Hätäkeskuslaitos
| Hätäkeskuslaitos Nödcentralsverket |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 2001 |
| Ministeriö | Sisäministeriö |
| Sijainti | Satakunnankatu 3–5 Pori |
| Valtio | Suomi |
| Ylijohtaja | Taito Vainio |
| Työntekijöitä | 636 (2025)[1] |
| Vuosibudjetti | 77 milj. € (2024)[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Hätäkeskuslaitos (ruots. Nödcentralsverket) on Suomessa toimiva valtion virasto, jonka tehtävänä on ottaa vastaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä hätäilmoituksia ja välittää ne edelleen auttavalle viranomaiselle.[3]
Suomessa hätäkeskukset ovat moniviranomaiskeskuksia, joista saa avun erilaisiin hätätilanteisiin. Hätäkeskusten yhteinen puhelinnumero eli hätänumero on 112. Suomen hätäkeskuksien kautta avun saa poliisin, pelastus-, terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin.[4] Ahvenanmaalla on erillinen hätäkeskus, joka toimii Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuudessa. Kuulo- ja puhevammaiset voivat tehdä hätäilmoituksen tekstiviestitse numeroon 112. [5]
Meripelastuksella on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero, 0294 1000. Satelliittipuhelimesta voi soittaa hätäkeskuslaitokselle Keravalle satelliittipuhelinnumeroon +358 92 3550545. Puhelu ei ole maksuton, eikä sitä ensisijaisteta muihin liikkeellä oleviin puheluihin mitenkään.[6] Lisäksi numeroon +358 92 3550545 ei voi lähettää tekstiviestejä.[7]
Hätäkeskuslaitos ja hätäkeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hätäkeskuslaitoksen pääjohtajana toimii 1.3.2020 alkaen diplomi-insinööri, valtiotieteen maisteri Taito Vainio.[8][9]
Vuoden 2011 hallitusohjelmaan pohjautuneessa hätäkeskusuudistuksessa keskusten lukumäärää laskettiin, jolloin sijoituspaikkakunnista tuli Kerava, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Turku ja Vaasa. Myöhemmin Kouvolan hätäkeskus yhdistettiin Kuopion hätäkeskukseen. Alun perin 2007 tehdyssä selonteossa tavoitteena oli sijoittaa keskukset maanalaisiin suojatiloihin ja käyttää hyväksi olemassa olevia poikkeusolojen johtokeskustiloja. Kävi ilmi, että uusien maanalaisten keskusten kustannukset nousisivat liian korkeiksi, minkä vuoksi osa keskuksista sijoitettiin maanpäällisiin kevyemmin suojattuihin toimitiloihin.[10] Vuonna 2025 heikentyneen maailmantilanteen takia hätäkeskuksia uudistetaan sijoittamalla ne kalliosuojiin. Keravan hätäkeskus sijaitsee kalliotiloissa jo valmistumisestaan lähtien ja seuraavana ovat vuorossa Kuopion ja Turun hätäkeskukset. [11]
Vuodesta 2011 lähtien useita hätäkeskuksia on lakkautettu. Esimerkiksi Lapin hätäkeskus liitettiin Oulun hätäkeskukseen, Keski-Suomen hätäkeskus Jyväskylässä lakkautettiin syksyllä 2014 ja liitettiin Vaasan hätäkeskukseen. Kuopion hätäkeskuksen myötä Etelä-Savon hätäkeskus lakkautettiin 28.11.2012, Pohjois-Karjalan hätäkeskus lakkautettiin 21.11.2012 ja Kaakkois-Suomen hätäkeskus lakkautettiin 4.12.2012.
Hätäkeskusalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on käytössä kuusi hätäkeskusta 25.11.2014 valmistuneen hätäkeskusuudistuksen jälkeen.
Oulun hätäkeskus on aloittanut toimintansa 8.11.2011.
Kuopion hätäkeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopion hätäkeskus on aloittanut toimintansa 4.12.2012.
Porin hätäkeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porin hätäkeskus on aloittanut toimintansa 19.11.2013.
Keravan hätäkeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keravan hätäkeskus on aloittanut toimintansa 18.3.2014.
Turun hätäkeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun hätäkeskus on aloittanut toimintansa 8.4.2014.
Vaasan hätäkeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan hätäkeskus on aloittanut toimintansa 25.11.2014.
Hätäkeskuslaitoksen johto työskentelee keskushallinnossa Porissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 29.12.2025.
- ↑ Vuoden 2024 tilinpäätöksen tiivistelmä 112.fi. Viitattu 29.12.2025.
- ↑ Hätäkeskuslaitos; Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki Hätäkeskuslaitos. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Milloin soitat hätänumeroon 112? Hätäkeskuslaitos. Viitattu 28.7.2022.
- ↑ 112.fi: Hätäilmoitus tekstiviestillä 112.fi. 29.12.2025.
- ↑ http://www.112.fi/hatatilanne/uusi_tekniikka (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ hätäkeskuslaitos
- ↑ Hätäkeskuslaitoksen johtajan tervehdys Hätäkeskuslaitos. Viitattu 19.12.2020.
- ↑ Heervä, Tuuli: Hätäkeskuslaitoksen johtajaksi Poriin valittiin Taito Vainio 31.1.2020. Satakunnan Kansa.
- ↑ Eduskunta: VALTIONEUVOSTON SELONTEKO HÄTÄKESKUSUUDISTUKSESTA 2007 eduskunta.fi. 2007. Viitattu 29.12.2025.
- ↑ Kitta Kohonen: Hätäkeskukset olisivat ensimmäisiä kohteita sodassa – nyt ne halutaan suojaan mtvuutiset.fi. 12.3.2025. Viitattu 29.12.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Ministerit |  | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Virkamiehet | |||||
| Osastot | |||||
| Hallinto |
| ||||
| Toimitilat | |||||
| Historia | |||||
.svg){kind=small}