VIRVE

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Virve on maailman ensimmäinen maanlaajuinen TETRA-standardiin perustuva viranomaisradioverkko. Verkon operoinnista vastaa 100 % valtio-omisteinen Suomen Erillisverkot konserniin[1] kuuluva Suomen Virveverkko Oy. Suomen Virveverkko Oy:n omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt käyttäjäryhmistä, joilla on oikeus käyttää Virve-verkon palveluita. Virven käyttäjiä ovat viranomaiset, kuten pelastustoimi, poliisi, sosiaali- ja terveystoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, hätäkeskus ja kunnat. Virveä käytetään myös muussa turvallisuuskriittisessä toiminnassa, kuten teollisuudessa, vartioinnissa, järjestyksenvalvonnassa ja arvokuljetuksissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virve-verkko luotiin tuottamaan viranomaisille oma valtakunnallinen, luotettava ja suojattu radioverkko. Verkon suunnittelu aloitettiin 1990-luvun alussa, kun käytössä olevien kymmenien analogisten viranomaisverkkojen ylläpito todettiin kalliiksi. Myös viranomaisten viestiliikenteen kasvaneet vaatimukset, kuten viranomaisten välinen yhteistyö, vauhdittivat Virven käyttöönottoa. Vuonna 1995 päätettiin investoida 134 miljoonaa euroa uuteen viranomaisten yhteiskäyttöiseen radioverkkoon.

Verkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1998. Koko maan kattavaksi Virve-verkko valmistui 2002. Valmistuessaan verkko oli maailman ensimmäinen maankattava viranomaisten yhteiskäyttöinen TETRA-verkko. Virve-verkko korvasi noin 50 vanhaa analogista ja alueellisesti palvellutta verkkoa.

Vastaavia TETRA-standardin mukaisia viranomaisverkkoja on laajasti käytössä lähes kaikissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Norjan TETRA-verkko valmistui vuonna 2015 ja Saksan 2016.

Vuonna 2016 Virve-liittymiä on käytössä 37 000 ja käyttäjiä yli 100 000. Uusien käyttäjäryhmien myötä liittymämäärä kasvaa tasaisesti. Tukiasemia verkossa on noin 1400 kappaletta.

Toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virven tekniikan on toteuttanut Nokia. Usean liiketoimintakaupan myötä TETRA-teknologian kehitys on päätynyt Airbus Defence and Space[2]:lle.

Järjestelmä käyttää taajuusaluetta 380–399,9 MHz [1]. ECC:n taajuuspäätöksen mukaan VIRVE toimii välillä 380–385 MHz ja 390–395 MHz.

Digitaalinen Virve on salattu toisin kuin aiemmin käytetyt analogiset verkot. Verkko mahdollistaa samat digitaaliset lisäpalvelut kuin GSM. Lisäksi verkossa on käytössä ryhmäpuheluominaisuus, joka mahdollistaa nopean ja tehokkaan viestinnän puheryhmän sisällä. Ryhmäpuhelu onkin Virven tärkein ominaisuus.

Tukiasemia Virve-verkossa on 1400 kpl, jolla saavutetaan maanlaajuinen radiopeitto. Tämä on mahdollista TETRAssa käytettävän GSM-verkkoja matalamman taajuuden ansiosta.

Virven käyttäjäorganisaatio saa käyttöönsä maan kattavan virtuaalisen radioverkon, joiden tilaajia ja puheryhmiä organisaation pääkäyttäjä pystyy itse hallinnoimaan. Kukin pääkäyttäjä kykenee hallinnoimaan vain oman organisaationsa tietoja. Vaihtoehtoisesti organisaatio voi antaa pääkäytön operaattorin hoidettavaksi.

Päätelaittein Virvessä voidaan käyttää käsiradiopuhelimia tai kiinteästi asennettuja ajoneuvoradioita. Lisäksi operaatioiden johdosta vastaavat tahot kuten johtokeskukset voivat käyttää käyttöpaikkaa (DWS), jolla voidaan tarvittaessa hallinnoida organisaation tilaajia ja puheryhmiä. Myös erilaisten tilannekuva- ja kenttäjohtamisjärjestelmien kytkeminen Virveen on mahdollista.

Virve-verkon palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virve-järjestelmä tukee useita palveluita, joita ei ole ollut aikaisempien sukupolvien analogisissa verkoissa.

Puhepalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmäpuhelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmäpuhelut Virve-verkossa vastaavat muodoltaan tavanomaista simplex-radiopuhelinliikennettä. Käyttäjä voi osallistua haluamaansa ryhmäpuheluun. Järjestelmä huolehtii siitä, että vain yksi käyttäjä pystyy puhumaan kerrallaan. Käyttäjä voi myös kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti. Ryhmäpuhelu voi toimia koko verkossa tai ainoastaan osassa verkkoa.

Yksilöpuhelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksilöpuhelut voivat olla kahden päätelaitteen välisiä, hätäkeskuksen ja päätelaitteen välisiä tai kahden hätäkeskuksen välisiä puheluita. Käyttäjä voi myös soittaa puhelun yleiseen puhelinverkkoon.

Hätäkutsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätäkutsussa puhelulle muodostetaan korkein prioriteetti, jolloin se voi keskeyttää kaikki meneillään olevat puhelut saadakseen tarvittavan kanavakaistan yhteyden muodostamiseen. Hätäkutsu voidaan suorittaa päätelaitteen hätäpainikkeella. Hätäkutsun kohde voidaan määrittää erikseen, esimerkiksi kohteeksi voidaan asettaa hätäkeskus tai vaikkapa toinen käyttäjä.

Suorakanava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suorakanavatoiminne (DMO – Direct Mode Operation) mahdollistaa päätelaitteiden välisen suoran yhteyden ilman tukiasemia eli ilman verkkopalvelua. Suorakanavatoimintoa voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa yhteys kiinteään verkkoon on menetetty.

Datapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytsanoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytsanomat toimivat samalla tavalla kuten tekstiviestit GSM-verkossa. Lyhytsanomien kohteena voi olla myös ryhmä, jolloin kaikki ryhmän jäsenet toimivat viestin vastaanottajina.

Statusviesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjä voi lähettää keskukselle tai toisille käyttäjille ennalta sovituilla statusviesteillä tilansa. Viesti välitetään ilman puheluyhteyden muodostamista. Statusviestejä käytetään myös erilaisiin laiteohjauksiin esimerkiksi paloasemien kuulutuslaitteistojen ja väestönsuojelusireenien kauko-ohjaukseen hätäkeskuksesta.

Paikannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyttäjän sijainti voidaan määritellä karkeasti tukiasemien perusteella ja tarkemmin lyhytsanomilla tapahtuvan GPS-paikannuksen avulla. Sijaintia voivat seurata esimerkiksi hätäkeskus tai muut kiinteiden päätelaitteiden (DWS) käyttäjät sekä esimerkiksi kenttäjohtamisjärjestelmien käyttäjät. Useissa päätelaitteissa on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, jonka antama paikannustiedon tarkkuus on 10 metrin luokkaa. Päätelaitteen sisäisen GPS:n tuottamaa tietoa voidaan seurata reaaliaikaisesti.

Pakettidata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virven pakettidatapalvelut otettiin käyttöön vuoden 2001 jälkeen. Pakettidatan siirtonopeus on yhdellä kanavalla 7,2 kbit/s. Yhden kanavan teoreettinen siirtonopeus on 9,0 kbit/s, mutta osa kanavan nopeudesta menee eri ohjaus- ja välitystietojen käsittelyyn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turvallisuus tehdään yhdessä Erillisverkot. Viitattu 13.12.2016.
  2. Airbus Defence and Space - Satellite, Security, Space and Defence Solutions airbusdefenceandspace.com. Viitattu 13.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]