Laumasuoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laumasuoja tautiin syntyy, kun riittävän suuri määrä ihmisiä on vastustukykyisiä taudille, jolloin rokottamattomat ovat paremmassa suojassa sairastumiselta.[1] Kun väestön vastustuskyky on riittävän suuri, syntyy laumasuoja, jolloin rokottamattomat ovat suojassa sairaudelta.[1] Tällöin suojassa ovat myös ihmiset, joita ei voida rokottaa iän tai jonkin muun syyn vuoksi. Koska rokote ei anna täydellistä suojaa, paranee myös rokotetun oma suoja laumasuojan ansiosta.[2]

Vastustuskyky ja sen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastustuskyky syntyy joko rokotuksella, jolloin rokotetut suojaavat epäsuorasti myös rokottamattomia, tai sairastamalla taudin, mikä voi altistaa vammautumiselle, vaarallisille jälkitaudeille tai jopa tappaa. Kun väestön vastustuskyky on riittävän suuri, laumasuoja estää taudin kehittymisen epidemiaksi, koska tautiin sairastuneen ympäristössä ei ole taudille alttiita ihmisiä, jolloin taudin leviäminen merkittävästi hidastuu ja lopulta pysähtyy.[2] Tämä perustuu perusuusiutumisluvun alenemiseen yhden alapuolelle, jolloin epidemia kuihtuu.[3][4] Laumasuojan syntymiseen vaadittava immuniteetin yleisyys väestössä vaihtelee eri tautien välillä. Esimerkiksi kurkkumätään riittää 70:n prosentin rokotekattavuus, sen sijaan tuhkarokko vaatii 95-prosenttisen rokotekattavuuden.[1] Mitä helpommin leviävä tauti on, sitä suuremman rokotuskattavuuden se vaatii.[2]

Laumasuojaa ei synny kaikkiin tauteihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain ihmisten välillä tarttuviin tauteihin voi kehittyä laumasuoja. Esimerkiksi, jos taudit tarttuvat ihmiseen eläimistä tai ympäristöstä, ei laumasuojaa synny. Esimerkiksi puutiaisaivotulehdusta aihettaa virus, joka esiintyy nisäkäseläimissä ja sen esiintymiseen ei voi vaikuttaa rokotuksilla, tai jäykkäkouristus, joka tarttuu haavan kautta maaperässä elävistä jäykkäkouristusbakteereista.[1]

Laumasuoja kuvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isorokon hävittäminen ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isorokko hävitettiin aikoinaan siten, että aina, kun löydettiin sairastunut, hänen lähipiirinsä rokotettiin. Tällöin ei syntynyy epidemiaa, koska lähipiirillä oli laumasuoja.[5][6] Viimeinen isorokkoon luonnollisella tavalla tapahtunut tartunta tapahtui Somaliassa 22. lokakuuta 1977, kun sairaalan keittäjä Ali Maow Maalin sai taudin siihen sairastuneelta lapselta.[7] Sen jälkeen Isossa-Britanniassa sattui tapaus, jossa Birminghamin yliopistossa laboratoriossa valokuvaajana työskennellyt Janet Parker sai sen vahingossa ja kuoli tautiin syyskuussa 1978.[5]

Koronavirus ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistynyt Kuningaskunta yritti alussa vastata koronaviruspandemiaan luomalla laumasuojaa sairastamalla. Mutta Imperial Collegen tutkimus piti sairaalaan joutuvien ja kuolleiden määriä sen verran suurina, että Yhdystynyt Kuningaskunta luopui laumasuojan tavoittelusta sairastumisen kautta.[8][9]

Ruotsi tavoitteli kevään 2020 aallossa laumasuojaa sivutuotteena niin, että taudin estotoimet rajoittivat mahdollismman vähän yhteiskunnan toimintaa. Loka-marraskuussa 2020 tauti levisi yhä voimakkaasti, joten osittainenkin laumasuojastrategia oli epäonnistunut.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Laumasuoja Rokotustieto.fi. 30.4.2018. Viitattu 28.3.2020.
  2. a b c Miksi rokotuksia tarvitaan? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. Viitattu 28.3.2020.
  3. Patsarin Rodpothong, Prasert Auewarakul: Viral evolution and transmission effectiveness. World Journal of Virology, 12.10.2012, nro 5, s. 131–134. PubMed:24175217. doi:10.5501/wjv.v1.i5.131. ISSN 2220-3249. Artikkelin verkkoversio.
  4. Somerviolle, M. Kumaran, K. Anderson, R.: Public Health and Epidemiology at a Glance, s. 58–59. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1118308646.
  5. a b Flight, Colette: Smallpox: Eradicating the Scourge 17.2.2011. BBC History. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  6. Järvinen, Miikka: Poliosta tulevaisuuden biouhka – Isorokkoa pystytään valmistamaan laboratoriossa Seura -lehti. 5.8.2016. Viitattu 28.3.2020.
  7. Success Smallpox – a great and terrible scrouge. 9.12.2011. U.S. National Library of Medicine. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  8. Hälyttävä tutkimus muutti koronalinjat – hillitseminen ei toimikaan verkkouutiset.fi. 17.3.2020. Viitattu 18.11.2020.
  9. Britannia | Uhka neljännesmiljoonasta kuolleesta pani Britannian tiukentamaan koronaviruslinjaansa: Uhrien määrän saaminen alle 20 000:n olisi ”hyvä tulos” Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 18.11.2020.
  10. "Emme ehkä koskaan saavuta laumasuojaa", myöntää Anders Tegnell, mutta pitää Ruotsin laskeneita koronalukuja osoituksena strategiansa toimivuudesta Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]