön jo kolmannen koronavirusrokotteen Kauppalehti. Viitattu 21.2.2021.
  79. Sputnik-rokote olikin vasta alkulämmittelyä – näin toimii Venäjän kehittämä uusi mullistava tehorokote, joka on jo tänään tarjolla Putinille Ilta-Sanomat. 23.3.2021. Viitattu 23.3.2021.
  80. Sanofi: Press Releases, 11.12.2020 https://www.sanofi.com/en/media-room/press-releases/2020/2020-12-11-07-00-00. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  81. Pipeline is robust at Novavax Novavax. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
  82. Russia’s EpiVacCorona vaccine post-registration trials started www.thepharmaletter.com. Viitattu 23.3.2021.
  83. Pablo Tebas ym.: Safety and immunogenicity of INO-4800 DNA vaccine against SARS-CoV-2: A preliminary report of an open-label, Phase 1 clinical trial. EClinicalMedicine, 23.12.2020, nro 0. PubMed:33392485. doi:10.1016/j.eclinm.2020.100689. ISSN 2589-5370. Artikkelin verkkoversio. English
  84. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  85. COVID-19 Programs medicago.com. Viitattu 26.1.2021.
  86. Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2021.
  87. Venäjä ja Kiina kehittelevät rokotetta koronavirusta vastaan iltalehti.fi. Viitattu 26.1.2021.
  88. Jonathan Corum, Carl Zimmer: How the Sinopharm Vaccine Works The New York Times. 30.12.2020. Viitattu 29.1.2021. (englanniksi)
  89. Elina Heino: Nyt on nopeaa! – Britit lupaavat koronarokotteen ehkä jo syyskuulle Mediuutiset. Viitattu 21.2.2021.
  90. India’s ‘vaccine king’ bets big on Oxford University coronavirus treatment South China Morning Post. 29.4.2020. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  91. Emil Elo: Yhdysvaltalaisyhtiö kertoi lupaavia testituloksia rokotteesta Arvopaperi. Viitattu 26.1.2021.
  92. China Sinopharm's coronavirus vaccine taken by about a million people in emergency use Reuters. 19.11.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  93. Yhdysvallat hyväksymässä toisenkin koronarokotteen Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  94. Koronarokotteen vaatima -70 asteen syväjäädytys herättää useita kysymyksiä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  95. Euroopan lääkevirasto hyväksyi AstraZenecan koronarokotteen Ilta-Sanomat. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  96. AstraZenecan rokote hyväksyttiin Britanniassa, mutta EU:ssa lupaa mietitään vielä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  97. FDA releases details on Pfizer vaccine's effectiveness against COVID-19 cbsnews.com. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
  98. a b Suomalainen koronarokoteyritys perustettu: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto mukana Helsingin yliopisto. 5.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  99. New academic spin-out based in Finland introduces a nasal spray vaccine against COVID News-Medical.net. 8.3.2021. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  100. Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  101. India coronavirus: Can its vaccine makers meet demand? BBC News. 10.1.2021. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]