SARS-CoV-2-rokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lääkeaineryhmä:
COVID-19-rokotteet
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
SARS-CoV-2-rokote, kehittäjä Sinopharm/BIBP
Käyttötarkoitukset Immunisaatio SARS-CoV-2:n aiheuttamaa COVID-19:ää vastaan
Antotavat injektio
ATC-DDD J07BX03
Mekanismi ?
Riippuvuus ?
Väärinkäyttö ?

SARS-CoV-2-rokotteella tarkoitetaan rokotteita, joilla pyritään saavuttamaan immuniteettia koronaviruspandemian aiheuttanutta SARS-CoV-2-virusta vastaan sekä lieventämään viruksen aiheuttaman COVID-19-taudin oireita. Rokotteet estävät taudin vakavia vaikutuksia, ja lisäksi ne hidastavat myös taudin leviämistä.[1][2] Rokotteiden kyky torjua infektio laskee merkittävästi ja nopeasti muutamien kuukausien kuluessa, mutta suoja vakavia sairastumisia vastaan säilyy pidempään.[3][4][5][6][7] Vahvistusrokotukset kasvattavat rokotuksen antamaa suojaa merkittävästi.[8]

Maailman väestöstä noin 46 prosenttia oli saanut vähintään yhden annoksen koronavirusrokotetta 4.10.2021 mennessä, kun annoksia oli annettu kaikkiaan 6,3 miljardia. Rokotteiden jakautuminen maailman rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä on huomattavan epätasainen, sillä vain 2,3 prosenttia köyhien valtioiden väestöstä oli saanut lokakuun alussa vähintään yhden koronavirusrokotteen.[9]

Rokotukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaan Energia -areena toimi koronarokotuspisteenä Vantaalla 28.4.2021.
Kartta täysin rokotettujen osuudesta suhteessa väestöön.

Rokotuksilla tähdättiin aluksi laumaimmuniteettiin, jonka saavuttaminen edellyttää laajojen ihmismäärien rokottamista.[10] Maaliskuussa 2021 laumasuojaan arvioitiin riittävän 70 prosentin toisen annoksen rokotekattavuus,[11] mutta saman vuoden kesäkuussa laumasuojan arvioitiin vaativan yli 80 prosentin ja kuukautta myöhemmin syyskuussa yli 90 prosentin täyden sarjan rokotekattavuuden.[12][13] Lokakuussa 2021 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen arvioi vasta sadan prosentin rokotuskattavuuden olevan riittävä laumasuojaan, ja vähintään 90 prosenttia olisi pakko saavuttaa. Hän arvioi sadan prosentin kattavuuden olevan turhan optimistinen saavutettavaksi.[14] THL:n tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen arvioi lokakuussa 2021, ettei sadankaan prosentin rokotuskattavuus riitä. Hän ei tarkentanut, mitä tarkoitti kommentillaan. Jantunen haluaisi Suomeen pakkorokotukset Italian ja Ranskan mallin mukaisesti, jossa työssäkäyviltä edellytetään koronarokotteen ottamista, mikäli rokotekattavuus ei nouse vapaaehtoisesti tarpeeksi korkealle.[15]

Jo elokuussa 2021 THL:n immunologian erikoispäällikkö dosentti Merit Melin arvioi, ettei laumasuojaa voida saavuttaa koronavirusta vastaan, koska virus oli muuntunut kiertämään rokotesuojaa, jolloin myös rokotetut voivat levittää ja sairastua virukseen. Hänkin arvioi, että laumasuojaan vaadittava rokotuskattavuus olisi niin korkea, ettei sitä voida saavuttaa vapaaehtoisin rokotuksin.[16][17]

Hankinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi hankkii rokotteensa Euroopan unionin yhteishankinnan kautta.[18] Joulukuussa 2020 päivätyn muistion mukaan Suomen väkilukuun perustuva (pro rata) osuus siitä olisi yhteensä 16,08 miljoonaa rokotetta.[19] Koko väestölle tarjotaan mahdollisuus ottaa koronavirusrokote maksuttomasti.[20]

Helmikuussa 2021 mediassa keskusteltiin siitä, pitäisikö venäläistä Sputnik V -rokotetta hankkia myös Suomeen. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltolan mukaan tälle ei ole periaatteellista estettä, mutta hän muistutti, että Suomi on jo tehnyt EU:n kautta hankintasopimuksia miljoonista rokotteista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Venäjä on käynnistänyt myyntiluvan saamisen rokotteelle Euroopan lääkevirastolta Emalta. Hän piti mahdollisena, että Sputnik V -rokotetta voitaisiin käyttää mikäli nykyisissä rokotteissa ilmenee ongelmia tai jos SARS-CoV-2-koronavirusta vastaan tarvitaan tehosteannoksia tulevaisuudessa.[21]

Koronarokotukset aloitettiin Suomen lisäksi myös useissa muissa maissa terveydenhoitohenkilökunnasta ja vanhuksista. Kuvassa rokotus Kreikassa.

Aikataulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotusten eteneminen riippui alkuvaiheessa rokotteiden saatavuudesta.[22] Koko Suomen väestön rokottamisen koronavirusta vastaan arvioitiin kestävän vähintään loppuvuoteen 2021 saman vuoden tammikuussa.[23]

Ensimmäiseksi Suomessa alettiin rokottaa SARS-CoV-2:n kanssa tekemisissä olevia terveydenhuollon työntekijöitä ja koronaviruksen riskiryhmässä olevia vanhuksia joulukuun lopulla 2020.[24] Tammikuun 2021 loppuun mennessä iso osa terveydenhuollon henkilöstöstä ja iäkkäiden asumispalveluiden asukkaista ja henkilökunnasta oli saanut jo rokotteen.[22]

Rokotukset etenivät aluksi eri tahtiin eri puolilla maata. Esimerkiksi huhtikuussa 2021 joissain kunnissa puolet asukkaista oli rokotettu ensimmäisen kerran, ja toisissa kunnissa viidennes.[25] Rokotteita kohdistettiin osittain pahemmille epidemia-alueille toukokuussa 2021.[5] Koronarokotukset laajennettiin kaikkiin 12–15-vuotiaisiin elokuussa 2021. Kolmansia rokoteannoksia tarjottiin kaikille yli 12-vuotiaille immuunipuutteisille ja 6 viikon annosvälillä toisen rokotteensa puoli vuotta sitten saaneille syyskuussa 2021.[26] Kuukausi myöhemmin THL alkoi suosittelemaan kolmatta koronavirusrokotetta kaikille yli 65-vuotiaille, jotka ovat saaneet molemmat rokotteet yli puoli vuotta sitten.[27]

Rokotteiden käyttöönotto maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta koronarokotteiden hyväksyntästatuksesta maittain
  Hyväksytty yleiseen käyttöön, massarokotukset käynnissä
  Hyväksytty hätäkäyttöön, ehdollinen myyntilupa, massarokotukset käynnissä
  EUA-hyväksyntä, rokottaminen rajallista
  Hyväksytty yleiseen käyttöön, massarokotus suunnitteilla
  EUA-hyväksyntä, massarokotus suunnitteilla
  EUA-käsittelyssä
  Ei tietoa

Ensimmäiset rokotteet tulivat useissa länsimaissa saataville joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä. Laajemmin väestöä alettiin rokottamaan Euroopassa 2020–2021 vuodenvaihteessa.[28]

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni hankki helmikuussa yhteishankinnassa seitsemää eri koronarokotetta:[20]

Tammikuussa 2021 Britanniassa lykättiin toisen rokotuksen antamista jopa 12 viikon päähän, jotta mahdollisimman moni saisi rokotteen.[29] Maaliskuun 2021 puolivälissä puolet Britannian väestöstä oli rokotettu ja [30]

Euroopan maista Serbia, Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät Sputnik V-rokotetta. RDIF oli käynnistänyt helmikuussa 2021 menettelyn Sputnik V -rokotteen myyntiluvan saamiseksi EU-alueella.[21]

Venäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä julisti jo elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa.[31] Tätä adenoviruskantajaan perustuvaa Sputnik V -rokotetta ei kuitenkaan ollut testattu laajalla ihmisjoukolla, joten se herätti länsimaissa epäilyjä turvallisuudesta.[32] Sillä alettiin massarokottaa joulukuussa 2020.[33]

Sputnik V -rokotetta voidaan säilyttää verraten korkeassa 2–8 °C lämpötilassa, eikä se vaadi syväjäädytystä tai pakastusta, kuten monet vuoden 2020 lopussa käyttöön otetut länsimaiset rokotteet.[34] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi helmikuussa 2021 kommentin, jossa todettiin, että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin epäoikeudenmukaisesta kiirehtimisestä, mutkien oikomisesta ja läpinäkyvyyden puutteesta, sen tulos on selkeä ja rokotteen tieteellinen perusta on osoitettu.[35][36]

Aasia ja Lähi-itä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun puolivälissä 2021 Israel oli rokottanut enemmän kansalaisiaan kuin mikään toinen valtio. Se oli rokottanut kaksi miljoona ihmistä vähintään kerran ja 400 000 oli saanut kummatkin rokotukset. Israelissa käytettiin pääasiassa Pfizer-BioNTechin rokotetta.[29] Israelin rokotusohjelma oli vuonna 2021 etumatkansa vuoksi kansainvälisesti tarkan seurannan kohteena.

Heinäkuussa 2021 Israelista alkoi kantautua huolestuttavaa tietoa rokotteiden tehosta infektion tarttumista vastaan, kun Israelin terveysministeriö ilmoitti rokotteiden tehon olevan deltamuunnoksen aiheuttamia tartuntoja vastaan noin 64 prosenttia, kun sen arvioitiin olevan maaliskuussa jopa 91 prosenttia. Maassa rokotteen oli saanut tällöin 85 prosenttia aikuisista, ja täyden sarjan eli kahden rokotteen oli saanut 57 prosenttia.[37] Elokuun lopulla 2021 koronaviruksen uutisoitiin leviävän Israelissa nopeammin kuin lähes missään muualla huolimatta siitä, että että siellä oli rokotettu lähes kaikki aikuiset: 78 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä oli saanut kaksi rokotetta. Sairaalaan joutuneista 60 prosenttia oli saanut kaksi rokotetta. Syiksi arveltiin rokotteiden tehon hiipumista ajan kuluessa, mutta myös helpommin tarttuvaa deltamuunnosta.[38]

Israelissa toista tehosteannosta eli kolmatta rokotetta alettiin tarjoamaan kaikille yli 12-vuotiaille elokuun lopulla 2021. Syyskuun lopulla Israel muutti täyden rokotesarjan määritelmän tarkoittamaan kolmea rokoteannosta, eikä koronapassia myönnetä enää toisen rokoteannoksen saaneille. Israelissa 37 prosenttia väestöstä on ottanut kolmannen rokotteen.[39]

Käytössä olevat rokotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen rokotekerta antaa kahta rokotusta alhaisemman suojan.[29] Tehosterokotuksia arvioitiin huhtikuussa 2021 tarvittaneen tulevaisuudessa useamman kuin yhden, sillä rokotteen tehon havaittiin heikkenevän ajan myötä.[40] Rokotteiden arveltiin aluksi tarjoavan immuniteetin jopa vuosiksi, mutta rokotteiden suojateho heikkenee merkittävästi muutamien kuukausien kuluessa.[41] Maailman terveysjärjestö WHO kritisoi kolmansia koronarokotuksia syyskuussa 2021, sillä köyhissä maissa väestö ei ole vielä saanut ensimmäisiäkään rokotteita. Lääketiedejulkaisu The Lancetissä lokakuussa julkaistun tutkijoiden raportin mukaan kolmannesta rokotteesta ole valtaväestölle hyötyä.[42] Helsingin Sanomien toimittaja Annikka Mutasen mukaan RNA-rokotteiden valmistaminen ja käyttö on muita virusteknologioita riskittömämpää, koska viruksia ei tarvitse kasvattaa tai injektoida kehoon. Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Merin mukaan RNA-aines hajoaa nopeasti elimistössä eikä RNA-rokote ei muuta perimää.[43]

Comirnaty (Pfizerin ja BioNTechin rokote)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pfizerin ja BioNTechin Comirnaty-rokote on käytössä Suomessa.[25] Rokote voidaan antaa lähes kaikille ihmisille.[44] Rokote antaa suojan kaikille ikäryhmille, ja se toimii riippumatta rokotteen saajan painosta tai rodusta.[45] Rokote sopii myös voimakkaasti allergiselle henkilöille, sillä se ei sisällä proteiineja. Anafylaktinen reaktio jostain toisesta rokotteesta ei ole este rokotteen ottamiselle. Aiemmin sairastettu COVID-19 ei estä rokotteen saamista ja rokotteesta ei ole haittaa tautia parhaillaan sairastavalle.[44]

Rokote annetaan hartiavarren lihakseen. Rokotetta ei suositella annettavaksi samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa, koska tutkimustietoa yhteisvaikutuksista ei ole vielä.[44] Myyntilupaa edeltäneiden tutkimusten pohjalta suositeltiin toisen rokoteannoksen (tehosteannos) antamista 21–28 vuorokauden kuluessa ensimmäisestä pistoksesta.[46] Myöhemmin kertyneen tiedon valossa rokotteen antama suoja on parempi ja kestää pidempään, jos toinen annos annetaan pidemmällä välillä – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan 6–12 viikkoa ensimmäisestä annoksesta.[47]

Kokemusta ja tutkimustietoa raskaana olevien naisten rokottamisesta Comirnatylla ei ole vielä merkittävästi.[48][44] Rokote voidaan antaa, mikäli äidillä on suurentunut riski sairastua vakavaan taudin muotoon. Eläinkokeiden perusteella rokotteesta ei ole haittaa sikiölle tai lapsen kehitykselle. Rokote voidaan antaa imettävälle äidille, eikä rokotetta siirry äidinmaitoon tutkimusten mukaan. Äidinmaidossa olevat kehon tuottamat vasta-aineet saattavat antaa lapselle suojaa tautia vastaan.[44]

Suomessa melkein 90 prosenttia rokotetuista on saanut haittavaikutuksia. Suurin osa reaktioista on lieviä, kuten kuumetta tai päänsärkyä.[49]

Rokotetta säilötään ultrakylmässä säilytyksessä −90…−60 °C lämpötilassa.[50] Sen jälkeen kun se on otettu pois ultrakylmästä säilytyksestä, Comirnaty-rokotetta voidaan säilyttää jääkaapissa 2-8 vuorokautta laimennettuna, tai 120 tuntia laimentamattomana. Huoneenlämmössä rokote säilyy laimentamattomana 2 tuntia tai laimennettuna enintään 6 tuntia. Laimennettu rokote tulee pitää mahdollisimman tasalämpöisenä. Rokote ei saa jäätyä uudelleen.[44]

Pfizer-BioNTechin rokotevalmiste Comirnatysta ei voi saada COVID-19-tautia,[50] koska rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Sen toiminta perustuu uuteen teknologiaan, jossa mRNA-lähetti sisältää SARS-CoV-2 viruksen pintaproteiinin valmistusohjeen, jonka immuunipuolustusjärjestelmän solut ottavat sisäänsä ja alkavat tuottaa mRNA-koodauksen mukaista proteiinia.[51] Comirnaty ei sisällä säilöntäaineita.[44]

Suojan tehokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Strasbourgin yliopistollisen sairaalan henkilökuntaa rokotetaan Comirnaty-rokotteella

Rokotteen antama suoja alkaa kehittyä jo ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Corminaty-valmiste suojaa hyvin jo kahden viikon jälkeen.[44] Täysi suoja saavutetaan seitsemän päivää toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen.[52] Täysi rokotesuoja voidaan saavuttaa 28 päivän jälkeen, kun toinen rokoteannos annetaan kolme viikkoa ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.[52] Rokotteen antama suoja on vahvin viikon kuluttua toisen rokotteen saamisesta.[53] Rokote tehoaa vaihtelevalla tasolla kaikkiin virusmuunnoksiin.[40][54] Syyskuun lopulla 2021 julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan seitsemän kuukautta Comirnatyn toisen annoksen jälkeen vasta-aineita on jäljellä vain 15 prosenttia alkuperäisestä tasosta. Rokotteen antama suoja infektiolta vähenee merkittävästi ajan kanssa.[55] Israelissa ja Qatarissa tehdyn tutkimuksen mukaan Pfizer-BionNTechin rokotteen teho laskee vain 20 prosenttiin vain kuukausien kuluttua rokottamisesta.[5]

10 yleisintä haittavaikutusta Comirnaty-rokotteella[56]
Haittavaikutus Ilmoitettuja tapauksia (2021/4)
Kuume 328
Päänsärky 277
Lihaskipu 211
Väsymys 206
Raajakipu 158
Pahoinvointi 143
Rokotuskohdan kipu 139
Nivelkipu 128
Suurentuneet imusolmukkeet 122
Huimaus 114

Vaxzevria (Oxfordin ja AstraZenecan rokote)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaxzevriaa annostellaan rokotusta varten.

Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan kehittämä Vaxzevria-rokote on käytössä Suomessa rajoitetusti.[25] Suomessa sitä annetaan vain yli 65-vuotiaille, joilla riski-hyöty-suhteen arvioidaan olevan kannattava veren hyytymishäiriön riskin vuoksi.[57][58] Vaxzevria antaa noin 70 prosentin suojaustehon, joka vaihtelee 62–90 prosentin välillä annostuksesta riippuen.[59][60][61][62]

Rokote annetaan hartiavarren lihakseen. Tehosterokotus annetaan yleensä 4-12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta.[63]

Vaxzevria on valmistettu toisesta viruksesta, jota on muunneltu niin, että se sisältää SARS-CoV-2-viruksen proteiinia tuottavan geenin. Rokotteessa käytetty adenovirus ei voi lisääntyä elimistössä, eikä aiheuta sairauksia. Rokote ei voi aiheuttaa COVID-19-tautia, eikä se sisällä tautia aiheuttavaa virusta.[63]

10 yleisintä haittavaikutusta Vaxzevria-rokotteella[64]
Haittavaikutus Ilmoitettuja tapauksia (2021/4)
Kuume 226
Päänsärky 190
Lihaskipu 123
Väsymys 119
Vilunväristykset 88
Raajakipu 80
Nivelkipu 78
Voimattomuus 65
Pahoinvointi 62
Huimaus 61

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen antaminen keskeytettiin väliaikaisesti useissa Euroopan maissa maaliskuussa 2021, kun rokotteen saamisen jälkeen oli ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta. Kummallakin sairastuneella oli jo ennalta riski tukokseen. Riskiä kasvattaa muun muassa e-pillerit, lihavuus ja tietyt lääkkeet.[65] Uutisen seurauksena useat ihmiset peruuttivat rokotusaikansa.[66] Keskeytys ei vaikuttanut merkittävästi rokotusmääriin, koska AstraZenecan rokotteiden osuus on pieni rokotteiden kokonaismäärästä.[67] Euroopan lääkevirasto tutki tapaukset eikä löytänyt yhteyttä tapausten ja rokotteen välillä. Euroopan lääkeviraston mukaan rokote on turvallinen.[68] Haittavaikutukset ovat olleet rokotteessa yleisesti lieviä tai keskivaikeita, ja ne ovat kestäneet pari päivää rokotuksesta.[64]

Huhtikuussa 2021 uutisoitiin, että Euroopan unioni ei aio käyttää mahdollisuuttaan tilata 300 miljoonaa rokoteannosta AstraZenecalta ja Johnson & Johnsonilta. Helsingin sanomien mukaan rokotteiden lisätilauksen peruuttaminen on yhteydessä epäiltyihin veritulppatapauksiin.[58] Huhtikuussa 2021 Suomen rokottamisen koordinaatioryhmä KRAR suositteli, että AstraZenecan rokotteen saaneet alle 65-vuotiaat saavat toisena tehosterokotteena AstraZenecan rokotteen sijasta Pfizerin tai Modernan rokotetta.[69]

Spikevax (Modernan rokote)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modernan rokotteelle on myönnetty ehdollinen myyntilupa 12 vuotta täyttäneille, ja se on käytössä Suomessa.[25] Rokote annostellaan hartiavarren lihakseen ja se perustuu mRNA-teknologiaan.[70][71]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositteli 7. lokakuuta 2021 keskeyttämään alle 30-vuotiaiden miesten rokottamisen Spikevax-valmisteella sen aiheuttaman lisääntyneen sydänlihas- ja sydänpussintulehduksen riskin vuoksi. Päätös perustui varovaisuusperiaatteeseen, koska käytettävissä oli haittariskiltään vähäisempi Comirnaty-valmiste.[72][73] Suomessa koronavirusrokotteesta saadun sydänlihastulehduksen vuoksi sairaalahoitoon oli joutunut erityisesti nuoria yli 16-vuotiaita miehiä,[74] joista Pfizerin rokotteesta tulehduksen oli saanut 35 henkilöä ja Modernan rokotteesta kuusi henkilöä 5.10.2021 mennessä.[75] Aikaisemmin myös Ruotsi ja Tanska olivat tehneet vastaavan päätöksen Modernan valmisteella rokottamisesta.[76]

Johnson & Johnson -kertarokote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johnson & Johnsonin rokotetta annetaan muista valmisteista poiketen vain yksi kerta-annos. Rokotetta alettiin käyttämään Yhdysvaltojen ulkopuolella Euroopassa 2021 keväällä, muun muassa Islannissa ja Espanjassa. Suomeen rokotetta saapui ensi kerran huhtikuun 2020 puolivälissä.[58] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Mia Kontion mukaan rokotetta pyrittiin antamaan Suomessa sellaisille ihmisryhmille, joita voi olla vaikea rokottaa kahdesti, kuten esimerkiksi kodittomat ja paperittomat.[77] Rokote ei ole enää käytössä Suomessa sen veritulppariskin vuoksi.[78][57][79]

Rokotteella on ollut yhteyksiä harvinaisiin veritulppatapauksiin Yhdysvalloissa. Seitsemästä miljoonasta rokotetusta kahdeksan ihmistä on saanut vakavia oireita ja yksi on kuollut. Euroopan lääkeviraston mukaan rokotteen ja veritulppaoireiden välillä on mahdollinen yhteys, mutta rokotteen hyödyt ovat kuitenkin sen mahdollisia haittoja suuremmat.[58]

Rokotetta valmistavassa Yhdysvaltain tehtaissa on ilmennyt puutteita, kuten lohkeilevia maalipintoja. Tehtaalla valmistetut rokotteet jätettiin toimittamatta.[58]

Sputnik V[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä käyttöön otetun Sputnik V -rokotteen (virallisesti Gam-COVID-Vac) teho on kaikissa ikäryhmissä ainakin 91,6–91,8 prosenttia. Sputnik esti kaikissa tapauksissa taudin kehittymisen vakavaan asteeseen ja siihen kuolemisen, myös silloin kun rokotteen saanut oli jo sairastunut tautiin. Sputnik V on ensimmäinen adenoviruspohjainen vektorirokote, jonka tehokkuus on yli 90 prosenttia.[80][34]

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltosen mukaan Sputnik V -rokotteen teho vastaa Pfizerin ja BioNTechin, sekä Modernan rokotteiden tehoa. Sen teho vaikuttaa Oxfordin ja Astra Zenecan rokotetta paremmalta, joskaan tutkimukset eivät suoraan vertailukelpoisia.[21] Sputnik V on Astra Zenecan rokotetta tehokkaampi, sillä siinä käytetään kahta erityyppistä adenovirusta rokotegeenin kantajana. Tällä tavoin rokotteella pyritään kiertämään mahdollinen vastustuskyky adenoviruksille, joka saisi immuunijärjestelmän torjumaan rokotegeeniä kuljettavan adenoviruksen. [81][36]

Myöhemmin rokotteen tutkimustuloksissa ilmeni kuitenkin puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia eikä tutkimuksen alkuperäistä tietoaineistoa ole luovutettu muille tutkijoille[82][83].

Yli 60 maata on hyväksynyt Sputnikin, mutta Euroopan lääkevirasto EMA ei sitä ole vielä hyväksynyt[84]. Sputnikin ovat silti ottaneet käyttöön EU-maista Slovakia ja Unkari, mutta sittemmin Slovakia on keskeyttänyt sen käytön[84].

Rokote torjui infektion 91,6 prosentin varmuudella ajan valtamuunnosta vastaan.[35][36] Sputnik-rokote haki muiden rokotteiden tavoin hätäkäyttöön ehdollista myyntilupaa helmikuussa 2021 WHO:lle ja Euroopan lääkevirasto EMAlle. WHO keskeytti lupahakemuksen tuotantotarkastuksissa ilmenneiden valmistusrikkomusten vuoksi saman vuoden syyskuussa.[85][86] Ilman hyväksyntää Sputnik ei voi päästä mukaan EU:n ja WHO:n keskitettyihin rokotejakeluihin, eikä Sputnik-rokotetta kelpuuteta koronapasseihin tai -todistuksiin.[87]

Muut rokotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novavaxin rokotteen teho on yhtiön ilmoituksen mukaan keskimäärin noin 89 prosenttia: alkuperäistä virusta vastaan 95 prosenttia, brittimuunnosta vastaan 85 prosenttia, Etelä-Afrikan muunnosta vastaan 49–60 prosenttia. Yhtiö arvioi pääsevänsä aloittamaan kliiniset kokeet niillä vuoden 2021 toisella neljänneksellä.[88] Yhtiön ilmoituksen mukaan sen suojateho on 90,4 % toisen asteen kliinisissä tutkimuksissa.[89] Rokote sai myyntiluvan EU-alueella joulukuussa 2021.[90]

Taiwan myönsi kotiperäiselle Medigen-rokotteelle (MVC COVID-19) hätäluvan heinäkuussa 2021 kotimaan markkinoilla. Tuolloin arvioitiin, että rokotteen teho on 90 %.[91][92]. Rokote valmistetaan yhteistyössä taiwanilaisen Medigenin ja amerikkalaisen Dynavaxin kanssa.[93] Rokotteen kolmannen vaiheen testaus saatiin valmiiksi joulukuussa 2021.[94]

Rokotteiden antama suoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan. Ne vähentävät merkittävästi riskiä sairastua virukseen vakavasti sekä joutua sairaalahoitoon tai kuolla virukseen. Lokakuussa 2021 julkaistun Yhdysvaltalaisen Californian yliopiston tutkimuksen mukaan kaikkien rokotteiden antama suojaus sairastumista vastaan heikkenee nopeasti. Puolen vuoden aikana Pfizerin rokotteen tehokkuus laskee 91 prosentista 50 prosenttiin, Modernan 92 prosentista 64 prosenttiin ja Johnson & Johnsonin valmisteen 88 prosentista vain kolmeen prosenttiin.[95] Suoja vakavaa tautia vastaan säilyy kaikilla valmisteilla erinomaisena. Rokotteiden suojan laskeminen vaihtelee ihmisryhmästä riippuen. Mitä pidemmällä aikavälillä rokote annetaan, sitä parempi suoja muodostuu.[96]

Kehittely ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19-taudin leviäminen alkoi Kiinassa vuonna 2019 ja pandemiaksi se julistettiin maaliskuussa 2020. Paras keino taudin leviämisen estämiseksi on rokotteen kehittäminen. Kehitystyöhon menee tavallisesti vuosia nykyisten tutkimus- ja lupakäytäntöjen puitteissa. Maailman terveysjärjestö reagoi pandemiaan nopeasti vuosien 2014-2016 ebolaepidemian vuoksi ja siksi SARS-CoV-2-rokotteet ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti kliinisiin testeihin.[10]

Pandemian lopettamiseksi rokotekehityksessä on hyödynnetty uusia rokotekehitysaihioita tavanomaisten rokotteen kehitysmenetelmien lisäksi. Kehitystyössä on hyödynnetty aikaisempaa SARS- ja MERS-pandemioiden aikana kerättyä tietoa, joka on ohjannut SARS-CoV-2-rokotteiden kehittämistä. Eri rokotetyypeillä on omat etunsa ja rajoitteensa: Tavanomaisten kokonaisiin viruksiin perustuvien rokotteiden kehittäminen on huomattavan kallista, mutta sitä varten on jo valmis infrastruktuuri. Mikäli viruksen inaktivointi epäonnistuu, virus voi palata uudestaan toimintakykyiseksi ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Sen sijaan uudet, esimerkiksi viruksen osiin perustuvat rokotteet ovat turvallisia myös riskiryhmään kuuluvilla. Uudet tekniikat voivat myös pienentää valmistuskustannuksia merkittävästi. Uusi RNA-rokoteteknologia nopeuttaa valmistusta, mutta vielä vuoden 2020 puolivälissä sen tehosta ei ollut varmuutta.[10]

Nopeutettu rokotteen kehittäminen vaatii rokotteen tehokkuuden ja turvallisuuden arvioimista ennen vähäisen riskin ryhmien laajamittaista rokottamista. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa lapset, joilla tauti on yleensä varsin lievä.[10] Iäkkäillä ihmisillä rokotteen vasteet jäävät normaalistikin heikommiksi, joten rokotteen kehittämisessä pyritään saamaan hyvä suoja vanhemmille ihmisille.[70]

Tavallisimmat SARS-CoV-2-rokotetyypit[97]
Tyyppi Kuvaus Edut Riskit, huonot puolet Rokote tai sen kehittäjä
Vektorirokote:[98] Toinen virus, monesti adenovirus, kuljettaa SARS-CoV-2:n piikkiproteiinin geeniä. Piikkiproteiinin geeni käynnistää vasta-ainetuotannon. Kuljetus ja varastointi helppoa. Käyttö moneen kertaan heikentää tehoa. Immuunijärjestelmä saattaa muistaa rokotegeeniä kuljettavan adenoviruksen.[36]
RNA-rokote Lähetti-RNA toimii rokotteena. Helppo valmistaa. RNA ei säily elimistössä pitkään. Vaatii kylmäsäilytyksen -70 °C lämpötilassa.[102] Rokotetyyppiä ei ole aiemmin hyväksytty ihmiskäyttöön.[103][104][105]
Inaktivoitu tai heikennetty SARS-CoV-2 Vaarattomaksi tehty SARS-CoV-2. Inaktivoinnin epäonnistuminenlähde?
Proteiini aliyksikkö (rekombinantti proteiini) Viruksen piikkiproteiinin kopio, peptidi. Adjuvantit saattavat aiheuttaa epätoivottuja vaikutuksiaselvennä
  • Sanofi/GSK, kehitteillä[112]
  • Novavax, kehitteillä.[113]
  • EpiVacCorona.[114]
DNA-rokote DNA-plasmidi kuljettaa piikkiproteiinin geeniä. Mahdollinen muuntuminen solussa haitalliseksi.
  • Inovio, kehitteillä[115]
  • Zydus Cadila, kehitteillä.[116]
VLP-rokote Virusta muistuttava kuori. Tyhjiä viruskuoria, pinnalla piikkiproteiini. Helppo varastoida. Helppo varastoida. Valmistus työlästä.
  • Medicago, kehitteillä[117]
  • Tampereen yliopiston rokote, kehitteillä.[118]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pfizerin rokote.

Kiina julkaisi jo epidemian alussa SARS-COV-2-viruksen sekvensoidun geeniperimän.[119]

Kiinalainen Sinopharm alkoi kehittää toimintakyvyttömäksi tehtyyn koronavirukseen pohjautuvaa rokotetta tammikuussa 2020.[120] Kevättalvella 2020 Oxfordin yliopiston tutkijat alkoivat nopeasti kehittää Astra Zenecalle adenoviruspohjaista rokotetta.[121] Intialainen Serum Institute of India alkoi tuottaa rokotetta jo ennen ihmiskokeita toukokuussa 2020.[122] Yhdysvaltalaisen Modernan rokote (mRNA-1273) läpäisi suppean ensimmäisen vaiheen tutkimuksen toukokuussa 2020.[123] Modernan rokote perustu uuteen mRNA-rokoteteknologiaan.[10] Kiinassa otettiin hätäkäyttöön ensimmäisenä maailmassa heinäkuussa 2020 Sinopharmin koronavirusrokote.[124] Venäjä kertoi myös elokuussa 2020 ottavansa käyttöön koronavirusrokotteensa Sputnik V:n.[31] Sputnik-rokotetta ei ollut kuitenkaan testattu laajalla ihmisjoukolla, mikä herätti epäilyjä sen turvallisuudesta.[32] Tieteellinen julkaisu The Lancet julkaisi kommentin, jossa todettiin että vaikka Sputnikin käyttöönottoa kritisoitiin, on se kuitenkin osoittanut toimivuutensa ja tieteellinen näyttö sen toimivuudesta on kiistatonta.[35]

Ensimmäiseksi länsimaissa ehtivät käyttöön RNA-pohjaiset rokotteet joulukuussa 2020.[125] Näitä olivat Pfizerin ja BioNTechin sekä Modernan rokotteet, joiden arvioitiin estävän koronavirusinfektion yli 90 prosentin todennäköisyydellä. Pfizerin-BioNTechin rokotteessa suurimpana ongelmakohtana nähtiin sen säilytyksen vaatima alle -70 celsiusasteen lämpötila.[126][52]

Helmikuussa 2021 EU:ssa oli määrä ottaa käyttöön adenoviruspohjainen Oxfordin yliopiston kehittämä Astra Zenecan valmistama rokote, joka on kehitetty muokatusta simpanssin adenoviruksesta.[10] Rokotetta ei pidetty alkujaansakaan yhtä hyvänä kuin mRNA-rokotteita, mutta sen etuna nähtiin se, ettei se vaadi jääkaappia kylmempää säilytystä.[127][128]

Helmikuuhun 2021 mennessä Euroopan unionissa myyntiluvan oli saanut kolme rokotetta: Pfizerin ja BioNTechin, Oxfordin ja Astra Zenecan sekä Modernan rokotteet.[20] Vuodenvaihteessa 2020-2021 Pfizerin ja BioNTechin rokotetta alettiin testata 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla.[129] Huhtikuussa 2021 BioNTech ja Pfizer aloittivat rokotetestaukset 12-15-vuotiailla. Yhtiöiden tavoitteena on saada rokotteelle myyntilupa alle 15-vuotiaille jo kesäksi 2021. Yhtiö myös tutkii alle 12-vuotiaiden ja vauvojen rokottamista.[25]

Suomalainen rokotekehittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdyn tutkimustyön perusteella aloitettiin kehittämään nenäsumutukseen perustuvaa rokotetta vuonna 2020. Yliopistot lähtivät mukaan rokotetta kehittävään Rokote Laboratories Finland -yritykseen vuonna 2021. Rokotteen valmistamiseen tarvittava teknologia on jo olemassa Kuopiossa.[130]

Rokote perustuu geenisiirtoteknologiaan, jota on käytetty aiemmin muiden tautien hoidossa. Nenäsumute antaa tutkimusten perusteella paremman vasteen kuin lihakseen pistettävä rokote.[130] Rokotteessa on pätkä kloonattua SARS-CoV-2-viruksen RNA:ta, mutta se ei sisällä itse virusta. Rokote on toiminut eläinkokeissa hyvin ja testit ihmisillä aloitettiin 2021 keväällä.[131]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2020 kaksi asiantuntijaa arvioi, että koko maailman osalta rokotteen tuottamiseen saattaisi mennä neljä vuotta.[132]

Covax-järjestelmän hallinnoinnissa avustavan organisaation tiedottaja sanoi tammikuun 2021 alussa BBC:lle luottavansa siihen, että sitoumukset Covaxiin eivät viivästy. Virologi, tohtori Shaheed Jamil totesi, että nykyisen saatavuuden jatkuessa hän ei ole huolissaan siitä, että Intiassa tulisi pulaa rokotteista. Hänen mukaansa pullonkaula on siinä, kuinka nopeasti ihmisiä voidaan rokottaa. Toinen mahdollinen pullonkaula on rokotuksissa käytettävien lasipullojen saatavuus. Huolta herättää ajatus, että niistä voisi tulla maailmanlaajuisesti pula. Maailman suurimpiin rokotevalmistajiin kuuluva Serum Institute of India (SII) ei toistaiseksi ole kärsinyt puutetta lasipulloista.[133]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haittavaikutukset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean käsittelemiä koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksia oli 21.10.2021 yhteensä 4816 kappaletta.[134] Ilmoituksista vakavia oli 3308, joista rokotettu oli kuollut 129:ssä tapauksessa rokotuksen jälkeen. Kuolemantapauksissa haittavaikutusilmoituksen tekeminen ei tarkoita syy-seuraussuhdetta rokotteen ja kuoleman välillä. [134] 12–17 vuotiaiden ikäryhmässä 21.10.2021 mennessä Fimea oli käsitellyt 73 vakavaa haittavaikutusilmoitusta.[134] Fimealla oli 21. lokakuuta 2021 yli 14200 koronarokotteiden haittavaikutusilmoitusta odottamassa käsittelyä.[134]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeisti 21. syyskuuta 2021 kuntia olemaan antamatta kolmansia koronarokotteita alle 30-vuotiaille miehille sydänlihastulehdusriskin vuoksi.[135] THL ohjeisti 7. lokakuuta 2021 tarjoamaan samalle sukupuoli- ja ikäryhmälle vain Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta Modernan Spikevax-rokotteen sijasta sydänlihastulehdusriskin vuoksi.[136]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tulos ylitti odotukset: Rokotus näyttää estävän myös taudin leviämisen verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  2. Venäjän rokotteen suojavaikutus arvioidaan vahvaksi verkkouutiset.fi. 2.2.2021. Viitattu 2.2.2021.
  3. Public Health England: [https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1018547/Technical_Briefing_23_21_09_16.pdf SARS-CoV-2 variants of concern and variants under investigation in England. Technical briefing 23.] (pdf) 17.9.2021. UK asset publishing service. Viitattu 4.10.2021. en
  4. Arjun Puranik, Patrick J. Lenehan, Eli Silvert, Michiel J. M. Niesen, Juan Corchado-Garcia, John C. O’Horo: Comparison of two highly-effective mRNA vaccines for COVID-19 during periods of Alpha and Delta variant prevalence. medRxiv, 8.8.2021. doi:10.1101/2021.08.06.21261707v1.full. Artikkelin verkkoversio. en
  5. a b c Uutta tietoa Pfizerin koronarokotteesta: Rokotettujen vasta-aineet laskevat jopa kahdessa kuukaudessa mtvuutiset.fi. 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
  6. Barbara A. Cohn, Piera M. Cirillo, Caitlin C. Murphy, Nickilou Y. Krigbaum, Arthur W. Wallace: Breakthrough SARS-CoV-2 infections in 620,000 U.S. Veterans, February 1, 2021 to August 13, 2021. medRxiv, 2021. doi:https://doi.org/10.1101/2021.10.13.21264966. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.10.2021. en
  7. Kaksi tutkimusta vahvistaa: Pfizerin koronarokotteen teho heikkenee noin kahden kuukauden jälkeen – Suojaa kuitenkin vahvasti vakavalta tautimuodolta tekniikanmaailma.fi. 11.10.2021. Viitattu 4.11.2021.
  8. Kolmas koronarokote parantaa suojaa koronatautia vastaan merkittävästi verrattuna kaksi rokotetta saaneisiin, kertoo laajin aiheesta tehty tutkimus tekniikanmaailma.fi. Viitattu 31.10.2021.
  9. Hannah Ritchie, Edouard Mathieu, Lucas Rodés-Guirao, Cameron Appel, Charlie Giattino, Esteban Ortiz-Ospina: Coronavirus Pandemic (COVID-19). Our World in Data, 5.3.2020. Artikkelin verkkoversio.
  10. a b c d e f Meri Uusi-Mäkelä ym.: Kilpa COVID-19-rokotteen kehittämiseksi (Nro, sivut 136(12):1427-35) duodecimlehti.fi. 2020. Duodecim. Viitattu 2.9.2020.
  11. Puoli miljoonaa suomalaista on jo saanut koronarokotteen – milloin voi vihdoin palata normaalielämään? mtvuutiset.fi. 11.3.2021. Viitattu 4.10.2021.
  12. Pauliina Happo: 70 prosentin rokotuskattavuus saavutetaan Suomessa kesäkuussa, mutta laumasuojaan se tuskin riittää Yle Uutiset. 2.6.2021. Viitattu 4.10.2021.
  13. Nuorten rokottamiseen kaivataan vauhtia – THL:n Nohynek MTV:lle: "Laumasuoja koronaa vastaan vaatii 90 prosentin rokotuskattavuuden" mtvuutiset.fi. 16.7.2021. Viitattu 4.10.2021.
  14. Yleisradio: Purettiinko koronarajoitukset liian aikaisin? (5:29) A-studio. 19.10.2021. Yle Areena. Viitattu 20.10.2021.
  15. Katja Incoronato: Emeritusprofessori esittää todella kovia koronatoimia Suomeen: ”100 % ei välttämättä riitä” Uusi Suomi. Viitattu 28.10.2021.
  16. Anne Lahnajärvi: Laumasuoja näyttää jäävän Suomessakin haaveeksi – Rokotteet eivät pysäytä deltavariantin etenemistä Mediuutiset. Viitattu 4.10.2021.
  17. Ilkka Ahtokivi: Yle: 70 prosentin rokotekattavuus ei ehkä riitä laumasuojaan verkkouutiset.fi. 6.2.2021. Viitattu 4.10.2021.
  18. Suomi ei neuvottele koronarokotteista itsenäisesti iltalehti.fi. Viitattu 1.9.2020.
  19. Valtioneuvoston asetus vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista muistio. 22.12.2020. Sosiaali- ja terveysministeriö.
  20. a b c Koronavirus ja kehitteillä olevat rokotteet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 5.2.2021.
  21. a b c Rokotusryhmän puheenjohtaja: Venäjän Sputnik-rokotetta voisi käyttää Suomessa Ilta-Sanomat. 2.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
  22. a b THL:n tuore arvio Suomen rokotustahdista: Yli 70-vuotiaat joutuvat odottamaan koronarokotetta vielä kuukausia Ilta-Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  23. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  24. Ensimmäiset koronarokotteet on annettu Yle Uutiset. Viitattu 27.12.2020.
  25. a b c d e Koronavirus | THL: Kaikki Suomessa käytössä olevat rokotteet suojaavat hyvin koronavirukselta, Astra Zenecan tehossa ei eroa Helsingin Sanomat. 29.7.2021. Viitattu 4.10.2021.
  26. Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.10.2021.
  27. Kolmas koronarokoteannos - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.10.2021.
  28. Summanen, Kasperi: Rokote pian Suomessa? Verkkouutiset. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  29. a b c Tulokset rokotusten ”koelaboratoriosta” Israelista: yksi rokotuskerta antaa odotettua huonomman suojan iltalehti.fi. Viitattu 20.1.2021.
  30. Päivittyvä seuranta | Koronaviruksen pahoin kurittama Brasilia havittelee USA:n ylijäämärokotteita – Thaimaa suunnittelee kevennettyä karanteenia rokotetuille turisteille huhtikuusta alkaen Helsingin Sanomat. 2.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  31. a b Venäjä julisti koronarokotteensa valmiiksi Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  32. a b Koronavirus | Venäjä alkoi pistää kansalaisiinsa omaa Sputnik V -rokotettaan, vaikka testit ovat yhä kesken Helsingin Sanomat. 10.12.2020. Viitattu 28.1.2021.
  33. Moskovassa aloitettiin joukkorokotukset koronaa vastaan Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  34. a b c Lancet publishes Sputnik V Phase III clinical trial data, showing Russian Covid-19 vaccine is 91%+ effective RT International. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
  35. a b c d Ian Jones, Polly Roy: Sputnik V COVID-19 vaccine candidate appears safe and effective. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00191-4. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  36. a b c d Mika Rämet: Sputnikissa on hienous, jota ei löydy ”kansanrokotteesta” Ilta-Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 7.2.2021.
  37. Koronavirus | Israelin terveysministeriö: Pfizerin koronarokotteen teho deltamuunnosta vastaan on odotettua heikompi – Asiantuntijat erimielisiä tilastoista Helsingin Sanomat. 6.7.2021. Viitattu 4.10.2021.
  38. Israelissa on rokotettu lähes kaikki aikuiset, mutta koronatilanne on nyt yksi maailman pahimmista www.iltalehti.fi. Viitattu 4.10.2021.
  39. Kai Jääskeläinen: Israelissa tiukennettiin sähköisen koronapassin säännöksiä – jatkossa passin saa kolmannen rokotteen jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 5.10.2021.
  40. a b Koronarokote | Biontech-Pfizerin rokotteen kehittäjä on turkkilainen maahanmuuttaja, jolle tulvii kiitosviestejä – Nyt hän kertoo, millaista elämä on syksyllä Helsingin Sanomat. 29.4.2021. Viitattu 29.4.2021.
  41. Asiantuntija: Kolmas rokote antaa vain hengähdystauon verkkouutiset.fi. 22.8.2021. Viitattu 5.10.2021.
  42. Raportti: Suurin osa väestöstä ei tarvitse kolmatta rokoteannosta www.iltalehti.fi. Viitattu 5.10.2021.
  43. Rna-rokote on rokote, vaikka rokotevastustajat muuta väittäisivät Helsingin Sanomat. 29.10.2021.
  44. a b c d e f g h Comirnaty-koronavirusrokote - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.4.2021.
  45. Noah Weiland, Carl Zimmer: Pfizer’s Vaccine Offers Strong Protection After First Dose The New York Times. 8.12.2020. Viitattu 4.2.2021. (englanniksi)
  46. EMA tarkensi ohjeitaan Pfizer-BioNTechin koronarokotteen annosvälistä Uutinen. Viitattu 28.4.2021.
  47. Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille 27.10.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.11.2021.
  48. Euroopan lääkevirasto: EMA:n tiedote 28.1.2021: Clarification of Comirnaty dosage interval ema.europa.eu.
  49. Koronarokotteesta tulee oireita 90 prosentille suomalaisista – Fimea: Rokotehaittoja ei salata tai peitellä mtvuutiset.fi. 3.10.2021. Viitattu 4.10.2021.
  50. a b Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - COMIRNATY injektiokonsentraatti, dispersiota varten laakeinfo.fi. Viitattu 28.4.2021.
  51. Jonathan Corum, Carl Zimmer: How the Pfizer-BioNTech Vaccine Works The New York Times. 5.12.2020. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
  52. a b c Elisabeth Mahase: Covid-19: Vaccine candidate may be more than 90% effective, interim results indicate. BMJ, 9.11.2020, nro 371. PubMed:33168562. doi:10.1136/bmj.m4347. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  53. Koronasuoja voi syntyä jo 12 päivää ensi rokotteen jälkeen verkkouutiset.fi. 12.2.2020. Viitattu 3.12.2020.
  54. Hyviä uutisia: Pfizerin ja Biontechin rokote tepsii koronaviruksen muunnoksiin mtvuutiset.fi. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  55. STT: Ruotsalaistutkimus: Kahdesti rokotetuilla selvästi vähemmän vasta-aineita seitsemän kuukautta rokotteen jälkeen Ilta-Sanomat. 28.9.2021. Viitattu 4.10.2021.
  56. Ilmoitetut haittavaikutukset elinryhmittäin – Comirnaty (Pfizer-BionTech) Fimea. Viitattu 22.4.2021.
  57. a b Erpo Pakkala: THL linjasi: Johnson & Johnsonin koronarokotetta ei oteta käyttöön Suomessa – Yli 65-vuotiaat voivat saada kahta eri tyyppistä rokotetta Mediuutiset. Viitattu 7.10.2021.
  58. a b c d e Päivittyvä seuranta | Biden: Yhdysvallat saavutti 200 miljoonan koronarokotetun välietapin ja haluaa nyt auttaa muita maita saamaan rokotteita Helsingin Sanomat. 8.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  59. Oxfordin yliopiston rokote antaa 70-prosenttisen suojan Ilta-Sanomat. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020.
  60. Sarah Boseley, Ian Sample: Oxford AstraZeneca Covid vaccine has 70% efficacy, data reveals The Guardian. 23.11.2020. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  61. Myös AstraZenecan koronarokotteen teho jopa 90 prosenttia iltalehti.fi. Viitattu 23.11.2020.
  62. Merryn Voysey ym.: Safety and efficacy of the ChAdOx1 nCoV-19 vaccine (AZD1222) against SARS-CoV-2. The Lancet, 8.12.2020, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(20)32661-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  63. a b Euroopan lääkevirasto: Vaxzevria (COVID-19-rokote (ChAdOx1-S [rekombinantti))] ema.europa.eu.
  64. a b Ilmoitetut haittavaikutukset elinryhmittäin – Vaxzevria (Astra Zeneca) Fimea. Viitattu 22.4.2021.
  65. Rokotukset | Suomi keskeyttää rokotukset Astra Zenecalla ainakin ensi viikoksi, THL:n ylilääkäri Nohynek: ”En näe, että nykytiedon valossa Astra Zenecan rokotteesta tulisi kokonaan luopua” Helsingin Sanomat. 19.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  66. Rokotukset | Suomessa suurissa kaupungeissa on tullut kyselyitä Astra Zenecan turvallisuudesta, joitakin rokotusaikoja on peruttu Helsingin Sanomat. 16.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  67. Koronarokotukset | ”Ei se hirveästi merkitse” – THL:n asiantuntija kertoo, miten Astra Zenecan rokotteen käytön keskeytys vaikuttaa suomalaisten rokottamiseen Helsingin Sanomat. 20.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  68. Koronarokote | Astra Zenecan rokote on turvallinen, mutta siihen lisätään varoitusteksti, linjasi Euroopan lääkevirasto – THL:n Nohynek: Suomen pitää tarkastella suositustaan Helsingin Sanomat. 18.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  69. Rokotteet | Alle 65-vuotiaat Astra Zenecalla rokotetut saavat tehosteen mrna-rokotteilla, kahden eri rokotevalmisteen käytöstä ei ole vielä valmista tutkimustietoa Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  70. a b c Moderna Covid-19 -koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  71. Euroopan lääkevirasto: COVID-19 vaccine Moderna (COVID-19 mRNA -rokote nukleosidimodifioitu) ema.europa.eu.
  72. Koronavirus | THL ohjeistaa, ettei Modernan rokotetta annettaisi alle 30-vuotiaille pojille ja miehille Helsingin Sanomat. 7.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
  73. Suomi keskeytti Modernan rokotukset nuorille miehille – kysyimme, kuinka huolissaan pitää olla ja mihin oireisiin kiinnittää huomiota Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2021.
  74. Koronavirus | Sydänlihastulehduksen takia sairaalahoidossa olevien määrä hieman kasvanut – rokotesuositusten mahdollista muuttamista pohditaan Helsingin Sanomat. 5.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
  75. Koronavirus | Sydänlihastulehduksen takia sairaalahoidossa olevien määrä hieman kasvanut – rokotesuositusten mahdollista muuttamista pohditaan Helsingin Sanomat. 5.10.2021. Viitattu 7.10.2021.
  76. Ruotsi ja Tanska keskeyttävät Moderna-rokotteen käytön nuorilla – THL:n Nohynek: Suomen linjaa tarkastellaan, päätös ehkä huomenna torstaina Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2021.
  77. Rokotteet | Ensimmäinen erä Johnson & Johnsonin rokotetta saapuu Suomeen ensi viikolla Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  78. Koronavirusrokotteet eli COVID-19 -rokotteet – ohjeita ammattilaisille - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.10.2021.
  79. Koronavirusrokotteet Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 7.10.2021.
  80. Denis Y. Logunov ym.: Safety and efficacy of an rAd26 and rAd5 vector-based heterologous prime-boost COVID-19 vaccine: an interim analysis of a randomised controlled phase 3 trial in Russia. The Lancet, 2.2.2021, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)00234-8. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  81. Venäjän Sputnik V on yli 90-prosenttisen tehokas koronaa vastaan iltalehti.fi. Viitattu 7.2.2021.
  82. Enrico M. Bucci, Johannes Berkhof, André Gillibert, Gowri Gopalakrishna, Raffaele A. Calogero, Lex M. Bouter: Data discrepancies and substandard reporting of interim data of Sputnik V phase 3 trial. The Lancet, 22.5.2021, nro 397, s. 1881–1883. PubMed:33991475. doi:10.1016/S0140-6736(21)00899-0. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  83. The Moscow Times: EMA, WHO Still Awaiting Sputnik V Data Before Approval The Moscow Times. 10.9.2021. Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  84. a b WHO huolestui Sputnik-rokotetta valmistavalla venäläistehtaalla käytetyistä toimintatavoista Ilta-Sanomat. 24.6.2021. Viitattu 18.9.2021.
  85. Koronavirus | WHO keskeyttänyt venäläisen Sputnik-rokotteen lupaprosessin Helsingin Sanomat. 17.9.2021. Viitattu 4.10.2021.
  86. WHO voices concerns over Sputnik V Covid vaccine plant the Guardian. 23.6.2021. Viitattu 18.9.2021. (englanniksi)
  87. Kova takaisku Sputnikin koronarokotteelle – lupaprosessi keskeytetty Ilta-Sanomat. 16.9.2021. Viitattu 18.9.2021.
  88. Yhdysvalloissa Novavax-yhtiön uusi koronavirusrokote on todettu tehokkuudeltaan yli 89-prosenttiseksi Uusimaa. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  89. Silva Rehn: Uusi rokote matkalla Eurooppaan vuoden loppuun mennessä? – Novavaxin koronarokotteella yli 90 prosentin tehokkuus Talouselämä. Viitattu 22.6.2021.
  90. Suomeen on tulossa koronarokotteita, joiden toivotaan kääntävän epäilijöiden päät – tämä uusista tulokkaista tiedetään Yle Uutiset. 3.1.2022. Viitattu 3.1.2022.
  91. Reuters: Taiwan approves Medigen's COVID-19 vaccine candidate Reuters. 19.7.2021. Viitattu 6.10.2021. (englanniksi)
  92. Taiwan's Medigen could be up to 90% effective against COVID: Expert Taiwan News. 20.7.2021. Viitattu 6.10.2021. (englanniksi)
  93. Medigen Vaccine Biologics Announces Launch of Its COVID-19 Vaccine MVC-COV1901 Adjuvanted with Dynavax’s CpG 1018 Adjuvant www.medigenvac.com. Viitattu 6.10.2021.
  94. Medigen vaccine Phase 3 clinical trial inoculations completed Focus Taiwan. 6.12.2021. Viitattu 3.1.2022. (englanniksi)
  95. Aya Elamroussi CNN: J&J vaccine recipients should get their second dose as soon as it's available, experts say CNN. Viitattu 21.10.2021.
  96. Koronaviruksen vakava tautimuoto antaa lievää paremman suojan, sanoo asiantuntija – nämä asiat voivat vaikuttaa koronarokotteen tehoon mtvuutiset.fi. 20.10.2021. Viitattu 21.10.2021.
  97. COVID-19 vaccine tracker vac-lshtm.shinyapps.io. Viitattu 25.9.2020.
  98. Näin koronarokotteita tuotetaan: Aihioita jo noin 120 Ilta-Sanomat. 13.5.2020. Viitattu 25.6.2020.
  99. Marko Partanen: Tällaisia koronarokotteet ovat Ensihoidon erikoislehti Systole. 28.12.2020. Viitattu 26.1.2021.
  100. Simplifying the Science of COVID-19: How Adenovector Vaccines Work Content Lab U.S.. 21.9.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  101. Adenoviral vector vaccine data both promising and perplexing cen.acs.org. Viitattu 26.1.2021.
  102. Koronarokotteen vaatima -70 asteen syväjäädytys herättää useita kysymyksiä – asiantuntija lähetti kollegalle paljon puhuvan emojin Yle Uutiset. 11.11.2020. Viitattu 17.11.2021.
  103. UK authorises Pfizer/BioNTech COVID-19 vaccine GOV.UK. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
  104. UK approves Pfizer/BioNTech Covid vaccine for rollout next week the Guardian. 2.12.2020. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
  105. Conditions of Authorisation for COVID-19 Vaccine Pfizer/BioNTech (Regulation 174) GOV.UK. Viitattu 24.12.2021. (englanniksi)
  106. Comirnaty eli BNT162b2-koronavirusrokote: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.1.2021.
  107. COVID-19 CureVac. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  108. Yanjun Zhang ym.: Safety, tolerability, and immunogenicity of an inactivated SARS-CoV-2 vaccine in healthy adults aged 18–59 years: a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 1/2 clinical trial. The Lancet Infectious Diseases, 17.11.2020, nro 0. PubMed:33217362. doi:10.1016/S1473-3099(20)30843-4. ISSN 1473-3099. Artikkelin verkkoversio. English
  109. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  110. Jasmin Ojalainen: Venäjä hyväksyi käyttöön jo kolmannen koronavirusrokotteen Kauppalehti. Viitattu 21.2.2021.
  111. Sputnik-rokote olikin vasta alkulämmittelyä – näin toimii Venäjän kehittämä uusi mullistava tehorokote, joka on jo tänään tarjolla Putinille Ilta-Sanomat. 23.3.2021. Viitattu 23.3.2021.
  112. Sanofi: Press Releases, 11.12.2020 https://www.sanofi.com/en/media-room/press-releases/2020/2020-12-11-07-00-00. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  113. Pipeline is robust at Novavax Novavax. Viitattu 27.1.2021. (englanniksi)
  114. Russia’s EpiVacCorona vaccine post-registration trials started www.thepharmaletter.com. Viitattu 23.3.2021.
  115. Pablo Tebas ym.: Safety and immunogenicity of INO-4800 DNA vaccine against SARS-CoV-2: A preliminary report of an open-label, Phase 1 clinical trial. EClinicalMedicine, 23.12.2020, nro 0. PubMed:33392485. doi:10.1016/j.eclinm.2020.100689. ISSN 2589-5370. Artikkelin verkkoversio. English
  116. COVID-19 vaccine tracker raps.org. Viitattu 27.1.2021.
  117. COVID-19 Programs medicago.com. Viitattu 26.1.2021.
  118. Tampereella kehitetään Suomessa ainutlaatuista koronarokotetta: Tähtää apuun, kun virus tekee toisen aallon Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2021.
  119. Venäjä ja Kiina kehittelevät rokotetta koronavirusta vastaan iltalehti.fi. Viitattu 26.1.2021.
  120. Jonathan Corum, Carl Zimmer: How the Sinopharm Vaccine Works The New York Times. 30.12.2020. Viitattu 29.1.2021. (englanniksi)
  121. Elina Heino: Nyt on nopeaa! – Britit lupaavat koronarokotteen ehkä jo syyskuulle Mediuutiset. Viitattu 21.2.2021.
  122. India’s ‘vaccine king’ bets big on Oxford University coronavirus treatment South China Morning Post. 29.4.2020. Viitattu 21.2.2021. (englanniksi)
  123. Emil Elo: Yhdysvaltalaisyhtiö kertoi lupaavia testituloksia rokotteesta Arvopaperi. Viitattu 26.1.2021.
  124. China Sinopharm's coronavirus vaccine taken by about a million people in emergency use Reuters. 19.11.2020. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  125. Yhdysvallat hyväksymässä toisenkin koronarokotteen Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  126. Koronarokotteen vaatima -70 asteen syväjäädytys herättää useita kysymyksiä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  127. Euroopan lääkevirasto hyväksyi AstraZenecan koronarokotteen Ilta-Sanomat. 29.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  128. AstraZenecan rokote hyväksyttiin Britanniassa, mutta EU:ssa lupaa mietitään vielä Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  129. FDA releases details on Pfizer vaccine's effectiveness against COVID-19 cbsnews.com. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
  130. a b Suomalainen koronarokoteyritys perustettu: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto mukana Helsingin yliopisto. 5.3.2021. Viitattu 20.3.2021.
  131. New academic spin-out based in Finland introduces a nasal spray vaccine against COVID News-Medical.net. 8.3.2021. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  132. Perttu Koistinen: Rokotekaan ei ehkä hävitä koronaa verkkouutiset.fi. 28.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  133. India coronavirus: Can its vaccine makers meet demand? BBC News. 10.1.2021. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)
  134. a b c d Kooste koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista Kooste koronarokotteiden haittavaikutusilmoituksista. Viitattu 29.9.2021.
  135. THL ohjeistanut kuntia lyhyellä annosvälillä rokotettujen 3. koronarokoteannoksista – kolmatta annosta ei vielä alle 30-vuotiaille miehille - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.10.2021.
  136. THL ohjeistaa tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille vain Comirnaty-koronarokotetta – Spikevaxin yhteyttä sydänlihastulehdukseen arvioidaan - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]