Laumasuoja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laumasuoja tautia vastaan syntyy, kun riittävän suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille, jolloin taudinaiheuttaja ei pääse leviämään väestössä. Laumasuoja voidaan saavuttaa joko sairastamalla tauti tai rokotuksilla.[1] Laumasuojan ansiosta taudilta suojassa ovat myös sellaiset ihmiset, joita ei voida rokottaa esimerkiksi iän tai jonkin sairauden vuoksi. Koska mikään rokote ei anna täydellistä suojaa, laumasuoja parantaa myös rokotettujen oma suojaa.[2]

Vastustuskyky ja sen syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastustuskyky syntyy joko rokotuksella, jolloin rokotetut suojaavat epäsuorasti myös rokottamattomia, tai sairastamalla taudin, mikä voi altistaa vammautumiselle, vaarallisille jälkitaudeille tai jopa tappaa. Kun väestön vastustuskyky on riittävän suuri, laumasuoja estää taudin kehittymisen epidemiaksi, koska tautiin sairastuneen ympäristössä ei ole taudille alttiita ihmisiä, jolloin taudin leviäminen merkittävästi hidastuu ja lopulta pysähtyy.[2] Tämä perustuu uusiutumisluvun eli tartuttavuusluvun alenemiseen yhden alapuolelle, jolloin epidemia kuihtuu.[3][4] Laumasuojan syntymiseen vaadittava immuniteetin yleisyys väestössä vaihtelee eri tautien välillä. Esimerkiksi kurkkumätään riittää 70:n prosentin rokotekattavuus, kun tuhkarokko vaatii 95-prosenttisen rokotekattavuuden.[1] Mitä helpommin leviävä tauti on, sitä suuremman rokotuskattavuuden se vaatii.[2]

Yleisessä tapauksessa ihmisestä toiseen tarttuvalle taudille voidaan osoittaa, että:

missä on laumasuojaan vaadittava vähimmäisväestöosuus ja on perusuusiutumisluku. Uusiutumisluku on paitsi taudinaiheuttajan, myös väestön ominaisuuksista riippuva suure, ja laumasuojan raja voikin olla eri yhteiskunnissa erilainen.[5] Esimerkiksi tartuttavuusluvulla 6 laumasuojan raja on 0,83 eli 83 % väestöstä on saavutettava immuniteetti.

Todellinen rokote ei anna sataprosenttista suojaa, joten myös laumasuojan on oltava todellisuudessa ylläolevaa korkeampi. Jos rokotteen teho on , nähdään heti että

missä on laumasuojaan vaadittava kriittinen rokotuskattavuus. Jos nyt laumasuojaa ei voida saavuttaa vaikka koko väestö olisi rokotettu![5] Tällainen tilanne on esimerkiksi hinkuyskärokotteen kohdalla. Lapset suojataankin hinkuyskältä niin kutsutulla rengasrokotuksella.

Laumasuojan ei aina tarvitse kattaa koko väestöä. Jos tauti leviää vain hyvin rajatussa väestöosassa, saattaa riittää, että katetaan jokin erityinen riskiryhmä. Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa tällaisia kohdennettuun laumasuojaan pyrkiviä rokotteita ovat esimerkiksi Hib-rokote pienten lasten hemofilustautia vastaan sekä hepatiittirokotusten tarjoaminen suonensisäisten huumausaineiden käyttäjille.[6]

Laumasuojaa ei synny kaikkiin tauteihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain ihmisten välillä tarttuviin tauteihin voi kehittyä laumasuoja. Jos taudit tarttuvat ihmiseen eläimistä tai ympäristöstä, ei laumasuojaa voi syntyä. Esimerkiksi puutiaisaivotulehdusta aiheuttava virus esiintyy luonnonvaraisissa nisäkkäissä eikä sen esiintymiseen ei voi vaikuttaa rokotuksilla. Jäykkäkouristus tarttuu ihoon syntyneen haavan kautta maaperässä elävistä jäykkäkouristusbakteereista. Tällaisten sairauksien kohdalla jokaisella ihmisellä on oltava henkilökohtainen suoja.[1]

Laumasuojaa ei synny myöskään sellaisiin tauteihin, jotka eivät anna sairastaneelle immuniteettia. Tällaisia ovat esimerkiksi monet sukupuolitaudit.[5]

Laumasuoja kuvina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isorokon hävittäminen ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isorokko hävitettiin aikoinaan siten, että aina, kun löydettiin sairastunut, hänen lähipiirinsä rokotettiin. Tällöin tauti ei päässyt leviämään, koska lähipiirillä oli laumasuoja. Tällaista rokotusten kohdennusstrategiaa kutsutaan rengasrokotukseksi.[7][8] Viimeinen isorokkoon luonnollisella tavalla tapahtunut tartunta tapahtui Somaliassa 22. lokakuuta 1977, kun sairaalan keittäjä Ali Maow Maalin sai taudin siihen sairastuneelta lapselta.[9] Sen jälkeen Isossa-Britanniassa sattui tapaus, jossa Birminghamin yliopistossa laboratoriossa valokuvaajana työskennellyt Janet Parker sai sen vahingossa ja kuoli tautiin syyskuussa 1978.[7]

Koronavirus ja laumasuoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistynyt Kuningaskunta yritti alussa vastata koronaviruspandemiaan luomalla laumasuojaa sairastamalla. Mutta Imperial Collegen tutkimus piti sairaalaan joutuvien ja kuolleiden määriä sen verran suurina, että Yhdystynyt Kuningaskunta luopui laumasuojan tavoittelusta sairastumisen kautta.[10][11]

Ruotsi tavoitteli kevään 2020 aallossa laumasuojaa sivutuotteena niin, että taudin estotoimet rajoittivat mahdollismman vähän yhteiskunnan toimintaa. Loka-marraskuussa 2020 tauti levisi yhä voimakkaasti, joten osittainenkin laumasuojastrategia oli epäonnistunut.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Laumasuoja Rokotustieto.fi. 30.4.2018. Viitattu 28.3.2020.
  2. a b c Miksi rokotuksia tarvitaan? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. Viitattu 28.3.2020.
  3. Patsarin Rodpothong, Prasert Auewarakul: Viral evolution and transmission effectiveness. World Journal of Virology, 12.10.2012, nro 5, s. 131–134. PubMed:24175217. doi:10.5501/wjv.v1.i5.131. ISSN 2220-3249. Artikkelin verkkoversio.
  4. Somerviolle, M. Kumaran, K. Anderson, R.: Public Health and Epidemiology at a Glance, s. 58–59. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1118308646.
  5. a b c Matt J. Keeling & Pejman Rohani: Modeling Infectious Diseases in Humans and Animals. Princeton University Press, 2008. ISBN 978-0-691-11617-4.
  6. Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.): Infektiosairaudet. Duodecim. ISBN 9789516566330.
  7. a b Flight, Colette: Smallpox: Eradicating the Scourge 17.2.2011. BBC History. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  8. Järvinen, Miikka: Poliosta tulevaisuuden biouhka – Isorokkoa pystytään valmistamaan laboratoriossa Seura -lehti. 5.8.2016. Viitattu 28.3.2020.
  9. Success Smallpox – a great and terrible scrouge. 9.12.2011. U.S. National Library of Medicine. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  10. Hälyttävä tutkimus muutti koronalinjat – hillitseminen ei toimikaan verkkouutiset.fi. 17.3.2020. Viitattu 18.11.2020.
  11. Britannia | Uhka neljännesmiljoonasta kuolleesta pani Britannian tiukentamaan koronaviruslinjaansa: Uhrien määrän saaminen alle 20 000:n olisi ”hyvä tulos” Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 18.11.2020.
  12. "Emme ehkä koskaan saavuta laumasuojaa", myöntää Anders Tegnell, mutta pitää Ruotsin laskeneita koronalukuja osoituksena strategiansa toimivuudesta Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]