Suomen koronavirusstrategia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen koronavirusstrategia tarkoittaa peruslähestymistapaa, jolla Suomi käsittelee vuonna 2020 käynnissä olevaa koronaviruspandemiaa.

Alussa Suomi pyrki karanteenein rajaamaan taudin. Tämä epäonnistui Uudellamaalla, kun kaikkia tartuntaketjuja ei kyetty jäljittämään. Muutenkin alkuvaihe oli haparoivaa: oireettomat ulkomaalta palanneet levittivät tautia pitkään. Kun koronavirustapausten määrä alkoi kasvaa, Suomi turvautui maaliskuussa kovenevin rajoituksen hillitsemään taudin leviämistä. Nämä haittasivat yhteiskuntaa ja taloutta. Mutta ne taittoivat tautiaallon. Huhti-toukokuussa Suomi siirtyi hybridistrategiaan. Siinä testataan, jäljitetään, eristetään ja hoidetaan. Näin Suomi valitsi "kultaisen keskitien", jota noudattamalla hallitus pyrkii hidastamaan koronaviruksen etenemistä, mutta pitämään yhteiskuntaa tautitilanteen sallimalla tavalla auki. Kriitikoiden mukaan Suomi tavoitteli nyt Ruotsin tavoin laumasuojaa, minkä THL ja hallitus kiistivät toukokuussa. Keskustelua herätti paljon myös maskien käyttö.

Strategia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa tartuntaketjuja pyrittiin jäljittämään ja eristämään potilaat. Tämä oli pian mahdotonta, koska tauti levisi niin nopeasti.

Sittemmin THL luultavasti tavoitteli laumasuojaa sairastamisen kautta.[1] Britannian hallitus oli aikeissa antaa viruksen levitä väestöön ilman suuria rajoituksia ja luottaa laumasuojastrategiaan. Suunnitelma muuttui kuitenkin, kun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkijat laskivat sen voivan johtaa satojentuhansien ihmisten kuolemaan. Suomen laumasuojan kaltainen strategia erosi Britanniaan kaavaillusta laumasuojastrategiasta siten, että taudin leviämistä hidastetaan, jotta terveydenhuolto ei romahtaisi.[2]

Seuraavaksi Suomi turvautui maaliskuussa epidemian rajoitustoimiin.[3] Näiden tarkoitus oli estää sairaanhoitojärjestelmän ylikuormitus, joka oli nähty mm. Kiinassa ja Italiassa.[4]

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen esitti 23. huhtikuuta, että rajoituksia tulee purkaa, jotta saadaan sairastamaan sitä väestönosaa, ”jolle tauti todennäköisimmin ei ole vaarallinen eli lapset, nuoret, aikuiset”. Epidemian leviämistä olisi siis hänen mukaansa nopeutettava.[5] Tämä viittaa laumaimmuniteettistrategiaan. Mutta hallitukselle lähetetyn avoimen kirjeen allekirjoittavat suosivat taudin tukahduttamista.

Pääministeri Sanna Marin sanoi 15. toukokuuta, että Suomi ei tavoittele laumasuojaa sairastamisen kautta.[6] Marin sanoi, että laumasuoja tulee vain toimivan rokotteen kautta.[7]

22. huhtikuuta hallitus ilmoitti siirtymisestä hybridistrategiaan, joka perustuu tartuntojen testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen.[8] Yhteiskuntaa oli siis tarkoitus alkaa pitämään niin paljon auki kuin tautitilanne sallii. Tautilanteen pahetessa rajoituksia kiristetään; helpottaessa höllätään. Samanaikaisesti testausta lisätään riittävälle tasolle.

Viivyttelyä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjeistuksen niukkuus

Lentoyhtiöt lennättivät epidemia-alueelta helmikuun 24. päivän jälkeen yli kahden viikon ajan tuhansia matkustajia eri puolille Suomea. Hallitus ei määrännyt lentoja keskeytettäväksi tai suositellut vapaaehtoista karanteenia.

Hallitus viivytteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen tyynnytteli mielialoja hallituksen tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta sanomalla, että Suomessa ei ole epidemiaa. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo olisi toivonut, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Aivelon mukaan hallitus lähti hyssyttelylinjalle. Ministerit korostivat, että kyseiset tapaukset olivat yksittäisiä. Kansalaisia ei opastettu valmistautumaan lukuun ottamatta käsienpesun tärkeyttä.[9]

Ilta-Sanomien toimittajien Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallitus ei aluksi tehnyt rajoittavia toimia, ja myöhemminkin toteutti ne vastahakoisesti, sillä se nojasi THL:n antamiin arvioihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC suositteli 11. maaliskuuta torjuntakeinoksi ihmisten sosiaalisen (fyysisen) kanssakäymisen nopeaa, tehokasta ja ennakoivaa rajoittamista, ja koulujen sulkemista. Viraston työskentely perustuu kansainvälisyyteen, ja se saa reaaliaikaisesti uusimman tutkimustiedon koronan torjunnasta. ECDC:n mukaan viivyttely maksaisi Suomessa ihmishenkiä, ja ihmisten kohtaamisia olisi rajoitettava niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Viraston mukaan Kiinassa potilasmäärää oltaisiin voitu vähentää hyvin merkittävästi, jos se olisi aloittanut rajoitustoimet aikaisemmin. Lauri Nurmen ja Juha Ristamäen mukaan hallituksen päätökset koronatoimista olivat puoluepolitisoituneet ja henkilöityneet, ja niihin sekoittui eri viranomaisten välisiä arvovaltajännitteitä ja kansainvälisiin koronatietoihin kohdistuvaa vähättelevää suhtautumista. THL muutti arviotaan lopulta, ja ulkomailta palaavat suomalaiset käsitettiin riskiksi taudin leviämisen näkökulmasta, ja laitos kehotti välittömiin rajoitustoimiin.[9]

WHO[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ei riitä, että maat sulkevat kaiken. Ihmisten eristäytyminen hidastaa viruksen leviämistä ja antaa lisäaikaa, mutta tarvitaan enemmän toimenpiteitä. WHO:n mukaan viruksen voittaminen vaatii aggressiivisia ja kohdennettuja toimia. Jokainen epäilty koronatapaus olisi testattava ja jokainen tartunnan saanut asetettava karanteeniin, sekä jokainen mahdollisesti virukselle altistunut jäljitettävä.[2] THL:n Mika Salminen ei ymmärtänyt WHO:n suositusta, koska Suomessa ei testata lieväoireisia, vaikka testauskapasiteettia jääkin yli.

THL[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen auktoriteettiasemaa ja sen päätöksiä on kyseenalaistettu. Myös hallituksen sisällä on esitetty kritiikkiä THL:ää kohtaan. THL arvioi tammikuun lopulla, että koronavirus ei todennäköisesti leviä Suomeen.[9][10]

THL:n ja hallituksen toimia arvosteltiin koronaviruskriisin aikana. Esimerkiksi kaikkia ulkomailta lentokoneissa Suomeen palaavia ei alussa opastettu karanteeniin. Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapalan mukaan THL on esittänyt kyseenalaistettuja ja valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä.[11]

THL:n johtaja Mika Salminen piti Italiassa epidemian puhjettua tehtyjä rajoituksia ja ylimitoitettuna, ja vähätteli niiden merkitystä, vaikka tilanne Euroopassa oli muuttunut. THL:n johdossa on vain yksi lääkäri, ja laitoksesta on irtisanottu lukuisia asiantuntijoita 2000-luvun aikana useissa yt-neuvotteluissa.[9] Salmisen mukaan testejä ei tehty päivässä niin montaa kuin on mahdollista, vaan tarpeen mukaan. Siihenkään ei olla aina ylletty, sillä kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei testattu, vaikka THL ja valtionjohto ovat painottaneet terveydenhuollon henkilökunnan testaamista matalla kynnyksellä.[12] Terveydenhuollon työntekijät valittivat siitä, että he eivät pääse koronatesteihin lupauksista huolimatta.[13]

Testaa, jäljitä, eristä, hoida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei THL:n ohjeiden mukaan testata kaikkia koronavirusepäilyjä. Suomessa Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan virus pitäisi pyrkiä tukahduttamaan kaikin keinoin sen sijaan, että virusta yritettäisiin vain hidastaa. Etelä-Koreassa, Singaporessa, Taiwanissa, Japanissa ja Kiinassa on ollut ajattelutapa, että virus tukahdutetaan, eikä sen anneta levitä hiljalleen väestöön. Sen jälkeen massiivisella testaamisella ja tartuntaketjujen jäljittämisellä, sekä kohdennetuilla karanteeneilla huolehditaan siitä, ettei se enää palaa väestöön, kunnes rokote saadaan kehitettyä.

Vapaalahden mukaan Suomi heräsi tilanteeseen paljon hitaammin kuin Kaakkois- ja Itä-Aasian maat.[2] Suomessa tehtiin joihinkin muihin maihin verrattuna melko vähän testejä. 15. maaliskuuta kriteerit testeihin tiukentuivat entisestään. Annettiin ohjeita, että terveyskeskuksiin ei pidä soittaa tartuntaepäilyn takia, eikä hakeutua koronavirustesteihin, mikäli pärjää oireiden kanssa kotona. 15.3. tiukat ohjeet johtivat siihen, että iso osa oireisista jäi kotiin niin, ettei tieto tartunnasta kantautunut viranomaisille. Runsas testaaminen, kontaktien jäljitys, sosiaalinen etäisyydenotto ja yhteisöjen aktivointi estää tartuntoja ja pelastaa henkiä. THL perusteli testaamisen vähyyttä Suomessa kapasiteetin vähäisyydellä sekä sillä, ettei lisätesteistä olisi apua epidemian hallinnassa. Kuitenkin muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO kehotti ja kannusti maita runsaaseen testaamiseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri perusteli tiedotteessaan vähäistä testaamista kapasiteetin riittämättömyydellä. Testejä kohdennettiin riskiryhmille ja erityisesti matkoilta palaavalle terveydenhuollon henkilöstölle.[14][15]

Johtaja Mika Salmisen mukaan muun muassa Etelä-Koreassa kiitosta kerännyt laajamittainen testaus, joka onnistui pysäyttämään epidemian etenemisen ei toimisi Suomessa. Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseen.[16]

Valmiuslain käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi, että koronaviruspandemia voi madaltaa kynnystä poikkeustilan julistamiselle ja valmiuslain käyttöönotolle tulevaisuudessa. Scheininin mukaan on vaara, että marginaaliryhmiä, väliinputoajia ja haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta riittävästi huomioon päätettäessä poikkeusoloista.[17]

Laumasuojan ja ennusteiden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hallituksen toimien arvostelijoiden mielestä touko-kesäkuun päätöksissä rajoitusten purkamisessa oli lähinnä laumaimmuniteetin tavoittelemisesta Ruotsin mallin mukaisesti.[18][19][20] Taudin täydelliseen tukahduttamiseen kovin rajoitustoimin ei uskottu, koska virus saattaisi palata takaisin ulkomailta.[21]

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola kritisoi THL:n lukuja. Hänen mukaansa tuhkarokossa laumasuojaan on tarvittu yli 90 prosentin rokotusaste, ja vaikka luku ei olisikaan koronaviruksessa yhtä suuri, se olisi todennäköisesti suurempi kuin THL:n pahin skenaario, jossa virukseen sairastuisi 60 prosenttia väestöstä. Jaakkolan mukaan 60 prosenttia oli alakanttiin vedetty ja liian optimistinen luku. Hän ei olisi jäänyt odottamaan laumaimmuniteetin muodostumista. Hänen mukaansa laskelmat laumasuojastrategian seurauksista ovat "aikamoisia". THL:n mukaan enintään 40 prosenttia kansasta saisi viruksen nykyisillä rajoitustoimilla. Se tarkoittaisi, että taudin saisi 2,2 miljoonaa suomalaista, ja Imperial Collegen luvuilla se tarkoittaisi, että virukseen kuolisi lähes 20 000 ihmistä Suomessa. Se ei vielä riittäisi laumasuojaan. Turun yliopiston bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovisen mukaan laumasuojasta ei pitäisi puhua tässä yhteydessä. Hänen mukaansa laumasuojaa tehdään aktiivisesti rokottamalla, ja että on kummallinen ajatus, että laumasuojaa tehtäisiin antamalla mahdollisesti tappavan viruksen levitä väestössä.[2]

Laumasuojastrategian eettisyyttä ja toimivuutta arvosteltiin Uudessa Seelannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.[22][23][24][25][26]

Monet asiantuntijat pitivät THL:n maaliskuussa esittämiä arvioita koronavirustaudin vakavuudesta liian optimistisina.[27][28] Isossa-Britanniassa tehdyn Imperial Collegen maaliskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan koronavirustaudin keskikuolleisuus olisi 0,9 prosentin luokkaa koko väestölle. Tällöin sairaalaan joutuisi 5,4 prosenttia ja 1,3 prosenttia teho-osastolle.[29]

Vasta-ainetestit ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satunnaisotannalla tehdyn vasta-ainetestin mukaan toukokuun alkuviikolla vain neljällä 1504:sta (2,7 promillea) tutkitusta oli varmuudella koronaviruksen vasta-aineita[30].

Laumasuojan saavuttaminen väestön 50–70 prosentin infektioasteella vaatisi yksin Uudellamaalla 15 000–20 000 kuollutta, jos kuolleisuus olisi neljä prosenttia.[31]

Espanjassa tehtyjen vasta-ainetutkimusten mukaan koronavirustaudin kuolleisuus olisi 1–1,2 prosenttia.[32]

Hybridistrategian kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa esitelty potilaiden testaukseen, jäljitykseen, eristämiseen ja hoitoon perustuva hybridistrategia sai osakseen kritiikkiä.

Suurimpana ongelmana nähtiin yhä riittämätön testaus ja jäljitys. Uudenmaan alueella noin 50 % tartunnan saaneista ei tiennyt mistä sai tartunnan.[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Välimaa: Professorin arvio: THL näytti koronaepidemian alussa kannattavan laumasuoja-ajattelua – "Poliittinen paine muutti tilanteen" Etelä-Suomen Sanomat. 26.4.2020. Viitattu 19.6.2020.
  2. a b c d Maria Manner, Tommi Nieminen, Paavo Teittinen: Tautihuipun tasaaminen ei riitä, sanovat asiantuntijat – Mikä on Suomen strategia ulos poikkeustilasta? Helsingin Sanomat. 26.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  3. THL kiistää epäilyt vääristä riskinarvioista: Suomessa ryhdyttiin rajoitustoimiin ajoissa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.6.2020.
  4. "THL on johtamassa hallitusta hirvittävän pahasti harhaan, jos WHO:n arviot ovat oikeita" – emeritusprofessorin mukaan Suomen koronan riskinarvio on rajusti alakantissa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.6.2020.
  5. HUSin Järvinen purkaisi koronarajoituksia – "Pitäisi yrittää saada sitä väestönosaa sairastamaan, jolle tauti ei todennäköisimmin ole vaarallinen" Yle.fi. 23.4.2020. Viitattu 23.4.2020.
  6. Päivittyvä seuranta | Pääministeri Marin: Hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä lainkaan, laumaimmuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta Helsingin Sanomat. 4.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  7. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” - Politiikka Ilta-Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 21.6.2020.
  8. Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  9. a b c d Lauri Nurmi, Juha Ristamäki: Näin Suomi päätti valmiuslaista: Marin ja vasemmistoliitto epäröivät, muut puolueet ja Niinistö runnoivat läpi www.iltalehti.fi. 18.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  10. Olli Waris: Hallitus teki neljässä päivässä äkkikäännöksen ja päätti laittaa Suomen kiinni – lähteet IS:lle: ”Väännettiin viimeiseen saakka” Ilta Sanomat. 16.3.2020. Viitattu 18.3.2020.
  11. Haapala, Timo: Kaikki ei oikeasti mennyt niin kuin julkisuuteen on annettu ymmärtää – IS paljastaa, miksi koronakriisi pääsi yllättämään Suomen Ilta-Sanomat. 27.3.2020. Sanoma Oy. Viitattu 12.4.2020.
  12. Johanna Mattinen, Riku Roslund, Jaakko Mäntymaa: HUS:n hoitajat kertovat Ylelle vaikeuksista päästä koronatestiin, vaikka terveydenhuollon piti olla etusijalla testaamisessa Yle Uutiset. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  13. Reeta Salminen: Hoitohenkilökunta ympäri Suomen kertoo Ylelle: "Emme pääse koronatesteihin" – Sairaanhoitopiirien johtajat kummeksuvat Yle Uutiset. 23.2.2020. Viitattu 23.3.2020.
  14. Sara Vainio: Aggressiivisesta testaamisesta olisi hyötyä Suomessakin, mutta nyt siihen ei kyetä, sanoo Husin johtajaylilääkäri – Miksi kaikilta oireilevilta ei oteta virusnäytettä? Helsingin Sanomat. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  15. UK goes against WHO call for countries to test every coronavirus case The Independent. 14.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  16. Sara Vainio: Suomi lisää koronaviruksen testauskapasiteettia, mutta ei ota testeihin lieväoireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  17. Antti Pilke: Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali 21.3.2020. Yle Uutiset.
  18. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  19. Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  20. Kirsi Visunen: Onko hybridistrategia peitenimi sille, että epidemian tukahduttamiseen ei ryhdytä? Mikä on toimittajien vastuu? Uusi Suomi Puheenvuoro. 23.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
  21. Juha-Pekka Tikka: Kovemmat toimet hyödyttömiä – näin hallitus koronan tukahduttamisesta verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 6.5.2020.
  22. Anya van Wagtendonk: The UK backs away from "herd immunity" coronavirus proposal amid blowback Vox. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  23. Arindam Basu: The 'herd immunity' route to fighting coronavirus is unethical and potentially dangerous The Conversation. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  24. William Hanage: I’m an epidemiologist. When I heard about Britain’s ‘herd immunity’ coronavirus plan, I thought it was satire | William Hanage The Guardian. 15.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  25. What is herd immunity and could it slow the spread of coronavirus COVID-19 around the world? – 19-Mar-2020 – NZ International news home.nzcity.co.nz. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  26. Ed Yong: The U.K.’s Coronavirus ‘Herd Immunity’ Debacle The Atlantic. 16.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  27. Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 20.3.2020.
  28. Hallitus lupasi lisää tehohoitoa, mutta määrä on kaukana brittitutkijoiden ennustamasta tarpeesta – tässäkö Suomenkin käyrä? Ilta Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  29. Kuinka moni joutuu koronaviruksen vuoksi tehohoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansainvälisistä arvioista Helsingin Sanomat. 19.3.2020. Viitattu 26.3.2020.
  30. Kasperi Summanen: THL:n 1504 näytteessä vain neljällä koronan vasta-aineita verkkouutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  31. Analyysi: Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan ts.fi. 29.4.2020. Viitattu 30.4.2020.
  32. Koronavirus voi olla luultua tappavampi – uusi tutkimus antoi tietoja, joka saa suomalaisprofessorin sanomaan suorat sanat laumaimmuniteettiin pyrkimisestä Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 19.5.2020.
  33. Katja Incoronato: Suomen koronakäänne ei yllättänyt asiantuntijaa: ”Sää estäisi uusia tartuntoja nyt tehokkaammin kuin hallituksen hybridistrategia” Uusi Suomi. Viitattu 31.5.2020.