Vesirokko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vesirokko
Vesirokon rakkuloita lapsella.
Vesirokon rakkuloita lapsella.
ICD-10 B01

Vesirokko on hyvin yleinen ja herkästi tarttuva, herpesviruksiin kuuluvan varicella-zosterviruksen aiheuttama sairaus. Vesirokkoa esiintyy eniten leikkikoulu- ja ala-asteikäisillä lapsilla. Paranemisen jälkeen potilaalle kehittyy lähes aina immuniteetti. Taudin ennalta ehkäisyyn on käytettävissä vesirokkorokote.[1][2]

Vesirokko kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan.[2]

Vesirokon oireena on vesirokkoihottuma, jonka puhkeamista voi edeltää lievä kuumeilu ja vilustumisen tunne. Vesirokkoihottuma alkaa pieninä näppyinä, jotka nopeasti suurenevat ja kehittyvät rakkuloiksi. Rakkulat kuivuvat myöhemmin ruviksi ja paranevat kokonaan, ellei niihin ole kehittynyt bakteeritulehdusta.[1]

Hoitaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesirokko paranee yleensä itsestään noin kahdessa viikossa. Kutinaan voidaan käyttää hoitona antihistamiineja. Tauti on erittäin helposti tarttuva, minkä vuoksi potilas on pidettävä kotihoidossa vähintään viisi päivää oireiden alkamisen jälkeen.[3] Vesirokko on usein vaaraton sairaus, mutta yleisimpiä jälkitauteja ovat vakava bakteeri-ihottuma iholla, keuhkokuume ja aivotulehdus.[4][1] Lisäksi vesirokon sairastaneille voi puhjeta myöhemmin vyöruusu, yleensä yli 50-vuotiaana. Ennen rokotuksia Yhdysvalloissa vuosittain sairastui vesirokkoon noin neljä miljoonaa ihmistä, heistä noin 10 600 joutui sairaalahoitoon ja 100–150 kuoli.[5]

Yli 13-vuotiailla vesirokko aiheuttaa huomattavasti enemmän komplikaatioita kuin pienillä lapsilla, minkä vuoksi vanhemmat joskus jopa tahallisesti sairastuttavat lapsensa vesirokkoon saadakseen taudin "pois alta" mahdollisimman nuorina. Syksystä 2017 Suomessa lapset rokotetaan vesirokkoa vastaan. Aiemmin lapsia on jopa sairastutettu tietoisesti.[4][6]

Suosituksena on, että yli 13-vuotiaita vesirokkopotilaita hoidettaisiin asikloviirilla, joka lieventää taudin kulkua. Asikloviiri tehoaa sitä paremmin, mitä varhemmin hoito aloitetaan, ja se on aloitettava viimeistään 48 tunnin kuluessa oireiden ilmaantumisesta.[7][8] Vesirokko on erityisen vaarallinen sikiöille, joille virus voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Asikloviirihoitoa suositellaan myös lapsille, joilla on krooninen iho- tai keuhkosairaus, jatkuva salisylaattilääkitys tai kortisonilääkitys[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hannu Jalanko: Vesirokko Terveyskirjasto. 1.11.2017. Viitattu 8.12.2017. (artikkelissa virhe koskien rokotusta, ks. Thl:n viite)
  2. a b Vesirokko ja vesirokkorokotukset THL. Viitattu 8.12.2017.
  3. Infektiot ja päivähoito. Terveyskirjasto
  4. a b Onko lapsille annettava vesirokkorokote turvallinen? Ylen uutiset. 1.9.2017. Viitattu 1.9.2017.
  5. Cdc.gov Chickenpox and Vaccination (Shot) to Prevent It; Is it serious?
  6. Suomalaisäidit tartuttavat lapsiinsa vesirokkoa. Voice.fi
  7. a b Timo Vesikari ja Jorma Paavonen. Viruslääkkeet ja käytännön lääkäri. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2000;116(1):27-36.
  8. Acyclostad. Valmisteyhteenveto. Nycomed.fi Pdf-tiedosto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vesirokko.