COVID-19:n pitkäaikaiset ja pysyvät vaikutukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

COVID-19 aiheuttaa osalla sairastuneista pitkäaikaisia ja pysyviä vaikutuksia. Näitä kutsutaan myös englanninkielisellä nimityksellä long covid. Taudin aiheuttamat seuraukset vaihtelevat lievistä vakaviin. Yleisimpiä ne ovat vakavan koronan sairastaneilla, esimerkiksi tehohoitoon joutuneilla.

Koronavirus SARS-CoV-2-virus ja sen aiheuttaman COVID-19-taudin hoito voi aiheuttaa virustartunnan parantumisen jälkeen viikkoja tai kuukausia jatkuvia jälkioireita osalle ihmisistä. WHO:n mukaan pitkäkestoiseksi koronataudiksi eli long covidiksi lasketaan ne tapaukset, joissa oireet alkavat kolmen kuukauden kuluessa tartunnasta ja kestävät vähintään kaksi kuukautta eikä niille löydy muuta selitystä kuin korona. Yhdysvaltojen terveysviranomaisen kriteerit pitkäkestoiselle covidille ovat vähintään neljä viikkoa kestävä oireilu, jossa esiintyy etenkin hengitysvaikeutta, uupumusta, alentunutta fyysisen tai kognitiivisen rasituksen sietoa ja keskittymisvaikeutta eli aivosumua.[1]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän koronan yleisyydestä on esitetty monia toisistaan merkittävästi poikkeavia arvioita. Oireet ovat yleisimpiä vakavan koronainfektion sairastaneilla, mutta niitä esiintyy myös lievien ja oireettomien infektioiden yhteydessä.[2][3] Pitkä korona vaikuttaa olevan keskimääräistä yleisempi naisilla, keski-ikäisillä ja niillä, joilla akuuttiin infektioon liittyi enemmän oireita.[2]

Suomen sosiaali- ja terveysministeriön long covid -työryhmä julkaisi tammikuussa 2022 tutkimuskatsauksen, jonka mukaan keskimäärin 10–20 prosentilla vakava-asteisen koronan sairastaneista esiintyisi pitkittyneitä koronaoireita. Siihenastisen tutkimustiedon perusteella vaikutti siltä, että pitkittyneet koronaoireet lakkaavat monilla potilailla vuoden kuluessa.[4] Työryhmän mukaan yleinen arvio on, että noin 10–20 prosenttia koronavirustaudin sairastaneista kärsii kolmen kuukauden kuluttua sellaisista pitkäaikaisoireista, jotka vaikuttavat olennaisesti arkisiin toimintoihin. Rokotus laskee pitkän koronan riskiä tutkimusten mukaan merkittävästi.[3]

Ryhmän jäsen, professori Ilkka Julkunen totesi arvion luvun epäluotettavaksi raportin kiireellisen kasaamisen, tietojen yhteismitattomuuden, julkaisuharhan ja monen tutkimuksen vertaisarvioimattomuuden vuoksi. Raportti sai maailmalla kovaa kritiikkiä, koska tutkimuksissa ei ollut vertailuryhmiä, ne olivat rokotteettomalta ajalta ja erilaisia oireita ei eroteltu. Risto Roine myöntää arvostelun osin oikeaksi, koska tutkimuksia oli heikosti saatavilla.[5]

Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n laskennollisen biokemian ja lääketieteen professori Kasper Planeta Kepp kritisoi STM:n katsausta twitterissä siitä, että sen johtopäätökset perustuvat osin tutkimuksiin, joissa ei käytetty vertailuryhmää. Suurin osa tutkimuksista oli tehty lisäksi ennen koronarokotteiden kehittämistä. Aiheesta tehdyt tutkimukset ovat myös huonosti vertailukelpoisia, koska Yhdysvaltojen terveysviranomainen määrittelee long covidin hyvin eri tavalla kuin WHO. Kyselytutkimuksille on niin ikään tyypillistä, että ne liioittelevat oireiden yleisyyttä, koska oireista kärsineillä on taipumus osallistua niihin muita aktiivisemmin.[5]

Vain 1,3 prosenttia yksityistalouksien briteistä, jotka uskoivat sairastaneensa koronan, kertoi sairastavansa pitkittynyttä koronaa.[6]

The Lancetin eClinicalMedicine -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan vertailuryhmällä oli "long covid -oireita" siinä missä covidin sairastaneillakin, ainoina poikkeuksina haju- ja makuaistien huononeminen.[7]

Vuonna 2020 julkaistun brittitutkimuksen mukaan kaksi prosenttia koronan sairastaneista kärsii long covid -oireista vielä kolmen kuukauden kuluttua koronaan sairastumisestaan. Osalla koronapotilaista oli saanut pysyviä vaurioita sydämeen ja keuhkoihin, osa sairasti tehohoidon jälkeistä oireyhtymää (post-intensive-care syndrome), osa oli sairastunut ME-tautiin eli virustartunnan jälkeisen väsymysoireyhtymään ja osa ei ollut parantunut koronataudista lainkaan.[8] Vuonna 2022 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan sekä vakavan että lieväoireisen koronan sairastaminen lisäävät selvästi riskiä saada kognitiivisia häiriöitä, unihäiriöitä tai päihdeongelmia sekä sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressioireyhtymiin. Keskimäärin kuusi prosenttia koronapotilaista sai koronan aiheuttamia mielenterveysongelmia tautia seuranneen 12 kuukauden aikana.[9]

Jälkioireet ovat erityisen yleisiä nuorilla ja keski-ikäisillä[10].

Vakavana sairastettu koronatauti lisää pitkäkestoisen koronataudin riskiä. Esimerkiksi HUS:ssa tehohoitoon joutuneista vain 60 prosenttia kykeni palaamaan töihin kolmen kuukauden sisällä hoidon päättymisestä.[11]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä pitkäkestoisia tai jälkioireita ovat uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut (myalgia), pahoinvointi tai oksentelu, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus (eli anosmia ja ageusia). Vähemmän yleisiä oireita ovat muun muassa keuhkofibroosi, keuhkotulehdus, keuhkoverisuonten muutokset, matala happisaturaatio, sydänlihas- ja sydänpussitulehdus, rytmihäiriötuntemukset, rintakipu, sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, veritulpat tai muut veren hyytymisaktiivisuuden muutokset, maksan toimintahäiriö, ripuli, aivoinfarkti, Guillain-Barrén oireyhtymä, huimaus, muistamattomuus, ahdistus, keskittymisvaikeudet, kognitiivisten toimintojen heikentyminen, masennus, sekavuus, ihottuma, munuaisten toimintahäiriö, imusolmukkeiden suurentuminen ja nivelkivut.[12]

Saksassa lähes kaikilla 18-40-vuotiailla pitkittyneestä taudista kärsivillä on havaittu neurologisia ongelmia.[13] Pitkittyneissä jälkioireissa on usein aivosumua ja väsymystä sekä vaikeuksia keskittyä ja muistaa asioita. Virus vaikuttaa aivoissa myös maku- ja hajuaisteihin. Virus vaikuttaa myös ihmissuhteita sääteleviin aivojen osiin.[14]

Marraskuussa 2021 julkaistiin yli 20 000 potilaan käsittävä ranskalaistutkimus, jonka mukaan covid-tauti ei aiheuttanut mitään muita jälkioireita kuin hajuaistin menetyksen. Tulos saattaa selittyä osaksi sillä, että potilailta ei kysytty kroonisista oireista, vaan kaikista puolen vuoden aikana esiintyneistä tilapäisistäkin oireista.[5]

Aivovauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 julkaistiin ensimmäinen laajamittainen tutkimus, jossa selvitettiin covid-19-taudin aiheuttamia aivomuutoksia.[15] Yhdistyneen kuningaskunnan biobankkiin tallennettuihin aivokuviin perustuvassa brittitutkimuksessa havaittiin, että koronan sairastaneilta koehenkilöiltä katosi keskimäärin 0,7 prosenttia ja joistain aivojen osista jopa 2 prosenttia verrokkeja enemmän harmaata aivoainetta keskimäärin kolmen tutkimusvuoden aikana. Aivoainetta katosi etenkin haistamisesta vastaavilta alueilta, mutta myös muistitoiminnoista vastaavilta. Keskimääräinen kato oli suurinta sillä viidellätoista prosentilla, joka joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon, mutta aivojen kutistumisvauhdista löytyi eroa myös silloin, kun sairaalahoitoon joutuneet poistettiin aineistosta.[16]

Tutkimuksen tekijät huomauttivat, että vaikka koronan aiheuttama keskimääräinen muutos aivojen tilavuudessa oli pieni, se vastasi kuitenkin seitsemän vuoden aikana tapahtuvaa keskimääräistä katoa vanhuusvuosina tai kymmenen vuoden aikana tapahtuvaa katoa keski-iässä. Kun Covidin vuoksi sairaalahoitoon joutuneet poistettiin aineistosta, havaittiin lisäksi, että koronan sairastaneet suoriutuivat keskimäärin kymmenisen prosenttia hitaammin älyllisiä toimintoja mittaavista testeistä. Ero Covidin sairastaneiden ja sairastamattomien välillä oli sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä oli kyse. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei keuhkokuumeen tai influenssan sairastaminen voinut selittää havaittua aivoaineen katoa, koska kyseiset sairaudet aiheuttavat erityyppisiä aivomuutoksia.[16]

Tutkimukseen osallistui lähes 800 51–81-vuotiasta osanottajaa, joista 401 oli sairastanut koronan 31.5.2021 mennessä eli ennen toista aivokuvausta. Sairaalahoitoa vaatineen koronan sairastaneiden osuus tutkittujen joukossa oli tavallista pienempi. Tutkimuksessa ei kyetty tutkimaan koronarokotusten aivokatoa ehkäisevää vaikutusta, koska tutkijoilla ei ollut tietoa koronaan sairastuneiden saamien rokotusten ajankohdista.[16] Koronarokotuksen on arvioitu jopa puolittavan long covidin riskin[17].

Suomen aivotutkimusseuran puheenjohtaja, aivotutkija Pirta Hotulainen esitti yllä kuvattuun brittitutkimukseen vedoten muun muassa sitä, että neljännen koronarokotteen antamista riskiryhmäläisille kiirehdittäisiin[18]. Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek huomautti tähän, ettei kyseisen tutkimuksen perusteella voida tietää, pätevätkö tulokset myös omikronmuunnokseen. Turun yliopiston psykiatrian professori Hasse Karlsson piti lisäksi todennäköisenä, ettei kukaan tutkimuksen korona-potilaista huomaa arjessaan koronan aiheuttamia aivomuutoksia.[19]

Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienarin mukaan koronapotilailla havaitussa aivokuoren ohenemisessa olisi kyse todennäköisesti covid-19-tautiin matala-asteisen tulehduksen aiheuttamasta jopa kaksi vuotta kestävästä aivoaineen tilapäisestä pseudokadosta, johon ei liity hermosolujen vähenemistä.[20] Aivoaineen pseudokadon oletetaan johtuvan tulehduksen aiheuttamista nestetilavuuden muutoksista. Tulehdus ja siihen liittyvä turvotus lisäävät aivoaineen tilavuutta, koska sen nestepitoisuus kasvaa. Kun tulehdus vähenee, aivoaine kutistuu kahdessa vuodessa ennalleen, mitä kutsutaan pseudokadoksi.[21] Jos kyseessä olisi pseudokato, koronan olisi siis pitänyt aiheuttaa aivoaineen lisääntymistä eikä kutistumista. Pseudokatoa tapahtuu lisäksi pikemminkin valkeassa kuin harmaassa aivoaineessa[22].

Sydämen vauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SARS-CoV-2-viruksen on havaittu monistuvan sydämen soluissa aiheuttaen sydämen solujen kuolemaa ja solukalvon tuhoutumista sekä sydänlihaksen arpeutumista. Tämä haittaa sydämen supistumista. COVID-19 voi aiheuttaa sydänkohtauksia ja sydänsairauksia muutoin terveissä ihmisissä.[23]

Myös vähäoireisena sairastettu COVID-19 voi aiheuttaa sydämen vaurioita, myös nuorille. Vauriot voivat heikentää pysyvästi mahdollisuuksia harrastaa urheilua.[24] Sydämen vaurioituminen saattaa altistaa rytmihäiriöille.[25]

Sisäelinten vauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti voi vahingoittaa myös verisuonia ja munuaisia. Taudissa mahdollisesti ilmenevä aivokalvontulehdus voi johtaa aivovaurioihin.[25] COVID-19 voi aiheuttaa arpikudoksen muodostumista keuhkoihin (keuhkofibroosia), joka vaikeuttaa esimerkiksi hengittämistä.[26]

Hedelmällisyyden lasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19:n on myös epäilty voivan aiheuttaa miehillä hedelmällisyyden laskua. Tauti voi heikentää sperman laatua ja alentaa lisääntymiskykyä.[27] Taudin jälkeen on havaittu pysyvää heikkenemää sperman kokonaismäärässä ja sukusolujen osuudessa siinä.[28] COVID-19 voi vaurioittaa lisääntymisterveyttä sytokiinimyrskyn kiveksissä aiheuttaman tulehduksen seurauksena. Tieteellistä näyttöä siitä pääseekö itse virus sukusoluihin tai kiveksiin ei vielä ole.[29]

Oireiden paraneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osalla jälkioireet helpottuvat ajan kanssa, mutta toisilla ne jatkuvat jopa yli 6 kuukautta. Jälkioireet ovat usein monimuotoisia, potilaskohtaisia ja niiden voimakkuus voi vaihdella ajankohdan mukaan.[30] Uusia jälkioireita voi ilmaantua jopa 5 viikkoa virustartunnasta parantumisen jälkeen.[30]

Tutkimuksista ei ole löytynyt tukea sille ajatukselle, että vakavan koronataudin vakavan muodon sairastaneilla esiintyisi long covidin vakavaa muotoa enemmän kuin lievemmän koronan sairastaneilla. Osalla lieväoireisen koronan sairastaneista long covid -oireisto muuttuu ajan mittaan vaikeammaksi. [31]

Oireiden hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkioireisiin sopivaa hoitoa tutkitaan toistaiseksi, mutta niitä helpottavat todennäköisesti oireenmukainen hoito, lepo ja liikunnan vähittäinen lisääminen.[32] SARS-CoV-2-rokotteen saaminen saattaa helpottaa jälkioireita.[33] Pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville on avattu Suomessa erillisiä poliklinikoita.[34].

Koronarokotus saattaa jopa puolittaa pitkäaikaisten ja pysyvien seurausten eli long covidin riskin.[35]

Pitkäkestoisille oireille on ehdotettu omaa ICD-tautiluokitusta, joka erottaisi sen COVID-19-taudista.[36][37] Tautiluokituksessa on kuitenkin jo olemassa virusinfektiota seuraavan väsymysoireyhtymän diagnoosi eli ME-tauti[38]. Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vain puolelle niistä, jotka olivat työkyvyttömiä edelleen kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä, oli myönnetty sairauslomaa[39].

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän koronan hoito perustuu oireiden lievittämiseen. Esimerkiksi sydänoireita voidaan hoitaa beetasalpaajilla. Hoidossa tärkeää on stressitekijöiden purku, vähittäinen aktiivisuuden lisääminen ja riittävä lepo. Liiallinen rasitus voi johtaa oireiden pahenemiseen uudelleen.[3][40] Hoidon ja kuntoutuksen tulisi olla moniammatillista.[3]

Tiedetään, että muiden virusten aiheuttamat pitkäaikaiset oireyhtymät lievenevät kuukausien kuluessa. Tutkimusnäyttö tukee oireiden lievenemistä ajan kuluessa myös pitkän koronan tapauksessa. Hoidon ja kuntoutuksen kannalta on tärkeää ylläpitää toivoa paranemisesta. On kuitenkin myös tapauksia, joissa oireet ovat kestäneet jo liki kaksi vuotta. Varmaa tietoa ennusteesta ei vielä ole.[3][40]

Etiologia (syntymekanismit)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkioireiden syntymekanismeja tunnetaan huonosti.[41] Osa oireista selittyy taudin aiheuttamien pitkäkestoisten tai pysyvien elinvaurioiden kautta[42]. Korona saattaa esimerkiksi arpeuttaa keuhkoja[41] ja sydäntä[43], vahingoittaa maksaa ja munuaisia[44] sekä aiheuttaa aivoaineen katoa[45].

Pitkän koronan saaneilta puuttuvat usein vasta-aineet. He ovat kuitenkin saattaneet sairastaa koronan, mutta heille ei muodostunut vasta-aineita. Tämä ominaisuus saattaisi olla yhteydessä pitkän koronan syntyyn.[46]

Jotkut tutkijat arvelevat, että pitkä korona johtuisi tulehduksen jatkumisesta autoimmuunireaktion vuoksi. Covid-19-virus saattaa ehkä jäädä elämään kudokseen ja aktivoitua myöhemmin uudelleen herpesviruksen tavoin. Raju infektio saattaa aiheuttaa jopa traumaperäisen stressihäiriön.[46] Erään teorian mukaan covid 19 virus jäisi lymyämään tiettyyn osaan elimistöä. Esimerkiksi suolistossa lymyilevä koronavirus saattaisi selittää pitkään jatkuvat vatsaongelmat ja hermostossa lymyilevä taas hajuaistin puuttumisen. Koronavirus saattaa myös aiheuttaa voimakkaan elimistöä tuhoavan immuunireaktion. Toisen teorian mukaan long covid aiheutuisi siitä, että ihmisen immuunijärjestelmä ei palaudu enää entiselleen koronan jälkeen. Covid 19 virus saattaa myös häiritä ihmisen aineenvaihduntaa. Sairastettu koronatauti saattaa aiheuttaa esimerkiksi diabeteksen puhkeamisen. Erään teorian mukaan korona saattaa aiheuttaa myös verisuonten ennenaikaista vanhenemista.[47]

Pitkä korona saattaa johtua myös edellä kuvattujen syntymekanismien yhdistelmästä[46].

Myös tehohoitoa vaativa infektio asettaa elimistön koville, samoin kuin nukutus ja hengityslaitteiden käyttö. Henkinenkin toipuminen tehohoidosta voi viedä aikansa, samoin kuin lihasmassan ja keuhkojen kunnon palautuminen.[46]

Koronaoireita on pidetty myös toiminnallisena häiriönä, missä oireet johtuvat psyykkisestä kuormituksesta ilman että niille olisi olemassa elimellisiä syitä. Neurologian professori Risto O. Roineen mukaan toiminnallinen komponentti on yleensä mukana muissakin sairauksissa, eikä se olisi yleensä ensisijainen syy long covidiin.[46]

Vaikutukset lapsilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa lapsilla ei ole juurikaan ollut pitkää koronaa, esimerkiksi 13 keskussairaalasta ei löytynyt tammikuuhun 2021 mennessä yhtään tapausta alle 16-vuotiailla. Koko maasta niitä on löytynyt yhden käden sormilla laskettava määrä, ja hekin ovat yli kymmenvuotiaita. Muut hengitystieinfektiot ovat nyt isompi ongelma.[48]

"Pitkän koronan" oireet näyttävät ainakin lapsilla yleensä johtuvan muusta kuin koronasta. Tutkimuskatsauksen mukaan ne ovat suunnilleen yhtä yleisiä koronan sairastaneilla lapsilla ja sairastamattomalla vertailuryhmällä. Yhdessä laadukkaimmista tutkimuksista koronatartunnan saaneista 9 prosentilla ja tartuntaa saamattomista 10 prosentilla oli oireita neljä viikkoa myöhemmin. Lapsi- ja aikuistutkimuksista usein puuttuu tällainen vertailuryhmä ja siksi pitkän koronan yleisyyttä yliarvioidaan: samanlaisia oireita tulee ilman koronaakin. Pitkää koronaa väitetään yleiseksi myös brittikyselyn perusteella, vaikka siinä vastausprosentti oli vain 13. Alakuloa, huolestuneisuutta ja onnetonta oloa koki 40 prosenttia vastanneista, mutta tutkijat uskovat sen kertovan myös koronapelosta ja rajoituksista, jotka lopettivat oleskelun koulussa ja ystävien kanssa.[48]

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet totesi heinäkuussa 2021, että lasten pitkittyneistä covid-19-oireista on vain yksi pätevä tutkimus, ja siinä oireissa ei juuri ollut eroja virustaudin sairastaneilla ja sitä sairastamattomilla.[49] Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan yli 12 viikkoa jatkuvat oireet ovat lapsilla ja nuorilla luultuakin harvinaisempia. Jos oireita oli 4-12 viikon kohdalla, ne olivat yleensä päänsärky, väsymys, uniongelmat, keskittymisvaikeudet tai vatsakipu.[50]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Koronavirus | STM:n selvitys pitkäkestoisesta koronataudista sai kovaa kritiikkiä myös maailmalta – mitä ilmiön yleisyydestä oikeasti tiedetään? Helsingin Sanomat. 13.1.2022. Viitattu 26.4.2022.
  2. a b A clinical case definition of post COVID-19 condition by a Delphi consensus, 6 October 2021 www.who.int. Viitattu 22.1.2022. (englanniksi)
  3. a b c d e Risto O. Roine ym.: Pitkäkestoinen COVID-19 – STM:n nimittämän asiantuntijaryhmän konsensuslausuma 31.12.2021 VN/20672/2021. 7.1.2022. Viitattu 22.1.2022.
  4. STM:n selvitys pitkä­kestoisesta korona­taudista sai kovaa kritiikkiä myös maailmalta – mitä ilmiön yleisyydestä oikeasti tiedetään? Helsingin Sanomat. 13.1.2022.
  5. a b c STM:n selvitys pitkä­kestoisesta korona­taudista sai kovaa kritiikkiä myös maailmalta – mitä ilmiön yleisyydestä oikeasti tiedetään? Helsingin Sanomat. 13.1.2022.
  6. Korona, joka ei katoa Helsingin Sanomat. 7.7.2022.
  7. Hannah E. Davis, Gina S. Assaf et al.: Characterizing long COVID in an international cohort: 7 months of symptoms and their impact. EClinicalMedicine, 15.7.2021, 38. vsk. The Lancet. doi:10.1016/j.eclinm.2021.101019. Artikkelin verkkoversio.
  8. Emmi Tuomisto: BBC: Pitkään jatkuva korona voi olla itse asiassa neljä eri oireyhtymää Mediuutiset. Viitattu 1.6.2022.
  9. Lieväkin korona lisää mielenterveyden ongelmia – vaikutuksia myös uneen www.iltalehti.fi. Viitattu 14.3.2022.
  10. Koronavirus | Helsinkiin avattiin kesäkuussa poliklinikka pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville – ruuhkilta on vältytty, hoidossa ollut joitakin kymmeniä potilaita Helsingin Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 8.8.2021.
  11. HUS: Neljä kymmenestä teho-osastolla hoidetuista koronapotilaista ei ollut palannut työhön tai harrastukseen kolme kuukautta kotiutumisen jälkeen Yle Uutiset. 11.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  12. S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  13. Pelko jälkioireista: Näin virus iskee 18–40-vuotiaisiin verkkouutiset.fi. 3.2.2021. Viitattu 4.3.2021.
  14. Even mild cases of COVID-19 might result in brain shrinkage and impaired cognitive function PsyPost. 20.3.2022. Viitattu 31.3.2022. (englanniksi)
  15. expert reaction to study looking at changes in brain regions related to smell following COVID-19 | Science Media Centre sciencemediacentre.org. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  16. a b c Gwenaëlle Douaud, Soojin Lee, Fidel Alfaro-Almagro, Christoph Arthofer, Chaoyue Wang, Paul McCarthy: SARS-CoV-2 is associated with changes in brain structure in UK Biobank. Nature, 7.3.2022, s. 1–17. doi:10.1038/s41586-022-04569-5. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio. en
  17. Koronatauti | Pitkäkestoisia koronaoireita voidaan ehkä estää lääkkeillä Helsingin Sanomat. 5.4.2022. Viitattu 23.4.2022.
  18. Lukijan mielipide | Jokainen lieväoireinenkin koronatartunta vanhentaa aivoja jopa kymmenen vuotta Helsingin Sanomat. 7.4.2022. Viitattu 28.4.2022.
  19. Koronan aiheuttamat aivomuutokset vähäisiä (sivu A 19) Helsingin Sanomat. 9.4.2022.
  20. Suomalaisprofessorit tyrmäävät tiedelehti Naturessa esitetyn johtopäätöksen koronan vaikutuksesta aivoihin: ”Jäitä hattuun” Iltasanomat. 9.4.2022.
  21. Alice Favaretto, Andrea Lazzarotto, Monica Margoni, Davide Poggiali, Paolo Gallo: Effects of disease modifying therapies on brain and grey matter atrophy in relapsing remitting multiple sclerosis. Multiple Sclerosis and Demyelinating Disorders, 29.1.2018, 3. vsk, nro 1, s. 1. doi:10.1186/s40893-017-0033-3. ISSN 2056-6115. Artikkelin verkkoversio.
  22. E Fisher, K Nakamura, J-C Lee, X You, B Sperling, Ra Rudick: Effect of intramuscular interferon beta-1a on gray matter atrophy in relapsing−remitting multiple sclerosis: A retrospective analysis. Multiple Sclerosis Journal, 2016-04, 22. vsk, nro 5, s. 668–676. doi:10.1177/1352458515599072. ISSN 1352-4585. Artikkelin verkkoversio. en
  23. COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction: Study reveals details of how coronavirus infects heart; models of tissue damage may help develop potential therapies ScienceDaily. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  24. COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction Washington University School of Medicine in St. Louis. 1.3.2021. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  25. a b Jennifer Couzin-Frankel: From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists Science | AAAS. 31.7.2020. Viitattu 14.9.2020.
  26. Michael Marshall: The lasting misery of coronavirus long-haulers. Nature, 2020, 585. vsk, nro 7825, s. 339–341. doi:10.1038/d41586-020-02598-6. Artikkelin verkkoversio.
  27. Niemi, Veikka: Tutkijat varoittavat: Koronavirustartunta saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä – Tutkimukset antavat tästä heikkoja vihjeitä Tekniikanmaailma.fi. Viitattu 6.2.2021.
  28. Behzad Hajizadeh Maleki, Bakhtyar Tartibian: COVID-19 and male reproductive function: a prospective, longitudinal cohort study. Reproduction, 1.1.2021, nro aop. doi:10.1530/REP-20-0382. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US
  29. Yu Tian, Li-quan Zhou: Evaluating the impact of COVID-19 on male reproduction. Reproduction, 1.2.2021, nro 2, s. R37–R44. doi:10.1530/REP-20-0523. ISSN 1741-7899. Artikkelin verkkoversio. en-US
  30. a b S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  31. Emmi Tuomisto: BBC: Pitkään jatkuva korona voi olla itse asiassa neljä eri oireyhtymää Mediuutiset. Viitattu 1.6.2022.
  32. S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  33. Rhys Blakely, Science Correspondent: Vaccine may ease long Covid suffering thetimes.co.uk. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  34. Koronavirus | Helsinkiin avattiin kesäkuussa poliklinikka pitkäaikaisista koronaoireista kärsiville – ruuhkilta on vältytty, hoidossa ollut joitakin kymmeniä potilaita Helsingin Sanomat. 6.8.2021. Viitattu 8.8.2021.
  35. Koronatauti | Pitkäkestoisia koronaoireita voidaan ehkä estää lääkkeillä Helsingin Sanomat. 5.4.2022. Viitattu 23.4.2022.
  36. COVID-19 Clinical management: living guidance, s. 63. World Health Organization, 2021. Teoksen verkkoversio.
  37. S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  38. Tautiluokitus ICD-10 www.julkari.fi. 2011. Viitattu 23.4.2022.
  39. HUS: Neljä kymmenestä teho-osastolla hoidetuista koronapotilaista ei ollut palannut työhön tai harrastukseen kolme kuukautta kotiutumisen jälkeen Yle Uutiset. 11.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
  40. a b Koronavirusinfektion (COVID-19) pitkäaikaisoireet, “pitkä korona”, “long Covid” Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.1.2022.
  41. a b S Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19. Duodecim, 2021, 137. vsk, nro 5, s. 457–463. Artikkelin verkkoversio.
  42. Michael Marshall: The lasting misery of coronavirus long-haulers. Nature, 2020, 585. vsk, nro 7825, s. 339–341. doi:10.1038/d41586-020-02598-6. Artikkelin verkkoversio.
  43. COVID-19 can kill heart muscle cells, interfere with contraction: Study reveals details of how coronavirus infects heart; models of tissue damage may help develop potential therapies ScienceDaily. Viitattu 9.3.2021. (englanniksi)
  44. Jennifer Couzin-Frankel: From ‘brain fog’ to heart damage, COVID-19’s lingering problems alarm scientists Science | AAAS. 31.7.2020. Viitattu 14.9.2020.
  45. Gwenaëlle Douaud, Soojin Lee, Fidel Alfaro-Almagro, Christoph Arthofer, Chaoyue Wang, Paul McCarthy: SARS-CoV-2 is associated with changes in brain structure in UK Biobank. Nature, 7.3.2022, s. 1–17. doi:10.1038/s41586-022-04569-5. ISSN 1476-4687. Artikkelin verkkoversio. en
  46. a b c d e Taudin pitkä häntä (37/2021, sivu 37) Suomen Kuvalehti. 16.9.2021.
  47. Emmi Tuomisto: BBC: Pitkään jatkuva korona voi olla itse asiassa neljä eri oireyhtymää Mediuutiset. Viitattu 1.6.2022.
  48. a b Millainen uhka pitkittynyt koronatauti on lapsille? Lääkäreitä huolettavat nyt enemmän muiden virusten aiheuttamat taudit Helsingin Sanomat. 1.10.2021.
  49. Vaatimus kokoomuksesta: 12–15-vuotiaille linjaus heti – ”Rokotteita uhkaa jäädä käyttämättä” Uusi Suomi. 23.7.2021.
  50. Pitkä korona­tauti on lapsilla harvinaisempi kuin on aiemmin pelätty, tutkimuskatsaus kertoo Helsingin Sanomat. 17.9.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]