HPV-rokote

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HPV-rokote
Systemaattinen (IUPAC) nimi
?
Tunnisteet
CAS-numero ?
ATC-koodi J07BM01
PubChem CID ?
Kemialliset tiedot
Kaava ?
Moolimassa ?
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika ?
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

B2(AU) B(US)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)
POM (UK)
?-only(US)

Antotapa Intramuskulaarinen (injektio lihakseen)

HPV-rokote on tarkoitettu ihmisen papilloomaviruksen eri muotoja ja niiden aiheuttamia haittoja vastaan. Papilloomavirusinfektio voi kehittyä joissakin tapauksissa syöväksi, joista kohdunkaulan syöpä ja peräaukon syöpä ovat yleisimmät papilloomaviruksen aiheuttamat syövän muodot. Suomessa on markkinoilla kahden lääketehtaan HPV-rokotetta.

Ihmisen papilloomavirusten seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen papilloomavirukset tarttuvat pääasiassa seksuaalisen kanssakäymisen kautta, mutta ne voivat myös tarttua muussa ihokosketuksessa.[1] Papilloomavirus tarttuu myös sukuelimiä ympäröivältä iholta.[2] Näin ollen edes kondomi ei tarjoa täydellistä suojaa HPV-viruksia vastaan[1] (kondomi estää noin 70% tartunnoista).[3] Ilman rokotetta useimmat saavat tartunnan jo nuoruudessaan. Noin 80% ihmisistä sairastaa papilloomaviruksen jossain vaiheessa elämäänsä.[2]

Tartunta on usein oireeton ja menee ohi itsestään. Kuitenkin yhdellä kymmenestä tartunta pitkittyy ja tällöin voi syntyä syövän esiasteita. Niskan- ja päänalueen syövät voivat aiheuttaa pahimmillaan puhe- ja nielemisvaikeuksia, sukuelinten syövät lapsettomuutta.[2]

2020-luvulla 30-40-vuotiaiden kohdunkaulansyövät ovat lisääntyneet viime aikoina. Papa-testit löytävät kohdunkaulan syövistä vain puolet, eikä testillä voida löytää esimerkiksi niska- ja päänalueen syöpiä, joita ihmisen papilloomavirukset voivat aiheuttaa. Rokote voi estää suurinta osaa näistä syövistä syntymästä.[1]

Rokotteen tarjoama suoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri rokotemerkit antavat eritasoisen kattavuuden. Suomessa käytössä olevista rokotteista aikaisempi Gardasil suojasi valmisteyhteenvedon mukaan HPV-tyyppien 6, 11, 16 ja 18 aiheuttamia sairauksia vastaan ja nykyään apteekeissa reseptillä saatava Gardasil 9 antaa suojan ennen mainittujen lisäksi myös HPV-tyypeille 31, 33, 45, 52 ja 58.[4] Suomen rokotusohjelmassa käytetty Cervarix antaa suojan papilloomaviruksen haitallisimmille tyypeille 16 ja 18.[5] Cervarix antaa ristisuojaa myös virustyyppejä 31, 33, 35 ja 45 vastaan [6]. Cervarix estää Gardasilia hieman paremmin kohdunkaulan syöpää[1].

Rokotteiden vaikutusajan kestosta ei olla täysin varmoja, mutta tutkimuksissa suoja ei ole heikentynyt ensimmäisen kymmenen vuoden aikana[7]. Rokotteen tarjoama suoja saattaa olla parhaimmillaan elinikäinen.[8]

HPV-virustyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin kolme neljästä kohdunkaulan syövästä Euroopassa[1] ja rokote ehkäisee jopa 95% näiden virusten aiheuttamista kohdunkaulan syövän vaikeista asteista.[8] Rokotteiden ristisuojan ansiosta, kaikki käytössä rokotteet pystyvät torjumaan 90% kaikista kohdunkaulan syövistä.[1]

Tyyppejä 6 ja 11 vastaan toimivat rokotteet suojaavat myös useimmilta kondyloomilta.[8] Tyypit 6 ja 11 aiheuttavat noin 90 % todetuista kondyloomista. Virustyypit 6, 11, 16 ja 18 eivät kuitenkaan ole ainoita HPV-virustyyppejä, jotka aiheuttavat kondyloomaa ja kohdunkaulan syöpää.[9]

Lisäksi kumpikin Suomessa myytävä rokote antaa suojaa peräaukon, emättimen, ulkosynnyttimen, peniksen sekä pään ja niskan alueen syöpiä vastaan. Rokote toimii ainoastaan ennalta ehkäisevästi ennen tartunnan saamista, eikä sitä voida käyttää ihmisen papilloomaviruksen hoitoon. [10]

Eräässä meta-analyysissä 5–9 vuotta eri maiden rokotusohjelmien jälkeen CIN2+-luokan kohdunkaulamuutosten ilmaantuvuus oli vähentynyt keskimäärin noin 51 % 15–19-vuotiailla tytöillä ja noin 31 % 20–24-vuotiailla naisilla.[11]

Rokotteen kohderyhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisemmalla iällä annettuna rokote tuottaa kehossa paremmin vasta-aineita, kuin myöhemmällä iällä otettu rokote[8]. Rokote tehoaa parhaiten kun se annetaan ennen ensimmäistä sukupuolikontaktia,[12] vaikka rokotteen ottamiselle ei periaatteessa ole yläikärajaa[8]. Rokote antaa myöhemminkin otettuna suojan niitä papilloomavirustyyppejä vastaan, mitä henkilö ei ole vielä saanut siihen mennessä.[4] Jo saatuihin tartuntoihin rokote ei tehoa.[13] Rokote saattaa kuitenkin joidenkin lähteiden mukaan antaa osittaista suojaa jo sairastettuja tartuntoja vastaan[3].

Yleisesti rokotetta suositellaan annettavaksi 9-13-vuotiaille tytöille. [13]

Yleisesti on nähty, ettei 30 vuotta täytettyä rokotteen ottamisesta ole enää juurikaan hyötyä, sillä useimmat ovat saaneet jo HPV-tartuntoja siihen mennessä sukupuolielämänsä kautta.[10]

Gardasil 9 -rokotetta on tutkittu 9–26‑vuotiailla miehillä ja 9–45-vuotiailla naisilla.[4] Rokotteen teho on osoitettu 9–26-vuotiailla naispuolisilla henkilöillä, mutta sen käyttöä suositellaan 11–26-vuotiailla naisilla.

HPV-rokotteita on annettu maailmalla yli toista sataa miljoona annosta[8]: Cervavix rokotetta yli 90 miljoonaa annosta.[1]

Rokotteen antaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPV-rokotetta annetaan 9-14-vuotiaille kaksi pistosta (rokote ja yksi tehoste), ja 15 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille yhteensä kolme pistosta (rokote ja kaksi tehostetta).[8] Rokote annetaan käsivarren olka- tai hartialihakseen pistoksena.[10]

Lasten rokottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Cervarix-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja sen voivat saada kaikki alakoulun 5.-6. luokalla olevat 10-12-vuotiaat lapset koulun rokotusohjelman kautta veloituksetta. Rokote pyritään antamaan koulun terveystarkastuksen yhteydessä[14]. Lapsi voi itse päättää rokotteen ottamisesta mikäli terveydenhuollon henkilökunta toteaa hänet kykeneväksi tekemään päätöksen itsenäisesti. Mikäli lapsi päättää ottaa rokotteen vanhempien vastustuksesta huolimatta, ei terveydenhoitohenkilökunnalla ole oikeutta ilmoittaa asiasta vanhemmille.[1] Jos vanhemmat kieltävät rokotteen tai eivät ota kantaa, tarjotaan mahdollisuus rokotteen ottamiseen myöhemmillä luokka-asteilla uudelleen.[6]

Ensimmäinen rokotepistos annetaan viidennellä luokalla ja tehoste kuudennella luokalla. Jos lapsi ei ole saanut ensimmäistä rokotetta viidennellä luokalla, annetaan se 6. luokalla. Annosten välissä tulee olla vähintään viisi kuukautta. Rokotetta ei suositella annettavaksi kuumeessa.[10] Rokotukseen oikeutettu nuori voi täydentää myöhemmin rokotettaan, mikäli rokotus jää yläkoulun loppuessa kesken[14].

Rokotusohjelmassa käytettävää Cervarix-rokotetta ei ole myynnissä kuluttajille. Cervarix-rokotetta ei suositella alle 9-vuotiaille, eikä raskaana oleville[10].

Aikuisten ja nuorten rokottaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HPV-rokote voidaan antaa kaikille sitä haluaville. Kaikille siitä ei kuitenkaan ole hyötyä. Päätöksen rokottamisesta tekee lääkäri. Rokotusohjelmaan kuulumattomat voivat ostaa Gardasil 9-rokotetta apteekeista lääkärin kirjoittamalla lääkemääräyksellä. Rokoteohjelman ulkopuolella tapahtuvista rokotuksista vastaavat terveyskeskus ja työ- tai opiskelijaterveydenhuolto. Rokote ostetaan itse apteekista ja toimitetaan terveyspisteeseen, jossa terveydenhoitaja pistää rokotteen hauikseen. Aikuisille rokotetta annetaan kolme pistosta. Yhden rokotepistoksen hinta on noin kaksi sataa euroa, eikä se ole KELA-korvattava[15]. Yhteensä rokotteen ottaminen maksaa noin 600 euroa[1].

Turvallisuus ja sivuoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotteen turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rokotetutkimuksissa HPV-rokotteella ei ole todettu olevan vakavia haittavaikutuksia. Vuonna 2013 pohjoismaissa tehty yli miljoonan nuorta tyttöä koskettanut tutkimus ei löytänyt viitteitä autoimmuunisairauksien, neurologisisten häiriöiden tai laskimoveritulppien ilmaantumisesta rokotteen saamisen jälkeen. WHO:n rokoteturvallisuuskomitea totesi 175 miljoonasta rokotuksesta saadun näytön perusteella vuonna 2013, että HPV-rokotteet ovat kiistattomasti turvallisia. 2014 ja 2016 jatkoraporttien seurauksena WHO julkaisi HPV-rokotteen parhaimmaksi mahdolliseksi tavaksi suojautua papilloomaviruksen aiheuttamia tauteja vastaan.[8] HPV-rokote on sisällytetty sittemmin Maailman terveysjärjestön (WHO) välttämättömien lääkkeiden listalle[16] ja WHO suosittaa rokotteen antamista kaikille osana rokoteohjelmaa[13]

Yleisimmät sivuoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmät rokotuksen aiheuttamat sivuoireet ovat paikallisia pistosoireita, kuten puutumista ja punoitusta. Myös nivel- ja lihassärkyä esiintyy noin joka viidennellä.[8] Cervarix ja Gardasil rokotteeiden tuoteselosteissa kerrotaan hyvin yleisiksi sivuoireiksi (useammalla kuin joka kymmenennellä rokotteen saaneella) kipu, punoitus tai turvotus pistoskohdassa sekä päänsärky.[5][4] Cervarixin yleiseksi sivuoireeksi kerrotaan em. lisäksi myös väsymys ja lihassärky.[5]

Yleisiä sivuoireita (useammin kuin joka sadannella) sekä Cervarix että Gardasil-rokoitteessa ovat kuume, kutina pistoskohdassa ja pahoinvointi.[5][4] Gardasil-rokotteen yleisiä sivuoireita olivat em. lisäksi mustelma pistoskohdassa, väsymys ja huimaus.[4] Cervarixin yleisiä sivuoireita ovat yhteisten oireiden lisäksi vatsa-suolikanavan oireet kuten ripuli ja oksentelu sekä nivelkipu.[5] Rokotteen ohjeissa saatetaan myös varoittaa pyörtymisen vaarasta, mutta se ei johdu itse rokotteesta, vaan liittyy yleisesti rokottamiseen nuoressa iässä[10].

Rokotteet ovat ns. biologisia lääkevalmisteita[6]. Ne eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, joten niistä ei voi saada papilloomavirusta[10][12].

Aiheeseen liittyvät tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL toteutti vuosina 2013–2016[17] tutkimuksen 11–15-vuotiaille tytöille annetusta HPV-rokotteesta, jossa selvitettiin rokotteen riskiä lisätä autoimmuunisairauksia. Tutkittavia oli noin 240 000, joista noin puolet otti rokotteen.[18] Tutkimus oli terveydenhuollon rekistereihin perustuva väestötutkimus, jossa tutkittiin, oliko rokotetuille annettu sairaaloissa rokottamattomia enemmän tutkimuksessa tarkasteltuja 38 sairausdiagnoosia. Perusterveydenhuollossa ja yksityislääkärikäyntien yhteydessä annettuja diagnooseja ei huomioitu lainkaan[17].

Kansalliset rokotusohjelmat ja rokottaminen eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa maissa on käynnistynyt keskustelu HPV-rokotteen sisällyttämisestä kansalliseen rokoteohjelmaan. Asiaa harkitaan muun muassa Englannissa ja Yhdysvalloissa.

Rokotusohjelma Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rokote otettiin kansalliseen rokoteohjelmaan ja rokotukset alkoivat syksyllä 2013[19]. Rokoteohjelman kalleutta arvosteltiin sen alkuvaiheessa 2013 siitä, että esiteini-ikäisten kertarokottaminen Suomessa maksaisi 15 miljoonaa euroa, mikä olisi yhtä paljon kuin koko muu suomalainen rokoteohjelma yhteensä[20]. Ensimmäisinä vuosina Suomessa rokotettiin tyttöjä aina 15-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen ohjelmassa rokotettiin 5.-6. luokkalaisia tyttöjä.

Nykyään rokotteen saavat kaikki alakoulun 5.-6. luokalla olevat 10-12-vuotiaat lapset koulun rokotusohjelman kautta. Rokotesuojan laajentaminen poikiin sisältyi Marinin hallituksen hallitusohjelmaan ja lukuvuonna 2020 kansallisessa rokotusohjelmassa alettiin rokottamaan myös poikia.[8] Ensimmäisinä vuosina (2020-2022) rokote annettiin kaikille 7-9. luokkalaisille pojille. Lukiossa ja ammattikoulussa jo opiskelevien rokottamista ei pidetty tarpeenmukaisena, joten alkuvaiheessa rokotettiin vain yläkoulussa olevat oppilaat. Jatkossa rokotetta tarjotaan kaikille lapsille sukupuoleen katsomatta alakoulun 5.-6. luokilla. [6]

Oppilaiden vanhemmille postitettiin tietolehtistä uudesta rokotteesta ja lisäksi sitä annettiin oppilaiden mukana kotiin vietäväksi. Lisäksi rokotusten alkamisesta tiedotettiin hpv-rokote.fi nettisivulla. Opettajia myös kehotettiin ilmoittamaan asiasta oppilaille Wilma-viestillä, koulun sisäisessä viestintäpalvelussa.[6]

Kaikille lapsille annetaan Cervarix-rokotetta. Cervarix voitti kilpailutuksen alhaisemman hinnan vuoksi. Se kuitenkin tarjoaa kilpailevaa Gardasil-valmistetta hieman parempaa suojaa kohdunkaulan syöpää vastaan. Gardasil 9-valmiste ei ollut mukana kilpailutuksessa.[1]

Japani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin viranomaiset eivät enää virallisesti suosittele HPV-rokotteen ottamista siihen liittyvien epäiltyjen terveysriskien vuoksi.[21] Päätös syntyi Japanin parlamentissa, eikä sen päätöksen perusteeksi ole esitetty tieteellistä dataa. Kuitenkin samaan aikaan Japanin rokotusviranomaiset suosittelevat rokotteen ottamista. Rokote kuuluu maan rokotusohjelmaan ja kaikki 9-12-vuotiaat tytöt voivat saada rokotteen veloituksetta.[22]

Rokotteen kehittäminen ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset HPV-rokotteet tulivat markkinoille 2006.[13] Cervavix-rokote sai myyntiluvan Euroopan unionissa vuonna 2007.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Usein kysyttyä HPV-rokotuksista - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.9.2020.
  2. ↑ a b c THL: TARTUNTA » Hpv-rokote Hpv-rokote. Arkistoitu 15.6.2021. Viitattu 3.9.2020.
  3. ↑ a b THL: USEIN KYSYTTYÄ » Hpv-rokote Hpv-rokote. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 3.9.2020.
  4. ↑ a b c d e f Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - GARDASIL 9 injektioneste, suspensio, esitäytetty ruisku laakeinfo.fi. Viitattu 3.9.2020.
  5. ↑ a b c d e Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - CERVARIX injektioneste, suspensio laakeinfo.fi. Viitattu 3.9.2020.
  6. ↑ a b c d e THL, ylilääkäri Ulpu Elonsalo: Poikien HPV-rokotukset ovat alkaneet - kansallisen rokotusohjelman rokotusten toteuttaminen. Esitys THL:n webinaarissa 27.8.2020, 31.8.2020. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ http://www.thl.fi/fi_FI/web/rokottajankasikirja-fi/hpv-rokotukset (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b c d e f g h i j Kustannus Oy Duodecim: HPV-rokote Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 3.9.2020.
  9. ↑ Esko Purola: HPV-rokotteen teho epävarma. Helsingin Sanomat, 7.6.2009, s. C5.
  10. ↑ a b c d e f g HPV- eli papilloomavirusrokote - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.9.2020.
  11. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7316527/
  12. ↑ a b HPV-rokotukset eli papilloomavirusrokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 27.10.2013. Viitattu 24.10.2013.
  13. ↑ a b c d World Health Organization: Human papillomavirus vaccines: WHO position paper, May 2017 Weekly Epidemiological Record 92 (19): 241–68. May 2017. Viitattu 3.9.2020.
  14. ↑ a b Poikien HPV-rokotukset - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 3.10.2020. Viitattu 3.9.2020.
  15. ↑ Yliopiston apteekki: GARDASIL 9 INJEKTIONESTE ESITÄYTETTY RUISKU 0,5 ML www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 3.9.2020. [vanhentunut linkki]
  16. ↑ World Health Organization: World Health Organization model list of essential medicines: 21st list 2019., 2019. World Health Organization. hdl:10665/325771. https://apps.who.int/iris/handle/10665/325771 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  17. ↑ a b The association of adverse events with bivalent human papilloma virusvaccination: A nationwide register-based cohort study in Finland. Sivut 5930, 5931 selvennä
  18. ↑ Tyttöjen HPV-rokote ei lisää riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin. 20.8.2018. https://www.rokotustieto.fi/uutiset/tyttojen-hpv-rokote-ei-lisaa-riskia-sairastua-autoimmuunisairauksiin
  19. ↑ HPV-rokotukset rokotusohjelmaan ensi syksynä Lääkärilehti. Viitattu 6.9.2012. Suomi
  20. ↑ Rokotesuoja kuuluu kaikille maksukyvystä riippumatta. Helsingin Sanomat, 27.5.2009, s. A2.
  21. ↑ Teenagers enduring illnesses after routine cancer vaccination The Independent. 31.5.2015. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Japan's halt of regular HPV vaccine to cause thousands of cancer deaths: study Reuters. 11.2.2020. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=HPV-rokote&oldid=22056163”