SARS-CoV-2-rokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän "Sputnik V" rokote on hyväksytty ilman kolmosvaiheen rokotetestausta. Rokotteen turvallisuudesta ja tehosta kiistellään.[1]

SARS-CoV-2-rokote on kehitteillä oleva rokote, jonka tarkoitus on valmistuessaan kehittää immuniteetin SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten COVID-19-taudin kehittymisen. Rokote COVID-19-tautia vastaan on eri arvioiden mukaan saatavilla vuoden 2020 lopussa tai ehkä vasta vuoden 2023 alussa.[2][3][4][5][6][7] Rokotteita kehittävät tahot yrittävät nopeuttaa huomattavasti yleensä vuosia kestävää rokotteiden kehittelytyötä.[8][9][10][11] Rokotteen kehittelyssä on monenlaisia ongelmia. Esimerkiksi rokotteen suojauksen tehosta ja kestosta ei ole varmuutta.[12][13] Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että kehityksessä pisimmillä olevat rokotteet antavat suojan perusterveille aikuisille, joka mahdollistaa paluun normaaliin arkeen.[14]

Rokote ei tule ainakaan alussa riittämään kaikille halukkaille.[15] Rokotteen käyttöönotossa lasten rokottamisella ei ole kiire, koska tauti on yleensä lapsilla lieväoireinen. Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät heikommiksi normaalistikin, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.[14]

Kehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitteillä olevat rokoteaihiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmassa kehitettiin 1. syyskuuta 2020 ainakin 207:aa SARS-CoV-2-rokotetta.[16] 90:aa rokoteaihiota kokeilaan eläimillä. Ainakin 36:aa tutkitaan jo ihmisillä.[17] Näistä 22 on I vaiheen kokeissa, 14 II vaiheen kokeissa, 9 rokotetta III vaiheen kokeissa ja 3 hyväksytty rajoitettuun käyttöön.[18] Vasta 3. vaiheen kokeet ovat laajoja kokeita turvallisuudesta, mutta niissäkään eivät näy kaikki mahdolliset haittavaikutukset.

Monia rokoteaihioita testataan Yhdysvalloissa laajoilla ihmisjoukoilla vuoden 2020 loppukesällä tai -syksyllä.[19]

Milloin rokotteet tulevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisistä länsimaiden rokotteista tulee III vaiheen koetuloksia syys-marraskuussa 2020.[20] Ensimmäiset rokotteet saattavat tulla markkinoille jo marraskuussa 2020 Euroopassa ja Yhdysvalloissa[7]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on kehitteillä ainakin kaksi rokotetta. Toinen on adenovirusvektoriin perustuvaa Finovac.[21] Rokote on nenäsumute.[22] Se voisi olla valmis vuoden päästä.[23] Toinen, Tampereella kehitettävä rokote perustuu SARS-CoV-2:ta muistuttavaan partikkeliin.[24]

Suomen on määrä hankkia rokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta.[25] Ensimmäisessä erässä saattaa tulla noin 370 000 kappalaetta brittiläistä Oxfordin/AstraZenecan adenoviruspohjaista rokotetta. Tällä päästäisin rokotamaan alussa lähinnä terveydenhuollon henkilöstöä ja riskiryhmiä.

Yleisimmät tekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisimmat SARS-CoV-2-rokoteaihioiden lajit ovatlähde?

  • Vektorirokote:[26] Toinen virus, monesti adenovirus, kuljettaa SARS-CoV-2:n piikkiproteiiniin geeniä. Piikkiproteiinin geeni käynnistää vasta-ainetuotannon. Riskinä on, että käyttö moneen kertaan heikentää tehoa.
  • DNA-rokote: DNA-plasmidi kuljettaa spike-proteiinin geeniä. Riski: muuntuminen solussa haitalliseksi.
  • RNA-rokote: Lähetti-RNA toimii rokotteena. Riski: RNA ei säily elimistössä pitkään.
  • VLP-rokote: Virusta muistuttava kuori. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Valmistus työlästä, helppo varastoida.
  • Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2. Vaarattomaksi tehty SARS-CoV-2.

Rokotteen antama suoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2020 julkaistujen tutkimusten mukaan koronavirusinfektiosta parantuneelle kehittyy melko varmasti vastustuskyky, jolloin rokotteen tai sairastamisen antama laumasuoja olisi mahdollinen.[27][28][29]

Rokotteen ei uskota antavan täyttä suojaa, niin kuin eivät nykyiset influenssarokotteetkaan.Tuleva rokote estää ehkä 20–70 prosenttia sairastumisista, keskimäärin 40–60 prosenttia.[30] Laumasuoja vaatisi että 70–90 prosenttia on immuuni SARS-CoV-2:lle. Niinpä melko varmasti melko suuri osa sairastuu rokotteesta huolimatta.[31]

Ei tiedetä miten pitkään rokotteen teho säilyisi. Suoja-aikaa kyllä saattaa lisätä rokotteen hidas muuntuminen.[32]

Lisäksi on mahdollista, että rokotteen antama suoja-aika olisi lyhyt. Tutkimusten mukaan SARS-CoV-2-vasta-aineet vähenevät merkittävästi jo 2,3 kuukaudessa.[33] Lisäksi tavallista flunssaa aiheuttavien koronavirusten vasta-aineet kestävät elimistössä vain alle vuoden, mutta ainakin kolme kuukautta.lähde?

Tällöin rokote tuliisi ottaa monta kertaa vuodessa, että suoja säilyisi. Lisäksi adenoviruspohjaisia vektorirokotteita ei voi käyttää kuin 1–2 kertaa ihmisen eliniän aikana. Tämä tyyppisten rokotteiden teho heikkenee monan käytön jälkeen syntyvien adenoviruksen vasta-aineiden takia.[34]

SARS-CoV-2:n tapauksessa ratkaisevampi on T-soluvastustuskyky. Vasta-aineita ei ehdä ehdi kehittyäkään, kun elimistä torjuu SARS-CoV-2:n T-solujen avulla.[35] Tämä immuunivaste toimii paremmin yleensä alle 50-vuotialla, ja siksi useammin saavat lievemmän taudin[36] T-immuniteetti kestää kauan.[37]

Rokote saattaa luoda vääränlaisen vastustuskyvyn, mikä voi vaikeuttaa tautia.[38] Lisäksi tehoton rokote saattaa edistää taudin leviämistä, jos siihen luotetaan liikaa rokotteen tehoa tuntematta.[39]

Tuotantovauhti pullonkaulana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen tuotanto, kuljetus, varastointi ja jakelu onnistuvat arvion mukaan vasta neljässä vuodessa.[31]

Kaikki halukkaat eivät alussa saa SARS-CoV-2-rokotetta, mikä luo kilpailua ja jännitteitä. Ei tiedetä vielä, ketkä tulisi rokottaa ensin.[40]

Testeihin edenneitä rokoteaihioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimpia kliinisiin testeihin edenneitä COVID-19 rokote-ehdokkaitalähde?

Rokoteaihio Kehitysvaihe
1.9. 2020[41]
Yritys Maa Tyyppi Muuta
Sputnik V[42]

(Gam-COVID-Vac, Gam-COVID-Vac Lyo)

III,[43] alustavassa käytössä Gamaleya Research Institute Venäjä Adenovirusvektori, ei-jakautuva Ensimmäisten kokeiden mukaan rokote on turvallinen.[44] Aiheuttaa vuorokauden kestävät flunssaoireet.[45][46] Venäjä hyväksyi rokotteen massatuotantoon elokuussa 2020.[47][48]

Rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa, vaikka sen suojaustehosta ei ole varmuutta.[49][50] III vaiheen kokeet vielä tekemättä.[51] Rokote herättänyt laajaa arvostelua myös Venäjällä.[52]

Onnistuessaan rokote olisi maailman ensimmäinen yleiseen käyttöön tarkoitettu koronavirusrokote.[53] Kahdessa erässä annettava rokote soveltuu vain 18-60-vuotiaille, ja sillä on yli 100 haittavaikutusta.[54]

Ad5-nCoV III, alustavassa käytössä CanSino Biologics Kiina Adenovirus-pohjainen vektorirokote, ei-jakautuva Rokote tuottaa ihmisillä vasta-aineita ja T-soluja. Sivuvaikutus: flunssaoireet.[55] Rokotetta ei toistaiseksi ole osoitettu toimivaksi.[56] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[17]
Coronavac III, alustavassa käytössä Sinovac Kiina Inaktiivinen SARS-CoV-2. Rokote kehittää vasta-aineita apinoilla ja 90 prosenttia ihmisistä.[57] Rokotteella ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia.[58] Hyväksytty suppeaan käyttöön.[17]
AZD1222
(sama kuin ChAdOx1 nCoV-19)
III Oxfordin yliopisto, AstraZeneca,Serum Institute of India Yhdistyneet Kuningaskunnat Adenovirus-pohjainen vektorirokote.

Ei-jakautuva.

Rokotteen on testattu tuottavan vasta-aineita kuudella reesusmakakilla. Koerokote ei kuitenkaan estänyt virusinfektiota.[59] Rokote tuottaa myös SARS-CoV-2:ta tuhoavia T-soluja.[60] 60%:lla rokotteen saaneista saa kuumetta, päänsärkyä jne. flunssaoireita.[61] Rokote on lupaava, muttei varma.[62] Rokotetta testataan kesällä-syksyllä 2020 monissa maissa laajassa III vaiheen testissä [63][64][65] Intialainen lääkeyhtiö aloitti rokotteen valmistuksen ennen kliinisten kokeiden tuloksia.[66] Samoin AstraZeneca lääkeyhtiö aikoo tuottaa rokotetta, vaikka sitä ei ole vielä hyväksytty.[67]. AstraZeneca keskeytti syyskuun alussa koerokotukset alle viikoksi, koska yksi rokotteen saaneista sai selkäydintulehduksen.[68][14] AstraZeneca testaa rokotetta parhaillaan useissa maissa, joissa COVID-19:ia esiintyy runsaasti (mm. Yhdysvalloissa ja Brasiliassa).[14]
mRNA-1273 III Moderna Yhdysvallat RNA-rokote Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet.[69][70][71] Rokote aiheuttaa lieviä flunssaoireita, ja tuottaa vasta-aineita, muttei tiedetä kehittääkö se immuniteetin ihmisillä.[72] Rokotteen laajemmat ihmiskokeet alkoivat heinäkuussa.[73] Näiden kokeiden mukaan rokote on luultavasti turvallinen ja laukaisee immuunireaktion 18-71-vuotiaissa.[74][75]
BNT162 III BioNTech,Fosun Pharma, Pfizer Saksa RNA-rokote Rokote ḱehittää vasta-aineita SARS-CoV-2:ta vastaan.[76] Tuottaa myös T-soluvasteen.[77][78] Rokotetta on testattu syyskuun puolivälissä jo 30000 ihmisellä, ja tavoitteena on testata sitä vielä 44000 ihmisellä. Tutkimus on laajentumassa yli 16-vuotiaisiin nuoriin ja riskiryhmään kuuluviin.[14]
Covac-1[79] III imperial College Yhdistynyt kuningaskunta saRNA-rokote Rokote on lähellä hyväksyntää, jos se toimii eikä ishaittavaikutuksia.[80]
Wuhan/Sinopharm III Wuhan institute of biological products/Sinopharm Inaktivoitu koronavirus[81]
Beijing/Sinopharm III Beijing institute of biological products/Sinopharm
INO-4800 II Inovio Pharmaceuticals, CEPI, Korea National Institute of Health, International Vaccine Institute Etelä-Korea, Yhdysvallat DNA-plasmidi, joka toimitetaan elektroporaatiolla.
Rokotteen eläinkokeet ovat onnistuneet.[82] Ensimmäisen vaiheen ihmiskoe on onnistunut. 94 prosentille koehenkilöistä kehittyi immuunivaste SARS-CoV-2:ta vastaan.[83]
NVX-CoV2373 II Novavax Australia, myös Yhdysvallat Piikkiproteiini nanohiukkanen Kehittää vasta-aineita ja T-soluja. Joillekin flunssaoireita.[84][85][86]

Hyväksytyt rokotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sputnik V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä julkisti elokuussa maailman ensimmäisenä hyväksyneensä käyttöön Gamaleja-instituutin rokotteen. Gam-Covid-Vac ristittiin "Sputnik V":ksi. Alustavien, I vaiheen tutklimusten mukaan rokote tuottaa vastustsuskyvyn koronavirusta vastaan ja on turvallinen. [87]Rokote pohjautui adenovirusvektoriin. Se ei sovi lapsille. Eikä sitä saa antaa vanhuksille, jotka ovat koronan riskiryhmää. Sputnik V-rokotteella aletaan rokottaa jo lokakuussa 2020 mutta rokotteen tehosta ja turvallisuudesta ei vieläkään ole täyttä varmuutta.[88] Rokote on herättänyt kritiikkiä myös Venäjällä. Ensimmäisiä kokeita johtaneen Vadim Tarasovin mukaan rokote on turvallinen, mutta sen tehosta ei ole varmuutta.[39] Rokotetta ei ollut 1. syyskuuta mennessä testattu kolmanteen vaiheeseen asti.[89] Rokote on aiheuttanut merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten voimattomuutta, huonovointisuutta, kuumeilua, kurkkukipua, päänsärkyä ja ripulia.[90] Arvostetu lääketieteen lehti The Lancet julkaisi 4. syskuuta kriittisen tutkimuksen, jonka mukaan rokotetutkimusten koetulokset olisivat osin väärennettyjä.[91][92] Syyskuussa rokotetta alettiin testata yli 35000 vapaaehtoisella.[93]

Käyttöön otettuja rokotteita, joiden testit on kesken[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuun 1. päivään 2020 mennessä käyttöön on alustavasti hyväksytty myös Cansino Biologicsin adenovirusvektori ja Sinovac Biotechin iunaktivoitu koronavirus, vielä kehitteillä olevat rokotteet. Kirritkoiden mielestä näiden kolmen ensimmäisen rokotteen hyväksyminen on liian nopeaa, kuin kaikkia testejä ei ole tehty.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Perttu Koistinen: Venäläislääkärit teilaavat rokotteen verkkouutiset.fi. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  2. STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  3. Toimiva koronavirusrokote voi olla jo syksyllä valmis mtvuutiset.fi. 8.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  4. Riikka Aaltonen: ”Lähes valmis” koronarokote ei ole valmista nähnytkään Kauppalehti. Viitattu 11.5.2020.
  5. Koronarokotteen jakelusta kiistellään jo, vaikka sitä ei edes ole Savon Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  6. WHO-lähteiltä kylmä suihku pikaista koronarokotetta odottaneiden niskaan: ”Vähintään 2,5 vuotta vielä” iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2020.
  7. a b Rokotteet | Euroopan ensimmäinen koronavirusrokote mahdollinen jo marraskuussa, Suomelle luvassa vajaat 400 000 rokotetta – Terveyskomissaari: ”Kansalaisten terveydellä ei tehdä kompromissia” Helsingin Sanomat. 4.9.2020. Viitattu 5.9.2020.
  8. Koronarokote – kehitystyö suomessa ja muualla Rokotetutkimuskeskus. 21.4.2020. Viitattu 11.5.2020.
  9. Saadaanko ensimmäinen koronarokote jo syksyllä? Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2020.
  10. Himoittu koronarokote on nyt entistä lähempänä, mutta millaiset mahdollisuudet sitä olisi saada myös Suomeen? Helsingin Sanomat. 22.5.2020. Viitattu 22.5.2020.
  11. Antti Kirkkala: Koronarokote tuotantoon vain viikkojen päästä verkkouutiset.fi. 14.7.2020. Viitattu 15.7.2020.
  12. Matthew Chance CNN: Russia claims it's on track to approve Covid-19 vaccine by mid-August. But speed of process raises questions CNN. Viitattu 29.7.2020.
  13. Jutta Sibakov: CNN: Venäjä suunnittelee hyväksyvänsä koronavirusrokotteen alle kahden viikon päästä – turvallisuudesta tai tehosta ei julkista tietoa Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 29.7.2020.
  14. a b c d e Mika Rämet: BLOGI: ASTRAZENECA SAI LUVAN JATKAA KORONAROKOTTEEN KLIINISTÄ TUTKIMUSTA Rokotetutkimuskeskus. 14.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  15. Koronarokotteesta tihkuu uutta tietoa Ilta-Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 11.7.2020.
  16. Milken Institute’s COVID-19 Treatment and Vaccine Tracker tracks the development of treatments and vaccines for COVID-19 at covid-19tracker.milkeninstitute.org #COVID19 #coronavirus #COVID19treatment #COVID19vaccine @MilkenInstitute @FirstPersonSF covid-19tracker.milkeninstitute.org. Viitattu 1.9.2020.
  17. a b c d Näin koronarokotteen kehittäminen etenee tällä hetkellä Ilta-Sanomat. 1.9.2020. Viitattu 1.9.2020.
  18. Jonathan Corum, Denise Grady, Sui-Lee Wee, Carl Zimmer: Coronavirus Vaccine Tracker The New York Times. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  19. STM:n asiantuntija: "Toimiva koronarokote voisi olla markkinoilla noin puolen vuoden kuluttua" Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  20. Olli Harma: Oxfordin koronarokote edennyt hurjaa vauhtia – ”Alustavia tuloksia seuraavien viikkojen aikana” Tekniikkatalous. Viitattu 5.9.2020.
  21. Juha-Pekka Tikka: Akatemialta 1,7 miljoonaa suomalaiselle koronarokotteelle verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  22. Suomalaistutkijat kehittävät kovaa vauhtia nenäsumutteena annettavaa koronarokotetta iltalehti.fi. Viitattu 25.6.2020.
  23. Suomessa käynnissä kaksi rokotehanketta koronavirusta vastaan: Keskittyvät viruksen taklaamiseen täysin eri tavoin mtvuutiset.fi. 9.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  24. Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2020.
  25. Suomi ei neuvottele koronarokotteista itsenäisesti – valta annettu EU:lle www.iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  26. Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  27. Antti Kirkkala: Lieväkin korona voi antaa pitkän suojan verkkouutiset.fi. 19.8.2020. Viitattu 20.8.2020.
  28. Lauren B. Rodda, Jason Netland, Laila Shehata, Kurt B. Pruner, Peter M. Morawski, Christopher Thouvenel: Functional SARS-CoV-2-specific immune memory persists after mild COVID-19. medRxiv, 15.8.2020, s. 2020.08.11.20171843. doi:10.1101/2020.08.11.20171843. Artikkelin verkkoversio. en
  29. Uudet tutkimukset lupaavat hyvää: Lieväkin koronatauti voi antaa pitkäaikaisen immuunisuojan Ilta-Sanomat. 20.8.2020. Viitattu 20.8.2020.
  30. Asiantuntijat: Koronarokotteesta ei kannata odottaa ihmelääkettä Ilta Sanomat. 24.5.2020. Viitattu 25.5.2020.
  31. a b Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  32. Antti Kirkkala: Koronarokotteen teho voi säilyä pitkään verkkouutiset.fi. 6.12.2020. Viitattu 13.6.2020.
  33. Quan-Xin Long ym.: Clinical and immunological assessment of asymptomatic SARS-CoV-2 infections. Nature Medicine, 18.6.2020, s. 1–5. doi:10.1038/s41591-020-0965-6. ISSN 1546-170X. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  34. Emmi Tuomisto: Synkkä arvio: Koronan sairastaneille ei voi luvata immuniteettia eikä ”immuniteettipassia” Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  35. Kasperi Summanen: Koronan vasta-aineet voivat kadota jo 8-12 viikossa verkkouutiset.fi. 23.6.2020. Viitattu 24.6.2020.
  36. Antti Kirkkala: Suurin osa torjuu koronan ilman vasta-aineita verkkouutiset.fi. 6.8.2020. Viitattu 24.6.2020.
  37. Kasperi Summanen: Kahdeksalla kymmenestä voi olla valmiiksi immuniteettia koronalle verkkouutiset.fi. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020.
  38. Meri Uusi-Mäkelä, Minna Hankaniemi, Suvi Heinimäki, Vesna Blazevic, Vesa Hytönen ja Mika Räme: Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi - syntyykö uusi rokotekehityksen maailmanennätys? (Nro, sivut 136(12):1427-35) www.duodecimlehti.fi. 2020. Duodecim. Viitattu 2.9.2020.
  39. a b Kasperi Summanen: Venäjä vakuuttaa: Rokote on turvallinen, eri juttu tehoaako se verkkouutiset.fi. 9.2.2020. Viitattu 2.9.2020.
  40. Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista Yle Uutiset. Viitattu 15.7.2020.
  41. Draft landscape of COVID-19 candidate vaccines www.who.int. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  42. Sputnik V - the first registered vaccine against COVID-19. Official website vaccine against coronavirus Sputnik V. sputnikvaccine.com. Viitattu 14.8.2020.
  43. Russia may start Phase III trial of COVID-19 vaccine in mid-August: RIA Reuters. 13.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  44. India com Lifestyle Staff: Russian Coronavirus Vaccine: Did Russia Really Develop World's First COVID-19 Vaccine? Here is The truth India News, Breaking News, Entertainment News | India.com. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020. (englanniksi)
  45. Antti Kirkkala: Venäjä lupaa rokotetta elokuuksi verkkouutiset.fi. 14.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  46. Vapaaehtoiset testasivat koronarokotetta Moskovassa: Näin se vaikutti mtvuutiset.fi. 26.6.2020. Viitattu 4.8.2020.
  47. Koronavirus | Suomalaisasiantuntija Venäjän väitetystä koronarokotteen valmistumisesta: ”Jos siellä on oikaistu kulmista, niin se on huolestuttavaa” Helsingin Sanomat. 11.8.2020. Viitattu 11.8.2020.
  48. Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi – "Sputnikin" nopea kehitystyö herättänyt epäilyksiä turvallisuudesta Yle Uutiset. Viitattu 11.8.2020.
  49. Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  50. Antti Kirkkala: Venäjän rokotteesta varoitetaan: Kehitys vielä kesken verkkouutiset.fi. 8.10.2020. Viitattu 10.8.2020.
  51. Ulkomaat Ilta-Sanomat. Viitattu 12.8.2020.
  52. The Moscow Times: 1 in 2 Russian Doctors Distrust New Coronavirus Vaccine – Poll The Moscow Times. 14.8.2020. Viitattu 15.8.2020. (englanniksi)
  53. CNN: Venäjä aikoo hyväksyä koronarokotteen ensimmäisenä maailmassa jo alle kahden viikon päästä – tämä siitä tiedetään mtvuutiset.fi. 29.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  54. Kilpajuoksu koronarokotteesta on käynnissä – tällaisia on kehitteillä www.iltalehti.fi. Viitattu 14.8.2020.
  55. Feng-Cai Zhu, Xu-Hua Guan, Yu-Hua Li, Jian-Ying Huang, Tao Jiang, Li-Hua Hou: Immunogenicity and safety of a recombinant adenovirus type-5-vectored COVID-19 vaccine in healthy adults aged 18 years or older: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 2 trial. The Lancet, 20.7.2020, nro 0. PubMed:32702299. doi:10.1016/S0140-6736(20)31605-6. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  56. Toiveita herättävä koetulos: Ensimmäinen ihmisillä testattu koronavirusrokote vaikuttaa turvalliselta Ilta Sanomat. 23.5.2020. Viitattu 23.5.2020.
  57. Kasperi Summanen: Lupaava tulos: Koronarokote näyttää toimivan ihmiskokeissa verkkouutiset.fi. 15.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  58. Sinovac says its Covid-19 vaccine generated immune responses STAT. 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
  59. Toimiko lupaavaksi hehkutettu koronarokote sittenkään? Asiantuntijat huolestuivat tutkimustuloksista Ilta Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  60. Juha-Pekka Tikka: Brittimedia: Koronarokotteessa tehty läpimurto verkkouutiset.fi. 19.7.2020. Viitattu 20.7.2020.
  61. https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2820%2931604-4 Safety and immunogenicity of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine against SARS-CoV-2: a preliminary report of a phase 1/2, single-blind, randomised controlled trial Pedro M Folegatti, Katie J Ewer ... The Lancet July 20, 2020 https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)31604-4
  62. Bill Gardner, Victoria Ward, Sarah Newey, Henry Bodkin: Coronavirus vaccine hopes rise after strong trial results The Telegraph. 15.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  63. Oxfordin yliopiston koronarokotetta aletaan testata Brasiliassa, jossa epidemia kiihtyy Keskisuomalainen. Viitattu 13.6.2020.
  64. Arno Rydman: ”Maailman toivo” verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  65. Testit alkavat 30 000 ihmisellä: Näin toimii Oxfordin lupaavaksi osoittautunut koronarokote – THL:n ylilääkäri: "Vielä ei tiedetä, miten rokote toimii tosielämässä" mtvuutiset.fi. 21.7.2020. Viitattu 4.8.2020.
  66. ChAdOX1-koronarokote tepsi kuuteen apinaan, lääkejätti pisti 40 miljoonaa annosta tekoon Ilta Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  67. Kasperi Summanen: Koronarokotetta luvataan jakeluun jo tänä syksynä verkkouutiset.fi. 6.5.2020. Viitattu 15.6.2020.
  68. NYT: Koronarokotteen koehenkilöllä epäillään selkäydintulehdusta Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  69. Ilkka Ahtokivi: Ensimmäinen lupaava ihmisillä testattu koronavirusrokote verkkouutiset.fi. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  70. Onnistunut testi luo toivoa iltalehti.fi. Viitattu 18.5.2020.
  71. Moderna Announces Positive Interim Phase 1 Data for its mRNA Vaccine (mRNA-1273) Against Novel Coronavirus Moderna. Viitattu 18.5.2020. (englanniksi)
  72. Jacqueline Howard ja John Bonifield: Moderna coronavirus vaccine shows 'promising' results in published Phase 1 study CNN. Viitattu 15.7.2020. (englanniksi)
  73. Antti Kirkkala: Näin toimii lupaava koronarokote Verkkouutiset. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  74. https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006564733.html 26.8. 23:52 Modernan rokotetesteistä lupaavia tuloksia: näyttäisi olevan turvallinen Ilta-Sanomat 26.8.2020
  75. Moderna says its coronavirus vaccine sparks immune response in older people BioPharma Dive. Viitattu 27.8.2020. (englanniksi)
  76. Mark J. Mulligan ym.: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  77. Ugur Sahin, Alexander Muik, Evelyna Derhovanessian, Isabel Vogler, Lena M. Kranz, Mathias Vormehr: Concurrent human antibody and TH1 type T-cell responses elicited by a COVID-19 RNA vaccine. medRxiv, 20.7.2020, s. 2020.07.17.20140533. doi:10.1101/2020.07.17.20140533. Artikkelin verkkoversio. en
  78. Mark J. Mulligan, Kirsten E. Lyke, Nicholas Kitchin, Judith Absalon, Alejandra Gurtman, Stephen P. Lockhart: Phase 1/2 Study to Describe the Safety and Immunogenicity of a COVID-19 RNA Vaccine Candidate (BNT162b1) in Adults 18 to 55 Years of Age: Interim Report. medRxiv, 1.7.2020, s. 2020.06.30.20142570. doi:10.1101/2020.06.30.20142570. Artikkelin verkkoversio. en
  79. Imperial College advances Covid-19 vaccine into next phase Clinical Trials Arena. 20.7.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  80. Imperial College advances Covid-19 vaccine into next phase Clinical Trials Arena. 20.7.2020. Viitattu 2.9.2020. (englanniksi)
  81. COVID-19 vaccine tracker www.raps.org. Viitattu 1.9.2020.
  82. Inovio Announces Positive Interim Phase 1 Data For INO-4800 Vaccine for COVID-19 ir.inovio.com. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  83. Inovio Covid-19 vaccine shows promise in early-stage trial Clinical Trials fArena. 1.7.2020. Viitattu 20.7.2020. (englanniksi)
  84. Antti Kirkkala: Uudesta rokotteesta lupaavia tuloksia verkkouutiset.fi. 8.6.2020. Viitattu 7.8.2020.
  85. Evaluation of the Safety and Immunogenicity of a SARS-CoV-2 rS (COVID-19) Nanoparticle Vaccine With/Without Matrix-M Adjuvant - Full Text View - ClinicalTrials.gov clinicaltrials.gov. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  86. Berkeley Lovelace Jr: Novavax's coronavirus vaccine generates promising immune response in early trial, data shows CNBC. 4.8.2020. Viitattu 7.8.2020. (englanniksi)
  87. Juha-Pekka Tikka: Ensi tulokset: Venäjän koronarokote vaikuttaa onnistuvan verkkouutiset.fi. 9.4.2020. Viitattu 5.9.2020.
  88. Tämä kaikki Putinin hehkuttamassa Sputnik-rokotteessa on pielessä www.iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  89. Antti Kirkkala: Venäjä kertoo rokottavansa kansaa lokakuussa verkkouutiset.fi. 8.3.2020. Viitattu 4.8.2020.
  90. Teppo Tiilikainen, Venäläisrokote aiheutti koehenkilöille merkittäviä sivuvaikutuksia Suomen Kuvalehti 3.9.2020, viitattu 4.9.2020
  91. Tutkijaryhmä: Venäjä manipuloi tietoja koronarokotteensa ihmiskokeista Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.
  92. <img Alt= Src='https://Secure.gravatar.com/Avatar/375bc60e3a5d23c11ee2b40d3737dc13?s=45, #038;d=identicon, #038;r=g' Srcset='https://Secure.gravatar.com/Avatar/375bc60e3a5d23c11ee2b40d3737dc13?s=90, #038;d=identicon, #038;r=g 2x' Class='avatar Avatar-45 Photo' Height='45' Width='45' Loading='lazy'/>, Rew Ha Detto: Note of concern Cattivi Scienziati. 7.9.2020. Viitattu 9.9.2020. (italiaksi)
  93. Moskovassa aloitettiin koronarokotukset – kymmeniätuhansia vapaaehtoisia Ilta-Sanomat. 9.9.2020. Viitattu 9.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]