Huoltovarmuuskeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Huoltovarmuuskeskus (lyhenne HVK[1], ruots. Försörjningsberedskapscentralen) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on Suomen huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.

HVK:n toiminnan tarkoituksena on turvata poikkeusolojen ja normaaliaikojen vakavien häiriöiden varalta väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot.

Nykyisin toiminnan painopisteenä on teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen. Erityishuomion kohteena ovat yhteiskunnan kriittiset tietojärjestelmät. Yhteiskunnan poikkeusoloja ja häiriötilanteita varten ylläpidetään viranomaisten käyttöön VIRVE-verkkoa, sitä ennen HVK ylläpiti 2V-varaverkkoa.

Varmuusvarastoilla turvataan energiahuoltoa, elintarviketaloutta, terveydenhuoltoa sekä maanpuolustusta palvelevaa tuotantoa.

Lakiperusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laitoksen toiminta perustuu lakiin huoltovarmuuden turvaamisesta. Valtioneuvosto on vahvistanut lain perusteella konkreettiset huoltovarmuuden tavoitteet määritellen huoltovarmuuden painopistealat ja määrälliset tavoitteet varmuusvarastoinnille ja muille toimenpiteille. Vuonna 1993 astui voimaan laki huoltovarmuuskeskuksesta.[2]

Huoltovarmuuskeskuksen edeltäjä oli Sotatalouskomitea, joka perustettiin vuonna 1924.[3]

Varastojen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen tavara ja sen määrä, sekä varastojen sijainti ovat salassa pidettäviä.[4] Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja kuitenkin kertoo, että varastoihin on talletettu mm. terveydenhuollossa tarvittavia välineitä; merkittävä määrä nestemäisiä polttoaineita; puolustusteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita; siemenviljaa; sekä leipäviljaa puolen vuoden kulutusta vastaava määrä[4]. Kuitenkin koronaviruspandemian aikaan suojavarusteiden kulutus oli niin suurta, ettei Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin talletettu määrä maskeja riittänyt täyttämään koko maan tarvetta kuin parin päivän ajaksi[5].

Varastojen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen varastoista on toisinaan haettu siemenviljaa seuraavan kevään kylvöjä varten huonon viljavuoden sattuessa. Hirmumyrsky Katrinan jälkeen öljymarkkinoita tuettiin maailmanlaajuisesti ottamalla öljyn varmuusvarastoja käyttöön, ja tähän myös Suomi osallistui. Varmuusvarastoja on käytetty myös koronaviruspandemian (2020) aikana.[4]

Hankintaosaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen hankintaosaaminen joutui kyseenalaiseen valoon vuonna 2020 sen tilattua hengityssuojaimia ja kirurgisia maskeja Kiinasta koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Tilaus tehtiin suomalaisten talousrikollisten omistamien ja johtamien yritysten välityksellä. HVK tiesi että Sarmanteen yhtiöllä oli verovelkoja ja Jylhän yhtiöllä ei ollut arvonlisäverotunnistetta eikä luottoluokitusta.[6] Suojainten sertifikaatit olivat väärennettyjä, eivätkä toimitetut suojaimet täyttäneet näille asetettuja vaatimuksia.[7] Selkkauksen johdosta keskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema erosi ja kaksi johtajaa sai potkut.[8] 10 miljoonaa maksaneet maskit lienevät kelvottomia mihinkään käyttöön.[9]

Omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljynkuljetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neste luopui varustamotoiminnasta ja myi vuoden 2013 aikana kahdeksan alusta – viisi säiliöalusta ja kolme hinaajaa – Huoltovarmuuskeskuksen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen puoliksi omistamalle laivayhtiölle, joka vuokraa alukset Nesteelle nykyiseen käyttöön. Omistajayhtiö toimii vain omistajana, ei liikennöijänä, josta huolehtii erillinen perustettava hoitovarustamo. Huoltovarmuudesta vastaaminen on aiemmin ollut Nesteen tehtävä, mutta kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle tehtävä sopi huonosti. Omistusvaihdoksen jälkeen miehistö pysyy suomalaisena ja laivat Suomen lipun alla. Alusten määrä on riittävä huoltovarmuuden säilyttämiseksi.[10]

Muut omistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskus omistaa kantaverkkoyhtiö Fingridin ja kaasuyhtiö Gasumin kautta sähkö- ja kaasuhuollon infrastruktuuria.[10]

Organisaatio ja johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa johtaa sen hallitus.

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii huoltovarmuusneuvosto sekä sektoreita ja pooleja.


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]