Huoltovarmuuskeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huoltovarmuuskeskuksen logo.

Huoltovarmuuskeskus (lyhenne HVK[1], ruots. Försörjningsberedskapscentralen) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

HVK:n toiminnan tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot.

Nykyisin toiminnan painopisteenä on teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen. Erityishuomion kohteena ovat yhteiskunnan kriittiset tietojärjestelmät. Yhteiskunnan poikkeusoloja ja häiriötilanteita varten ylläpidetään viranomaisten käyttöön VIRVE-verkkoa, sitä ennen HVK ylläpiti 2V-varaverkkoa.

Varmuusvarastoilla turvataan energiahuoltoa, elintarviketaloutta, terveydenhuoltoa sekä maanpuolustusta palvelevaa tuotantoa.

Lakiperusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitoksen toiminta perustuu lakiin huoltovarmuuden turvaamisesta. Valtioneuvosto on vahvistanut lain perusteella konkreettiset huoltovarmuuden tavoitteet määritellen huoltovarmuuden painopistealat ja määrälliset tavoitteet varmuusvarastoinnille ja muille toimenpiteille. Lisäksi valtioneuvosto antoi asetuksen Huoltovarmuuskeskuksesta, joka aloitti toimintansa vuonna 1993.[2]

Huoltovarmuuskeskuksen edeltäjiä olivat vuonna 1924 perustettu Sotatalouskomitea[3] ja 1955 toimintansa aloittanut puolustustaloudellinen suunnittelukunta[4].

Varastojen sisältö ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen tavara ja sen määrä sekä varastojen sijainti ovat salassa pidettäviä. Varastoihin on talletettu muun muassa terveydenhuollossa tarvittavia välineitä, viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä polttoainetta,[5] puolustusteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita, siemenviljaa sekä leipäviljaa puolen vuoden kulutusta vastaava määrä.[6]

Huoltovarmuuskeskuksen varastoista on toisinaan haettu siemenviljaa seuraavan kevään kylvöjä varten huonon viljavuoden sattuessa. Hirmumyrsky Katrinan jälkeen öljymarkkinoita tuettiin maailmanlaajuisesti ottamalla öljyn varmuusvarastoja käyttöön, ja tähän myös Suomi osallistui.[6] Raakaöljyä vapautettiin markkinoille myös Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 öljymarkkinoiden rauhoittamiseksi.[7]

Koronaviruspandemian aikaan suojavarusteiden kulutus oli niin suurta, ettei Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin talletettu määrä kasvomaskeja riittänyt täyttämään koko maan tarvetta kuin parin päivän ajaksi[8]. Vuonna 2020 Huoltovarmuuskeskuksen koronapandemian vuoksi tekemät tilaukset hengityssuojaimia ja kirurgisia maskeja Kiinasta herättivät kritiikkiä kun kävi ilmi, että tilaus tehtiin suomalaisten talousrikollisten omistamien ja johtamien yritysten välityksellä. HVK tiesi että Onni Sarmanteen yhtiöllä oli verovelkoja ja ettei Tiina Jylhän yhtiöllä ollut arvonlisäverotunnistetta eikä luottoluokitusta.[9] Suojainten sertifikaatit olivat väärennettyjä, eivätkä toimitetut suojaimet täyttäneet näille asetettuja vaatimuksia.[10] Selkkauksen johdosta keskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi ja kaksi johtajaa sai potkut.[11] 10 miljoonaa maksaneet maskit arvioitiin käyttökelvottomiksi siihen tarkoitukseen, mihin ne oli tilattu.[12]

Omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljynkuljetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neste luopui varustamotoiminnasta ja myi vuoden 2013 aikana kahdeksan alusta – viisi säiliöalusta ja kolme hinaajaa – Huoltovarmuuskeskuksen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen puoliksi omistamalle laivayhtiölle, joka vuokraa alukset Nesteelle nykyiseen käyttöön. Omistajayhtiö toimii vain omistajana, ei liikennöijänä, josta huolehtii erillinen perustettava hoitovarustamo. Huoltovarmuudesta vastaaminen on aiemmin ollut Nesteen tehtävä, mutta kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle tehtävä sopi huonosti. Omistusvaihdoksen jälkeen miehistö pysyy suomalaisena ja laivat Suomen lipun alla. Alusten määrä on riittävä huoltovarmuuden säilyttämiseksi.[13]

Muut omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskus omistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin ja kaasuyhtiö Gasumin kautta sähkö- ja kaasuhuollon infrastruktuuria.[13]

Organisaatio ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa johtaa sen hallitus.

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii huoltovarmuusneuvosto sekä sektoreita ja pooleja.

Huoltovarmuuskeskus koostuu viidestä osastosta, jotka ovat perustuotanto, energiahuolto, hallinto, infrastruktuuri sekä suunnittelu ja analyysi. Vuonna 2020 Huoltovarmuuskeskuksessa työskenteli 54 henkilöä, ja henkilöstön keski-ikä oli 48 vuotta. Lähes 80 prosentilla työntekijöistä on ylempi korkeakoulututkinto.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo: H Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 7.3.2022.
  2. Huoltovarmuuden historiaa: 1990-luku Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 7.3.2022.
  3. Huoltovarmuuden historiaa: 1920-luku Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 7.3.2022.
  4. Huoltovarmuuden historiaa: 1950-luku Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 8.3.2022.
  5. Skarja, Marija: Suomi on varautunut kriiseihin poikkeuksellisen hyvin – varastoissa on polttoainetta, leipäviljaa ja lääkkeitä Yle Uutiset. 8.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
  6. a b Huoltovarmuusvarastojen ovet ovat auenneet vain muutaman kerran tällä vuosituhannella – Mitä kaikkea varastot pitävät sisällään? Yle, 2020
  7. Suomi vapauttaa 377 000 barrelia raakaöljyä varmuusvarastoista markkinoille TS.fi. 4.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  8. Suojavarusteet | HS:n haltuun saamat Huoltovarmuuskeskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle Helsingin Sanomat. 10.4.2020. Viitattu 10.4.2020.
  9. IS: Huoltovarmuuskeskus tiesi Sarmasteen veroveloista, mutta tämän yritykselle maksettiin silti miljoonia Yle, 2020
  10. Valtio osti kiinalaiset hengityssuojat ulosotto­velkaiselta liikemieheltä – Tiina Jylhä sanoo miljoona­kaupan kuuluneen itselleen Suomenkuvalehti.fi. 8.4.2020. Viitattu 10.4.2020.
  11. Huoltovarmuuskeskuksen kahdelle johtoryhmän jäsenelle potkut hengityssuojainkohun seurauksena – hallituksen puheenjohtajan mukaan päätös oli yksimielinen Yle Uutiset. 8.5.2020. Yleisradio Oy. Viitattu 8.5.2020.
  12. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet käyttökelvottomia Yle, 2020
  13. a b Arola, Heikki: Neste Oil luopuu laivoistaan. Helsingin Sanomat, 20.9.2013, s. A 27.
  14. Vuosikatsaus 2020 (PDF) Huoltovarmuuskeskus. Viitattu 20.6.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]