Suomen koronavirusstrategia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen koronavirusstrategia tarkoittaa peruslähestymistapaa, jolla Suomi käsittelee vuonna 2020 käynnissä olevaa koronaviruspandemiaa.

Alussa Suomi pyrki karanteenein rajaamaan taudin. Tämä epäonnistui, koska kaikkia tartuntaketjuja ei kyetty jäljittämään. Muutenkin alkuvaihe oli haparoivaa: oireettomat ulkomaalta palanneet levittivät tautia pitkään. Kun koronavirustapausten määrä alkoi kasvaa, Suomi alkoi maaliskuussa erilaisin tiukkojen rajoituksin hillitsemään taudin leviämistä. Rajoitukset vahingoittivat taloutta, mutta ne taittoivat tautiaallon. Huhti-toukokuussa Suomi siirtyi niin sanottuun "hybridistrategiaan". Se perustuu testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja sairaiden hoitoon. Hybridistrategia on ikään kuin "kultainen keskitie", jota noudattamalla hallitus pyrki hidastamaan koronaviruksen etenemistä, mutta pitämään yhteiskuntaa tautitilanteen sallimalla tavalla avoinna. Kriitikoiden mukaan Suomi tavoitteli nyt käytännössä Ruotsin tavoin niin sanottua laumasuojaa, minkä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja hallitus kiistivät toukokuussa. Maskien käyttö herätti paljon keskustelua, mutta niiden käyttöä ei suositeltu, sillä niiden vaikutusta pidettiin tällöin yhdentekevänä.

Elokuussa ja syyskuussa näkyi merkkejä ulkomaanmatkojen avaamisen aiheuttaman mahdollisen uuden aallon noususta. Hybridistrategian puutteet tulivat nyt näkyvästi esille testaus- ja jäljityskyvyn riittämättömyytenä.[1] Tautimäärä lisääntyi syyskuun lopussa, minkä ajateltiin vievän uusiin rajoituksiin.[2] Monia uusia rajoituksia ja varautumisia niihin tulikin marraskuussa 2020-tammikuussa 2021.[3] Rokotukset alkoivat vuoden 2020 lopussa, mutta ne edistyivät hitaasti rokotteiden vähyyden vuoksi.[4] Hallitus määräsi helmikuun lopussa maaliskuulle laajan kolmen viikon sulun nille alueille, joilla tautitilanne on kohtalainen tai paha.[5]

Strategia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa tartuntaketjuja pyrittiin jäljittämään ja eristämään potilaat. Tämä oli pian mahdotonta taudin nopean leviämisen vuoksi.

THL luultavasti tavoitteli laumasuojaa sairastamisen kautta.[6][7] Britannian hallitus oli aikeissa antaa viruksen levitä väestöön ilman suuria rajoituksia ja luottaa laumasuojastrategiaan. Suunnitelma muuttui kuitenkin, kun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkijat laskivat sen voivan johtaa satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Suomen laumasuojan kaltainen strategia erosi Britanniaan kaavaillusta laumasuojastrategiasta siten, että taudin leviämistä hidastetaan, jotta vältettäisiin terveydenhuollon hoitokyvyn romahtaminen.[8]

THL arvioi maaliskuun alussa koronaviruksen kuolleisuuden olevan vain noin 0,1 prosenttia, joka vastaa kausi-influenssaa. Lukema oli liian alhainen.[9] Keväällä oli laajalti puutetta suojavarusteista, jota julkisen terveydenhuollon henkilökunnan maskipakko pahensi.[10] Suomi turvautui maaliskuussa tiukkoihin rajoitustoimiin, joiden tarkoitus oli estää Kiinassa ja Italiassa tapahtunut sairaanhoitojärjestelmän ylikuormittuminen ja halvaantuminen, joka oli nähty mm. Kiinassa ja Italiassa.[11][12]

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen esitti 23. huhtikuuta, että rajoituksia tulee purkaa ja epidemian leviämistä kiihdyttää, jotta se väestönosa, ”jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset” saadaan sairastamaan, jonka kautta heille kehittyisi immuniteetti virusta vastaan.[13]

Pääministeri Sanna Marin sanoi 15. toukokuuta, että Suomi ei tavoittele laumasuojaa sairastamisen kautta.[14] Marin sanoi, että laumasuoja tulee vain toimivan rokotteen kautta.[15]

22. huhtikuuta hallitus ilmoitti siirtymisestä hybridistrategiaan, joka perustuu tartuntojen testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen.[16]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitus viivytteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan WHO viivytteli reagoimisessa pandemiaan. Niinpä Suomen hallituskin viivytteli. THL:n edustajat saivat ensi kertaa kutsun hallituksen ensimmäiseen koronavirusta käsitelleesen kokoukseen 26. helmikuuta. 2020. [17]Virus levisi jo Keski-Euroopassa.[18] Sattumalta samana päivänä ilmaantui Suomeen ensimmäinen koronavirustapaus.[19]

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tyynnytteli mielialoja hallituksen tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta sanomalla, että Suomessa ei ole epidemiaa. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo olisi toivonut, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Aivelon mukaan hallitus lähti hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat, että kyseiset tapaukset olivat yksittäisiä. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan lukuun ottamatta käsienpesun tärkeyttä.[20]

Ilta-Sanomien toimittajien Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suositteli 11. maaliskuuta torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen (fyysisen) kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaisi Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallituksen päätökset koronatoimista olivat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin sekoittui eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja laitos kehotti välittömiin rajoitustoimiin.[20]

Maailman terveysjärjestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei riitä, että maat sulkevat kaiken. Ihmisten eristäytyminen hidastaa viruksen leviämistä ja antaa lisäaikaa, mutta tarvitaan enemmän toimenpiteitä. WHO:n mukaan viruksen voittaminen vaatii aggressiivisia ja kohdennettuja toimia. Jokainen epäilty koronatapaus olisi testattava ja jokainen tartunnan saanut asetettava karanteeniin, sekä jokainen mahdollisesti virukselle altistunut jäljitettävä.[8]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen auktoriteettiasemaa ja sen päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL arvioi tammikuun lopulla, että koronavirus ei todennäköisesti leviä Suomeen.[20][21]

THL:n ja hallituksen toimia arvosteltiin koronaviruskriisin aikana. Esimerkiksi kaikkia ulkomailta lentokoneissa Suomeen palaavia ei alussa opastettu karanteeniin. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapalan mukaan THL on esittänyt kyseenalaistettuja ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.[22]

THL:n johtaja Mika Salminen piti Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähätteli niiden merkitystä, vaikka tilanne Euroopassa oli muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja laitoksesta on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.[20] Salmisen mukaan testejä ei tehty päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalalla kynnyksellä.[23] Terveydenhuollon työntekijät valittivat siitä, että he eivät pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.[24]

Testaa, jäljitä, eristä, hoida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaalahden mukaan Suomi heräsi tilanteeseen paljon hitaammin kuin Kaakkois- ja Itä-Aasian maat.[8] Suomessa tehtiin joihinkin muihin maihin verrattuna melko vähän testejä. 15. maaliskuuta kriteerit testeihin tiukentuivat entisestään. Annettiin ohjeita, että terveyskeskuksiin ei pidä soittaa tartuntaepäilyn takia, eikä hakeutua koronavirustesteihin, mikäli pärjää oireiden kanssa kotona. 15.3. tiukat ohjeet johtivat siihen, että iso osa oireisista jäi kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantautunut viranomaisille. Runsas testaaminen, kontaktien jäljitys, sosiaalinen etäisyydenotto ja yhteisöjen aktivointi estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL perusteli testaamisen vähyyttä Suomessa kapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi apua epidemian hallinnassa. Kuitenkin muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO kehotti ja kannusti maita runsaaseen testaamiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perusteli tiedotteessaan vähäistä testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testejä kohdennettiin riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle.[25][26]

Johtaja Mika Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen.[27]

Valmiuslain käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon päätettäessä poikkeusoloista.[28]

Laumasuojan ja ennusteiden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hallituksen toimien arvostelijoiden mielestä touko-kesäkuun päätöksissä rajoitusten purkamisessa oli lähinnä laumaimmuniteetin tavoittelemisesta Ruotsin mallin mukaisesti.[29][30][31] Taudin täydelliseen tukahduttamiseen kovin rajoitustoimin ei uskottu, koska virus saattaisi palata takaisin ulkomailta.[32]

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kritisoi THL:n lukuja. Hänen mukaansa tuhkarokossa laumasuojaan on tarvittu yli 90 prosentin rokotusaste, ja vaikka luku ei olisikaan koronaviruksessa yhtä suuri, se olisi todennäköisesti suurempi kuin THL:n pahin skenaario, jossa virukseen sairastuisi 60 prosenttia väestöstä. Jaakkolan mukaan 60 prosenttia oli alakanttiin vedetty ja liian optimistinen luku. Hän ei olisi jäänyt odottamaan laumaimmuniteetin muodostumista. Hänen mukaansa laskelmat laumasuojastrategian seurauksista ovat "aikamoisia". THL:n mukaan enintään 40 prosenttia kansasta saisi viruksen nykyisillä rajoitustoimilla. Se tarkoittaisi, että taudin saisi 2,2 miljoonaa suomalaista, ja Imperial Collegen luvuilla se tarkoittaisi, että virukseen kuolisi lähes 20 000 ihmistä Suomessa. Se ei vielä riittäisi laumasuojaan. Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovisen mukaan laumasuojasta ei pitäisi puhua tässä yhteydessä. Hänen mukaansa laumasuojaa tehdään aktiivisesti rokottamalla, ja että on kummallinen ajatus, että laumasuojaa tehtäisiin antamalla mahdollisesti tappavan viruksen levitä väestössä.[8]

Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta arvosteltiin Uudessa Seelannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.[33][34][35][36][37]

Monet asiantuntijat pitivät THL:n maaliskuussa esittämiä arvioita koronavirustaudin vakavuudesta liian optimistisina.[38][39] Isossa-Britanniassa tehdyn Imperial Collegen maaliskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirustaudin keskikuolleisuus olisi 0,9 prosentin luokkaa koko väestölle. Tällöin sairaalaan joutuisi 5,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia teho-osastolle.[40]

Vasta-ainetestit ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satunnaisotannalla tehdyn vasta-ainetestin mukaan toukokuun alkuviikolla vain neljällä 1504:sta (2,7 promillea) tutkitusta oli varmuudella koronaviruksen vasta-aineita[41].

Laumasuojan saavuttaminen väestön 50–70 prosentin infektioasteella vaatisi yksin Uudellamaalla 15 000–20 000 kuollutta, jos kuolleisuus olisi neljä prosenttia.[42]

Espanjassa tehtyjen vasta-ainetutkimusten mukaan koronavirustaudin kuolleisuus olisi 1–1,2 prosenttia.[43]

Syksyllä 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2020 THL suositteli maskien käyttöä uutena keinona yrittää estää oireilevia ja oireettomia kantajia tartuttamasta muita. Näiden rinnalla olivat käsienpesu ja turvavälit.[44]

THL valitsi elokuuhun 2020 mennessä joustavan taktiikan koronaa vastaan: etätyösuosituksia ja maskisuostuksia annettiin alueittain. [45] [46]Riskimaista tuleville testaus ja mahdollinen karanteeni.[47] THL esitteli elokuussa eri maille niin sanotun liikennevalomallin. Tämän mukaan maat jaettiin tautiriskin mukaan vihreään, keltaiseen ja punaiseen.[48] 31. elokuuta julkistettiin Koronavilkku-niminen sovellus, jonka arveltiin helpottavan koronatapausten jäljittämistä.[49] Elokuun lopussa Kainuun koronakeskittymä Kuhmo otti käyttöön paikallisia rajoituksia.[50] koronavirus levisi satoihin Vaasassa lokakuussa. 27. lokakuuta oli monilla paikkakunnilla pulaa koronaviruksen jäljittäjistä.[51]

Alueen rajoituksia kiristetiin tuntuvasti. Keskustelua käytiin valmiuslaista, ulkonaliikkumiskiellosta ja maskipakosta.[52][53][54][55]

Talvella 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuonna 2021 oli määrä soveltaa tiukempia rajoituksia ja suosituksia myös perustasolla ja kiihtymisvaiheessa, jos tietyt alueet tai valtakunnallinen tautitilanne niin vaatii.[56]

Tammikuussa 2021 hallitus määritteli kolmitasoisen strategian, jolla oli määrä vastata muuttuneiden viruskantojen uhkaan tai koronan muuhun laajaan leviämiseen. Tasolla yksi sovelletaan hybridistrategiaa alueittain leviämistilanteen mukaisin rajoituksin, tasolla kaksi leviämisvaiheen rajoitukset määrätään koko maahan ja tasoon kolme turvaudutaan äärimmäisessä tilanteessa, ja valmiuslaki otetaan käyttöön.[57]

Rokotukset etenivät hitaasti tammikuussa 2021, koska rokotteista oli pulaa. Näin ollen rokotuksilla ei ollut vielä merkittävää vaikutusta epidemian kulkuun Suomessa.[58]

Virus alkoi taas levitä voimakkaammin helmikuun loppupuoliskolla.[59]

Helmikuun lopussa 2021 hallitus määräisi maaliskuulle laajoja sulkutoimia kiihtymis- ja leviämisvaiheissa oleville alueille.[60]

Hybridistrategian kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa esitelty potilaiden testaukseen, jäljitykseen, eristämiseen ja hoitoon perustuva hybridistrategia sai osakseen kritiikkiä.

Suurimpana ongelmana nähtiin yhä riittämätön testaus ja jäljitys. Uudenmaan alueella noin 50 % tartunnan saaneista ei tiennyt mistä sai tartunnan.[61] Elokuussa 2020 testaus oli ruuhkautunut. Testitulokset tulivat päiviä myöhässä HUS:n alueella. Tämä hidasti ja esti tartuntojen jäljitystä.[1] Testaustilanne koheni HUS:n alueella syyskuun puoliväliin mennessä.[62] Syyskuun lopussa vain 16% HUS:in alueen koronapotilaista tiesi tartunnanlähteen.[63]

Marraskuun 22. päivänä tartuntojen jäljitys oli ruuhkautunut, kun tartunnat olivat lisääntyneet nopeasti. Jäljitykseen kuluva aika oli viikossa kaksinkertaistunut jopa niin , että tieto altistumisesta miltei kaksi viikkoa lian myöhään.[64][65]

Kriitikoiden mukaan syksylläkin Suomen yhteiskuntaa avoimena pitävä koronavirusstrategia oli "Ruotsin tie", jossa koronavirustauti leviää, sairastuttaa ja tappaa paljon enemmän kuin keväällä.[66]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin terveysasemien johtajalääkäri: Koronavirustartuntojen jäljitystä ei pystytä tällä hetkellä tekemään tehokkaasti Helsingin Sanomat. 14.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  2. Vetääkö hallitus kohta koronan hätäjarrua? Ravintoloiden uusia rajoituksia pohditaan jo ensi viikolla Ilta-Sanomat. 23.9.2020. Viitattu 25.9.2020.
  3. Pääministeri: Jos muuntovirus leviää, koko maassa astuvat voimaan epidemian leviämisvaiheen rajoitukset Aamulehti. 25.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  4. Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa eri puolilla Eurooppaa Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2021.
  5. Jenni Tamminen: Suomen kolmen viikon sulku – Katso lista alueista ja toimista Talouselämä. Viitattu 26.2.2021.
  6. Mikko Välimaa: Professorin arvio: THL näytti koronaepidemian alussa kannattavan laumasuoja-ajattelua Etelä-Suomen Sanomat. 26.4.2020. Viitattu 19.6.2020.
  7. Ossi Kurki-Suonio: Oliko Suomi lähteä Ruotsin koronalinjalle? Mediuutiset. Viitattu 26.11.2020.
  8. a b c d Maria Manner, Tommi Nieminen, Paavo Teittinen: Tautihuipun tasaaminen ei riitä, sanovat asiantuntijat Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  9. Professorille keväällä hätääntyneitä viestejä verkkouutiset.fi. 19.11.2020. Viitattu 19.11.2020.
  10. Suomi oli riittämättömästi varustautunut pandemiaan Ilta-Sanomat. 19.11.2020. Viitattu 19.11.2020.
  11. THL kiistää epäilyt vääristä riskinarvioista Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.6.2020.
  12. "THL on johtamassa hallitusta hirvittävän pahasti harhaan, jos WHO:n arviot ovat oikeita" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.6.2020.
  13. HUSin Järvinen purkaisi koronarajoituksia Yle.fi. 23.4.2020 Viitattu=23.4.2020.
  14. Pääministeri Marin: Hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä lainkaan, laumaimmuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta Helsingin Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  15. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin Ilta-Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 21.6.2020.
  16. Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  17. THL:n Salmisen mukaan päättäjiä piti ”herätellä” koronauhkaan Helsingin Sanomat. 19.11.2020. Viitattu 19.11.2020.
  18. THL:n Salminen: Päättäjiä ei ollut helppo herättää pandemian uhkaan, ja syynä oli Maailman terveysjärjestön linja Helsingin Sanomat. 17.11.2020. Viitattu 19.11.2020.
  19. Mika Salminen: Toimiiko tieteen ja päätöksenteon yhteispeli kriisissä?. Tieteessä tapahtuu, 12.11.2020, nro 5. ISSN 1239-6540. Artikkelin verkkoversio.
  20. a b c d Lauri Nurmi, Juha Ristamäki: Näin Suomi päätti valmiuslaista iltalehti.fi. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  21. Olli Waris: Hallitus teki neljässä päivässä äkkikäännöksen ja päätti laittaa Suomen kiinni Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  22. Haapala, Timo: Kaikki ei oikeasti mennyt niin kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää Ilta-Sanomat. 27.3.2020. Sanoma. Viitattu 12.4.2020.
  23. Johanna Mattinen, Riku Roslund, Jaakko Mäntymaa: HUS:n hoitajat kertovat Ylelle vaikeuksista päästä koronatestiin, vaikka terveydenhuollon piti olla etusijalla testaamisessa Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  24. Reeta Salminen: Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle Yle Uutiset. 23.2.2020. Viitattu 23.3.2020.
  25. Sara Vainio: Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  26. UK goes against WHO call for countries to test every coronavirus case The Independent. 14.3.2020. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
  27. Sara Vainio: Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  28. Antti Pilke: Korona voi mullistaa politiikkaa 21.3.2020. Yle Uutiset.
  29. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  30. Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  31. Kirsi Visunen: Onko hybridistrategia peitenimi sille, että epidemian tukahduttamiseen ei ryhdytä? Mikä on toimittajien vastuu? Uusi Suomi Puheenvuoro. 23.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  32. Juha-Pekka Tikka: Kovemmat toimet hyödyttömiä verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 6.5.2020.
  33. Anya van Wagtendonk: The UK backs away from "herd immunity" coronavirus proposal amid blowback Vox. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  34. Arindam Basu: The 'herd immunity' route to fighting coronavirus is unethical and potentially dangerous The Conversation. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  35. William Hanage: I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire The Guardian. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  36. What is herd immunity and could it slow the spread of coronavirus COVID-19 around the world? home.nzcity.co.nz. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  37. Ed Yong: The U.K.’s Coronavirus ‘Herd Immunity’ Debacle The Atlantic. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  38. Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  39. Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta Ilta Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  40. Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  41. Kasperi Summanen: THL:n 1504 näytteessä vain neljällä koronan vasta-aineita verkkouutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  42. Analyysi: Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle ts.fi. 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.
  43. Koronavirus voi olla luultua tappavampi Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  44. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.8.2020.
  45. Valtioneuvoston periaatepäätös etätyön käyttöä koskevan suosituksen antamisesta Valtioneuvosto. Viitattu 15.8.2020.
  46. Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.8.2020.
  47. Hallitus teki periaatepäätökset maskisuosituksesta ja etätyöstä - Valtioneuvosto. Viitattu 15.8.2020.
  48. Liikennevalomalli matkustamisen koronariskin arviointiin: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 26.8.2020. Viitattu 2.9.2020.
  49. Koronavilkku on nyt julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.9.2020.
  50. Kainuun koronapesäke Kuhmo otti tiukimmat mahdolliset rajoitukset käyttöön mtvuutiset.fi. 31.8.2020. Viitattu 2.9.2020.
  51. Koronajäljittäjistä on nyt jopa pulaa iltalehti.fi. Viitattu 27.10.2020.
  52. Sanna Marin ei sulkenut pois ulkonaliikkumiskieltoa iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2020.
  53. Pääministeri Marin: poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönotto ovat mahdollisia, mikäli koronatilanne pahenee merkittävästi Yle Uutiset. Viitattu 26.11.2020.
  54. Minna Harmaala: Sanna Marin: Valmiuslaki otetaan käyttöön vasta, kun on pakko Helsingin Uutiset. 26.11.2020. Viitattu 26.11.2020.
  55. Hallitus neuvotteli koronatilanteessa ja kävi läpi valmiuslakia Yle Uutiset. Viitattu 26.11.2020.
  56. Tässä on Suomen uusi tiukempi koronastrategia Ilta-Sanomat. 29.12.2020. Viitattu 29.12.2020.
  57. Tässä tapauksessa ulkonaliikkumiskielto voisi tulla Suomessa käyttöön Ilta-Sanomat. 25.1.2021. Viitattu 25.1.2021.
  58. Katja Incoronato: Asiantuntijoiden huomio Suomen hitaasta rokotustahdista: ”Uhkaa alkaa uusi koronakevät” Uusi Suomi. Viitattu 29.1.2021.
  59. Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  60. Jenni Tamminen: Suomen 3 viikon sulku – Katso lista alueista ja toimista Uusi Suomi. Viitattu 26.2.2021.
  61. Katja Incoronato: Suomen koronakäänne ei yllättänyt asiantuntijaa: ”Sää estäisi uusia tartuntoja nyt tehokkaammin kuin hallituksen hybridistrategia” Uusi Suomi. Viitattu 31.5.2020.
  62. Ruuhkat on selätetty: Koronavirustestiin pääsee pääkaupunkiseudulla jo samana päivänä Helsingin Sanomat. 18.9.2020. Viitattu 18.9.2020.
  63. Siina Ekberg: Mistä tuli 80 prosenttia tartunnoista? Lääkäri kertoo kasvaneesta ilmiöstä verkkouutiset.fi. 25.9.2020. Viitattu 25.9.2020.
  64. Tartuntojen jäljitys ruuhkautui viikossa Helsingissä Helsingin Sanomat. 22.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  65. HS: Tieto altistumisesta voinut tulla lähes kaksi viikkoa myöhässä verkkouutiset.fi. 22.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  66. Siina Ekberg: Uudet koronaluvut hätkähdyttävät verkkouutiset.fi. 22.9.2020. Viitattu 22.9.2020.