SARS-CoV-2-rokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lääkeaineryhmä:
COVID-19-rokotteet
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
Käyttötarkoitukset immunisaatio SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19:ää vastaan
Antotavat injektio
ATC-DDD J07BX03
Mekanismi ?
Riippuvuus ?
Väärinkäyttö ?

SARS-CoV-2-rokotteella tarkoitetaan rokotteita, joilla pyritään torjumaan SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19-tautia.

Rokotteet estävät taudin vakavia vaikutuksia, ja lisäksi ne estävät monesti myös myös taudin leviämistä.[1][2] Rokotekaan ei estä täysin tautiin sairastumista: monien rokotteiden teho on hyvänä pidetty 70–94 prosenttia.[3][4][5][6]

Käyttöönotto ja rokotukset

SARS-CoV-2-rokotteen käyttöön ottaneet valtiot 8. joulukuuta 2020. Vihreä: Hyväksytty, massarokotukset käynnissä, vaaleanvihreä: Hätärokotuslupa myönnetty, massarokotukset käynnissä, oranssi: Hätärokotuslupa myönnetty, rokotukset käynnissä, sininen: Hyväksytty, massarokotukset suunnitteilla, vaaleansininen: Hätärokotuslupa myönnetty, massarokotukset suunnitteilla, keltainen: Hätärokotuslupa käsittelyssä.

Laumaimmuniteetin saaminen edellyttää laajojen ihmismäärien rokottamista.[7] Ensimmäiset rokotteet tulivat saataville useissa länsimaissa joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä. Laajemmin väestöä rokotetaan Euroopassa kevättalvella–syyskesällä 2021.[6]

Suomi

Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on suojata koko väestö rokotteilla. Koronarokote on tarjolla kaikille. Se on vapaaehtoinen ja maksuton.[8]

Hankinnat

Suomi hankkii rokotteensa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta.[9] Joulukuussa 2020 päivätyn muistion mukaan Suomen väkilukuun perustuva (pro rata) osuus siitä olisi yhteensä 16,08 miljoonaa rokotetta.[10]

Helmikuussa 2021 mediassa keskusteltiin siitä, pitäisikö Sputnik V-rokotetta hankkia myös Suomeen. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan tälle ei ole estettä, mutta hän muistutti, että Suomi on jo tehnyt EU:n kautta hankintasopimuksia miljoonista rokotteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek piti mahdollisena, että Sputnik V-rokotetta voitaisi käyttää mikäli nykyisissä rokotteissa ilmenee ongelmia tai jos SARS-CoV-2-koronavirus tehosteannoksia tarvitaan tulevaisuudessa.[11]

Rokotusjärjestys

Rokotusjärjestys perustuu lääketieteelliseen riskiarvioon. Lapsille rokotteita ei ole tulossa vielä vähään aikaan, sillä rokotteita ei ollut testattu lapsilla helmikuun 2021 alkuun mennessä.[8]

Ensin rokotetaan COVID-19-potilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta, hoivakotien henkilökunta, ikääntyneet ja muut riskiryhmiin kuuluvat ja viimeisenä muu väestö.[12][13] Lapset rokotetaan aikuisten jälkeen.[14] Lasten rokottamisella ei ole kiire, koska tauti on yleensä lapsilla lieväoireinen.[15]

Rokotusjärjestys valtioneuvoston asetuksen mukaan on:[16]

  1. COVID-19-taudin kanssa tekemisissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, sekä iäkkäiden henkilöiden ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat
  2. 70 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat
  3. Ne, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia
  4. Muut henkilöt

Aikataulu

Rokotustahti riippuu rokotteiden saatavuudesta.[17] THL:n lääkärin mukaan terveydenhuollon ja riskiryhmien rokotus vie kuukausia. Kesään 2021 mennessä on pyrkimyksenä, että miljoona henkilöä olisi rokotettu.[18] Koko Suomen väestön rokottaminen SARS-CoV-2:ta vastaan voi kestää loppuvuoteen 2021.[19]

SARS-CoV-2:n kanssa tekemisissä olevia terveydenhuollon työntekijöitä alettiin rokottaa Suomessa 27. joulukuuta 2020.[20] Tammikuun 2021 loppuun mennessä Suomessa oli rokotettu 100000 henkilöä. THL:n mukaan iso osa terveydenhuollon henkilöstöstä ja iäkkäiden asumispalveluiden asukkaista ja henkilökunnasta oli saanut jo rokotteen tammikuun loppuun mennessä. Seuraavana rokotettavana on yli 80-vuotiaat. Tavoitteena on saada rokotettua yli 70-vuotiaat toukokuun loppuun mennessä.[17]

Muu Eurooppa

Euroopan unioni on tehnyt hankintoja seitsemästä eri rokotteesta:[8]

Tammikuussa 2021 Britanniassa toisen rokotuksen antamista on lykätty jopa 12 viikon päähän, jotta mahdollisimman moni saisi rokotteen.[21]

Euroopan maista Serbia, Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät Sputnik V-rokotetta. RDIF oli käynnistänyt helmikuussa 2021 menettelyn Sputnik V-rokotteen myyntiluvan saamiseksi EU-alueella.[11] Saksa on tarjonnut apua rokotteen myyntiluvan saamisessa Venäjälle.[22]

Venäjä

Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.[23] Tätä adenoviruskantajaan perustuvaa Sputnik V-rokotetta ei oltu kuitenkaan testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti epäilyjä turvallisuudesta länsimaissa.[24] Sillä alettiin massarokottaa joulukuussa 2020.[25]

Sputnik V-rokotetta voidaan säilyttää verraten korkeassa 2-8°C lämpotilassa, eikä se vaadi syväjäädytystä tai pakkasta, kuten monet vuoden 2020 lopussa käyttöön otetut länsimaalaiset rokotteet.[26] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi kommentin, jossa todettiin että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin epäoikeudenmukaisesta kiirehtimisestä, mutkien oikomisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta, sen tulos on selkeä ja rokotteen tieteellinen perusta on osoitettu.[27] Jos Sputnik V:lle haettaisiin myyntilupaa Euroopasta, sen saaminen Euroopan lääkevirastosta kestäisi ehkä pari kuukautta helmikuun alussa annetun asiantuntija-arvion mukaan.[28]

Israel

Tammikuun puolivälissä 2021 Israel oli rokottanut enemmän kansalaisiaan kuin mikään toinen valtio. Se oli rokottanut kaksi miljoona ihmistä vähintään kerran ja 400000 oli saanut kummatkin rokotukset. Israelissa on rokotettu Pfizerin rokotteella.[21]

Afrikka

Algeriassa on käytössä Sputnik V-rokote.[11]

Etelä-Amerikka

Argentiinassa on käytössä Sputnik V-rokote.[11]

Rokotteen antama suoja

Ensimmäinen rokotekerta antaa kahta rokotusta huomattavasti alhaisemman suojan.[21] Rokote saattaa luoda vääränlaisen vastustuskyvyn, mikä voi vaikeuttaa tautia.[7] Lisäksi tehoton rokote saattaa edistää taudin leviämistä, jos siihen luotetaan liikaa rokotteen tehoa tuntematta.[29]

Pfizerin ja BioNTechin rokote

Uusien kolmannen vaiheen kokeiden mukaan Pfizerin ja BioNTechin rokote estäisi yli 95 prosenttia tapauksista COVID-19:n kehittymisen, myös iäkkäillä.[30] Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.[31] Rokotettu saa jonkin verran suojaa tautia vastaan jo 12 päivää ensimäisen rokotusannoksen jälkeen.[32] Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille, ja se toimii riippumatta rokotteen saajan painosta tai rodusta.[33] Rokote antaa ensimäisen rokotuksen jälkeen vasta 52 prosentin suojan tautia vastaan. Suoja on toisen rokotuskerran jälkeen 95 prosenttia, kun rokotusten välillä on kolme viikkoa.[21] Täysi rokotesuoja voidaan saavuttaa 28 päivän jälkeen, kun toinen rokoteannos annetaan kolme viikkoa ensimäisen rokotteen jälkeen.[31]

Yksistään ensimmäisen rokoteannoksen saaneiden keskuudessa sairastuneiden väheni 33 prosenttia 14 päivän jälkeen rokotteen saamisesta.[21] BioNTechin ja Pfizerin rokotteen antama immuniteetti on vahvin viikon kuuluttua toisen rokotteen saamisesta.[34] BioNTechin ja Pfizerin rokotteen kohdalla suojaava vaikutus SARS-CoV-2:ta kohtaan syntyy noin kuukauden kuluttua ensimmäisen rokottamisen jälkeen.[35]

Joidenkin tietojen mukaan Pfizerin rokote tehoaa molempiin virusmuunnoksiin.[36] Rokotteesta ei ole havaittu ainuttakaan vakavaa sivuvaikutusta.[37]

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokote

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokote (ChAdOx-1) antaa noin 70 prosentin suojaustehon, vaihdellen 62–90 prosentin välillä annostuksesta riippuen.[38][39][40][41] Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan rokote estää myös taudin leviämistä.[1] AstraZenecan rokote tehoaa myös Iso-Britanniasta lähtöisin olevaan muunnokseen B.1.1.7.[42]

Sputnik V

Ensimmäisenä käyttöön otetun Sputnik V-rokotteen (virallinen nimi Gam-COVID-Vac) teho on ainakin 91,6-91,8 prosenttia kaikissa ikäryhmissä. Sputnik esti kuoleman ja taudin kehittymisen vakavaan asteeseen 100% tapauksissa, silloinkin kun rokotteen saanut oli sairastunut tautiin. Sputnik V on ensimäinen adenoviruspohjainen vektorirokote, jonka tehokkuus on yli 90 prosenttia.[43][26]

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan Sputnik V-rokotteen teho vastaa Pfizerin ja BioNTechin, sekä Modernan rokotteiden tehoa. Sen teho vaikuttaa olevan Oxfordin ja AstraZenacan rokotetta parempi, joskin tutkimukset eivät suoraan vertailukelpoisia.[11] Sputnik V on Astra Zenecan rokotetta tehokkaampi, koska siinä käyteään kahta eri adenovirukssen tyyppiä rokotegeenin kantajana. Tällä tavoin rokotteella pyritään kierrtämään mahdollinen vastustuskyky adenoviruksille, jottei immuunijärjestelmä torjuisi rokotegeeniä kuljettavaa adenovirusta pois. [44][28]

Muut rokotteet

Kiinalaisen Sinovacin rokotteen teho on 50 prosenttia.[45]

Lääkeyhtiö Modernan koronavirusrokote ei toimi yhtä tehokkaasti koronaviruksen Etelä-Afrikan muunnosta vastaan, kuin ns. alkuperäiseen kantaan.[46]

Novavaxin rokotteen teho on yhtiön ilmoituksen mukaan keskimäärin noin 89 prosenttia: alkuperäistä virusta vastaan 95 prosenttia, brittimuunnosta vastaan 85 prosenttia, Etelä-Afrikan muunnosta vastaan 49-60 prosenttia. Yhtiö arvioi pääsevänsä aloittamaan kliiniset kokeet niillä vuoden toisella neljänneksellä.[47]

Kehittely ja tutkimus

Koronaviruspandemia on laittanut yhteiskunnan haasteelliseen tilanteeseen. COVID-19-taudin leviäminen alkoi Kiinassa vuonna 2019 ja pandemiaksi se julistettiin maaliskuussa 2020. Paras keino taudin leviämisen estämiseksi on rokotteen kehittäminen. Rokotteen kehittäminen on tavallisesti hidasta. Rokotteen kehittelyyn menee tavallisesti vuosia nykyisten tutkimus- ja lupakäytäntöjen puitteissa. Maailman terveysjärjestö reagoi pandemiaan nopeasti vuosien 2014-2016 ebolaepidemian vuoksi, jonka ansiosta SARS-CoV-2-rokotteet ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti kliinisiin testeihin.[7]

Pandemian lopettamiseksi rokotekehityksessa on hyödynnetty uusia rokotekehitysaihioita tavanomaisten rokotteen kehitysmenetelmien lisäksi. Rokotteen kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempaa SARS- ja MERS-pandemioiden aikana kerättyä tietoa. Tämä tieto on ohjannut SARS-CoV-2-rokotteiden kehittämistä. Eri rokotetyypeillä on omat etunsa ja rajoitteensa: Tavanomaisten kokonaisiin viruksiin perustuvien rokotteiden kehittäminen on huomattavan kallista, mutta sitä varten on jo olemassa oleva infrastruktuuri. Viruksen inaktivoinnin epäonnistuessa virus voi palata uudestaan toimintakykyiseksi niillä ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Sen sijaan uudet, esimerkiksi viruksen partikkeleihin perustuvat rokotteet ovat turvallisia myös riskiryhmään kuuluvilla. Uudet tekniikat voivat myös pienentää valmistuskustannuksia merkittävästi. Samalla kun uusi RNA-rokoteteknologia nopeuttaa valmistusta, sen tehosta ei oltu varmoja vielä 2020 puolivälissä.[7]

Nopeutettu rokotteen kehittäminen vaatii rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimista ennen vähäisen riskin ryhmien laajamittaista rokottamista. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapsen, joilla tauti on yleensä varsin lievä.[7] Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät heikommiksi normaalistikin, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.[15]

Tavallisimmat SARS-CoV-2-rokotetyypit[48]
Tyyppi Kuvaus Edut Riskit, huonot puolet Valmistajia, kehittäjiä
Vektorirokote:[49] Toinen virus, monesti adenovirus, kuljettaa SARS-CoV-2:n piikkiproteiinin geeniä. Piikkiproteiinin geeni käynnistää vasta-ainetuotannon. Kuljetus ja varastointi helppoa. Käyttö moneen kertaan heikentää tehoa. Immuunijärjestelmä saattaa muistaa rokotegeeniä kuljettavan adenoviruksen.[28] AstraZeneca, Johnson & Johnson,[50][51][52] Russian Direct Investment Fund (Sputnik V)[26][27]
RNA-rokote Lähetti-RNA toimii rokotteena. Helppo valmistaa. RNA ei säily elimistössä pitkään. Vaatii kylmäsäilytyksen.selvennä Moderna, Pfizer[53][54] Curevac[55]
Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2 Vaarattomaksi tehty SARS-CoV-2. Inaktivoinnin epäonnistuminenlähde? Sinopharm[56], Sinovac.[57]Covivac.[58]
Proteiini aliyksikkö (rekombinantti proteiini) Viruksen piikkiproteiinin kopio, peptidi. Adjuvantit saattavat aiheuttaa epätoivottuja vaikutuksiaselvennä Sanofi/GSK, kehitteillä[59] Novavax, kehitteillä.[60]
DNA-rokote DNA-plasmidi kuljettaa piikkiproteiinin geeniä. Mahdollinen muuntuminen solussa haitalliseksi. Inovio, kehitteillä[61]Zydus Cadila, kehitteillä.[62]
VLP-rokote Virusta muistuttava kuori. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Helppo varastoida. Helppo varastoida. Valmistus työlästä. Medicago, kehitteillä[63] Tampereen yliopiston rokote, kehitteillä.[64]

Historia

Pfizerin rokote.

Kiina julkaisi jo epidemian alussa Sars-Cov-2-viruksen genomin.[65]

Kiinalainen Sinopharm alkoi kehittää toimintakyvyttömäksi tehtyyn koronavirukseen pohjautuvaa rokotetta tammikuussa 2020.[66]

Oxfordin yliopiston tutkijat alkoivat kevättalvella 2020 kehittää nopeasti Astra Zenecalle adenoviruspohjaista rokotetta.[67] Intialainen Serum Institute of India alkoi tuottaa rokotetta jo ennen ihmiskokeita toukokuussa 2020.[68]

Yhdysvaltalaisen Modernan rokote (mRNA-1273) läpäisi suppean ensimmäisen vaiheen tutkimuksen toukokuussa 2020.[69] Modernan rokote perustu uuteen mRNA-rokoteteknologiaan.[7]

Ensimmäisenä maailmassa Kiinassa otettiin heinäkuussa 2020 hätäkäyttöön Sinopharmin koronavirusrokote.[70]

Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.[23] Sputnik V-rokotetta ei oltu kuitenkaan testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti epäilyjä turvallisuudesta.[24] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi kommentin, jossa todettiin että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin, on se kuitenkin osoittanut toimivuutensa ja tieteellinen näyttö sen toimivuudesta on kiistatonta.[27]

Ensimmäiseksi länsimaissa ehtivät käyttöön joulukuussa Rna-pohjaiset rokotteet joulukuussa 2020.[71] Näitä olivat Pfizerin ja Modernan rokotteet, joiden tehon sanottiin olevan reilusti yli 90 prosenttia. Pfizerin rokotteen pahin rasite oli sen säilytyksen vaatima suuri kylmyys.[72] Rokote vaatii säilytykseen -70°C syväjäädytyksen.[31]

Helmikuussa 2021 EU:ssa oli määrä ottaa käyttöön adenoviruspohjainen Oxfordin yliopiston kehittämä AstraZenecan valmistama rokote, joka ei vaadi jääkaappia kylmempää säilytystä.[73] Sitä ei pidetä yhtä hyvänä kuin Rna-rokotteita.[74] Rokote on kehitetty muokatusta simpanssin adenoviruksesta.[7]

Helmikuuhun 2021 mennessä Euroopan unionissa myyntiluvan oli saanut kolme rokotetta: Pfizerin ja BioNTechin, Oxfordin ja AstraZenacan, sekä Modernan rokotteet.[8] Pfizerin ja BioNTechin rokotetta alettiin testaamaan 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla vuodenvaihteessa 2020-2021.[37]

Tuotanto

Kesäkuussa 2020 kaksi asiantuntijaa arvioivat, että koko maailman osalta rokotteen tuottamiseen saattaisi mennä neljä vuotta.[75]


Covax-järjestelmän hallinnoinnissa avustavan organisaation tiedottaja sanoi tammikuun 2021 alussa BBC:lle luottavansa siihen, että sitoumukset Covaxiin eivät viivästy. Virologi, tohtori Shaheed Jamil totesi, että nykyisen saatavuuden mukaan hän ei ole huolissaan siitä, että Intiassa tulisi pulaa rokotteista. Hänen mukaansa pullonkaula on siinä, kuinka nopeasti ihmisiä voidaan rokottaa. Toinen mahdollinen pullonkaula on rokotuksissa käytettävien lasipullojen saatavuus. On oltu huolissaan siitä, että niistä saattaa tulla pula maailmanlaajuisesti. SII kuitenkin kertoi BBC:lle, ettei sillä ole toistaiseksi ollut pulaa lasipulloista.[76]

Lähteet

  1. a b Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  2. Venäjän rokotteen suojavaikutus arvioidaan vahvaksi verkkouutiset.fi. 2.2.2021. Viitattu 2.2.2021.
  3. Niemi, Onni; Tuohinen, Petter: Alustavat tulokset: Lääkeyhtiö Modernan rokote suojaa koronavirustaudilta 94,5-prosenttisesti, rokotteen etuna säilyvyys Helsingin Sanomat. 16.11.2020. Viitattu 19.1.2021.
  4. Suomi saamassa "runsain määrin" vähemmän tehokasta koronarokotetta MTV Uutiset. 18.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  5. Hemmilä, Ilkka: Rokotetutkimuskeskuksen johtaja puolustaa Suomessa odotettua AstraZenecan rokotetta, vaikka sen teho jäisi edeltäjistään Ilta-Sanomat. 18.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  6. a b Summanen, Kasperi: Rokote pian Suomessa? Verkkouutiset. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  7. a b c d e f g Meri Uusi-Mäkelä ym.: Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi (Nro, sivut 136(12):1427-35) duodecimlehti.fi. 2020. Duodecim. Viitattu 2.9.2020.
  8. a b c d Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.2.2021.
  9. Suomi ei neuvottele koronarokotteista itsenäisesti iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  10. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista muistio. 22.12.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  11. a b c d e Rokotusryhmän puheenjohtaja: Venäjän Sputnik-rokotetta voisi käyttää Suomessa Ilta-Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
  12. Rokotusasiantuntijaryhmä: koronarokote ensin ikääntyneille, heitä hoitaville sekä sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluville Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.
  13. IS sai haltuunsa pian julkaistavan 11 kohdan listan: Tässä järjestyksessä suomalaiset aiotaan rokottaa Ilta-Sanomat. 22.12.2020. Viitattu 22.12.2020.
  14. STM:n strategia: Koronarokote yleiseen jakeluun mahdollisesti helmi-maaliskuussa Ilta-Sanomat. 3.12.2020. Viitattu 3.12.2020.
  15. a b Mika Rämet: Astrazeneca sai luvan jatkaa koronarokotteen kliinistä tutkimusta Rokotetutkimuskeskus. 14.9.2020. Viitattu 16.9.2020.
  16. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista stm.fi.
  17. a b THL:n tuore arvio Suomen rokotustahdista: Yli 70-vuotiaat joutuvat odottamaan koronarokotetta vielä kuukausia Ilta-Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  18. THL:n ylilääkäriltä synkkä ennuste iltalehti.fi. Viitattu 27.1.2021.
  19. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  20. Ensimmäiset koronarokotteet on annettu Yle Uutiset. Viitattu 27.12.2020.
  21. a b c d e Tulokset rokotusten ”koelaboratoriosta” Israelista: yksi rokotuskerta antaa odotettua huonomman suojan iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2021.
  22. Merkel puhui Putinin kanssa venäläisrokotteesta: ”Jokainen rokote on tervetullut Euroopan unioniin” Ilta-Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
  23. a b Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  24. a b Koronavirus | Venäjä alkoi pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan, vaikka testit ovat yhä kesken Helsingin Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 28.1.2021.
  25. Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  26. a b c Lancet publishes Sputnik V Phase III clinical trial data, showing Russian Covid-19 vaccine is 91%+ effective RT International. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
  27. a b c Ian Jones, Polly Roy: Sputnik V COVID-19 vaccine candidate appears safe and effective. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00191-4. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  28. a b c Mika Rämet: Sputnikissa on hienous, jota ei löydy ”kansanrokotteesta” Ilta-Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
  29. Kasperi Summanen: Venäjä vakuuttaa: Rokote on turvallinen, eri juttu tehoaako se verkkouutiset.fi. 9.2.2020. Viitattu 2.9.2020.
  30. Rokotteen lopullinen tulos: Teho 95 prosenttia, ei haittoja verkkouutiset.fi. 18.11.2020. Viitattu 18.11.2020.
  31. a b c Elisabeth Mahase: Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate. BMJ, 9.11.2020, nro 371. PubMed:33168562. doi:10.1136/bmj.m4347. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  32. Elisabeth Mahase: Covid-19: Pfizer vaccine efficacy was 52% after first dose and 95% after second dose, paper shows. BMJ, 11.12.2020, nro 371. PubMed:33310706. doi:10.1136/bmj.m4826. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  33. Noah Weiland, Carl Zimmer: Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose The New York Times. 8.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  34. Koronasuoja voi syntyä jo 12 päivää ensi rokotteen jälkeen verkkouutiset.fi. 12.2.2020. Viitattu 3.12.2020.
  35. Uusi koronarokote antaa yli 90 prosentin suojan Turun Sanomat. 10.11.2020. Viitattu 9.12.2020.
  36. Hyviä uutisia: Pfizerin ja Biontechin rokote tepsii koronaviruksen muunnoksiin mtvuutiset.fi. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  37. a b FDA releases details on Pfizer vaccine's effectiveness against COVID-19 cbsnews.com. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
  38. Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan Ilta-Sanomat. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  39. Sarah Boseley, Ian Sample: Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals The Guardian. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  40. Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia iltalehti.fi. Viitattu 23.11.2020.
  41. Merryn Voysey ym.: Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2. The Lancet, 8.12.2020, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(20)32661-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  42. Britannia hyväksyi ensimmäisenä maana Oxfordin ja AstraZenecan koronarokotteen LS24. 30.12.2020. Viitattu 21.1.2021.
  43. Denis Y. Logunov ym.: Safety and efficacy of an rAd26 and rAd5 vector-based heterologous prime-boost COVID-19 vaccine: an interim analysis of a randomised controlled phase 3 trial in Russia. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00234-8. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  44. Venäjän Sputnik V on yli 90-prosenttisen tehokas koronaa vastaan iltalehti.fi. Viitattu 7.2.2021.
  45. Media: Kiinalaisen Sinovacin koronarokote on osoittautunut tehokkaaksi Brasilian massatesteissä Yle Uutiset. Viitattu 19.1.2021.
  46. Modernan rokotteella heikentynyt suojavaikutus koronaviruksen eteläafrikkalaista muunnosta vastaan Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  47. Yhdysvalloissa Novavax-yhtiön uusi koronavirusrokote on todettu tehokkuudeltaan yli 89-prosenttiseksi Uusimaa. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  48. COVID-19 vaccine tracker vac-lshtm.shinyapps.io. Viitattu 25.9.2020.
  49. Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  50. Marko Partanen: Tällaisia koronarokotteet ovat Ensihoidon erikoislehti Systole. 28.12.2020. Viitattu 26.1.2021.
  51. Simplifying the Science of COVID-19: How Adenovector Vaccines Work Content Lab U.S.. 21.9.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  52. Määritä nimeke! cen.acs.org. Viitattu 26.1.2021.
  53. Moderna Covid-19 -koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  54. Comirnaty eli BNT162b2-koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  55. COVID-19 CureVac. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  56. Yanjun Zhang ym.: Safety, tolerability, and immunogenicity of an inactivated SARS-CoV-2 vaccine in healthy adults aged 18–59 years: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 1/2 clinical trial. The Lancet Infectious Diseases, 17.11.2020, nro 0. PubMed:33217362. doi:10.1016/S1473-3099(20)30843-4. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. English
  57. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  58. Jasmin Ojalainen: Venäjä hyväksyi käyttöön jo kolmannen koronavirusrokotteen Kauppalehti. Viitattu 21.2.2021.
  59. Sanofi: Press Releases, 11.12.2020 https://www.sanofi.com/en/media-room/press-releases/2020/2020-12-11-07-00-00. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  60. Pipeline is robust at Novavax Novavax. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
  61. Pablo Tebas ym.: Safety and immunogenicity of INO-4800 DNA vaccine against SARS-CoV-2: A preliminary report of an open-label, Phase 1 clinical trial. EClinicalMedicine, 23.12.2020, nro 0. PubMed:33392485. doi:10.1016/j.eclinm.2020.100689. ISSN 2589-5370. Artikkelin verkkoversio. English
  62. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  63. COVID-19 Programs medicago.com. Viitattu 26.1.2021.
  64. Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2021.
  65. Venäjä ja Kiina kehittelevät rokotetta koronavirusta vastaan iltalehti.fi. Viitattu 26.1.2021.
  66. Jonathan Corum, Carl Zimmer: How the Sinopharm Vaccine Works The New York Times. 30.12.2020. Viitattu 29.1.2021. (englanniksi)
  67. Elina Heino: Nyt on nopeaa! – Britit lupaavat koronarokotteen ehkä jo syyskuulle Mediuutiset. Viitattu 21.2.2021.
  68. India’s ‘vaccine king’ bets big on Oxford University coronavirus treatment South China Morning Post. 29.4.2020. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  69. Emil Elo: Yhdysvaltalaisyhtiö kertoi lupaavia testituloksia rokotteesta Arvopaperi. Viitattu 26.1.2021.
  70. China Sinopharm's coronavirus vaccine taken by about a million people in emergency use Reuters. 19.11.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  71. Yhdysvallat hyväksymässä toisenkin koronarokotteen Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  72. Koronarokotteen vaatima -70 asteen syväjäädytys herättää useita kysymyksiä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  73. Euroopan lääkevirasto hyväksyi AstraZenecan koronarokotteen Ilta-Sanomat. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  74. AstraZenecan rokote hyväksyttiin Britanniassa, mutta EU:ssa lupaa mietitään vielä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  75. Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  76. India coronavirus: Can its vaccine makers meet demand? BBC News. 10.1.2021. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla