Autismikirjon häiriö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee DSM-5-häiriöluokituksen diagnoosinimekettä autismikirjon häiriö, "autism spectrum disorder". Autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä sisältäviä laaja-alaisia kehityshäiriöitä käsitellään laajemmin ja yksityiskohtaisemmin artikkelissa Autismin kirjo.

Autismikirjon häiriö (autism spectrum disorder, ASD) on Amerikan psykiatrisen yhdistyksen julkaiseman mielenterveyden häiriöiden DSM-5-käsikirjan sisältämä hermoston kehityksen häiriöiden (engl. "neurodevelopmental disorders") luokkaan kuuluva diagnoosinimeke, joka korvaa luokituksen aiemmassa versiossa käytetyt laaja-alaisten kehityshäiriöiden erillisdiagnoosit Aspergerin syndrooma, autistinen häiriö (299.00 Autistic Disorder) ja tarkemmin määrittelemätön laaja-alainen kehityshäiriö (PDD-NOS).[1]

Kolmiportainen diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diagnoosiuudistus tuotti kolmiportaisen diagnostisen järjestelmän, joka sopii kaikkien autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä ilmentävien henkilöiden diagnosointiin riippumatta heidän iästään tai älyllisestä kehitystasostaan.[1] Diagnoosiuudistuksen taustalla on autismintutkijoiden valtaosan omaksuma näkemys, että eri asteista autismityyppistä käyttäytymispiirteistöä ilmentävien henkilöiden vaikeuksien aiheuttaja olisi jokin sama, toistaiseksi tarkemmin tunnistamaton, mahdollisesti geneettinen poikkeavuus.[2] Uudistuksen tarkoituksena oli myös poistaa diagnostinen sekaannus, joka johtui siitä, että PDD-NOS-diagnoosinimekkeen käyttö oli alkanut levitä yli virallisen käyttöaiheensa lääkäreiden alkaessa antaa sitä Asperger- ja autismidiagnoosien sijaan.[3][4] Autismikirjon häiriö -diagnoosi on jaettu oireiden vakavuuden perusteella kolmeen eri vaikeusasteeseen. PDD-NOS-diagnosoidut henkilöt ja Aspergerit sijoittuvat tyypillisesti asteille 1 ja 2 ja DSM-IV:n mukaisen autistisen häiriön kriteerit toteuttaneet asteille 2 ja 3.[5]

Aisti- ja yliherkkyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriteeristöön tehtiin diagnoosiuudistuksessa myös aistimisen ali- ja yliherkkyyksiä koskeva lisäys sekä poistettiin DSM-luokituksessa olleet sekaannusta aiheuttaneet erotusdiagnostiset määräykset.[6] Esimerkiksi PDD-NOS-diagnoosia ei voinut aiemmin antaa henkilöille, joilla on ADHD eikä Asperger-diagnoosia voinut antaa henkilöille, joilla on diagnosoitavissa skitsofenia.[7][6]

Asperger ei erotu autismista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska DSM-IV:n mukainen Aspergerin syndrooma ei erotu selkeästi autistisesta häiriöstä, se poistettiin amerikkalaisesta mielenterveyden häiriöiden luokituksesta. DSM-5:ssä kuitenkin todetaan, että häiriöluokituksen aiemman version mukaisesti luotettavasti Aspergerin syndrooman tai muun laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosin saaneille tulisi pääsääntöisesti antaa diagnoosiksi autismikirjon häiriö.[6] Maennerin ja kumppaneiden toteuttamassa tutkimuksessa on kuitenkin arvioitu, että uusien kriteerien perusteella joka neljäs normaaliälyinen aiemman kriteeristön perusteella diagnosoitu olisi jäänyt ilman diagnoosia, jos diagnoosi olisi tehty uudistuksen jälkeen.[8] Sen sijaan kehitysvammaisista joka seitsemäs olisi jäänyt ilman autisminkirjoon sisältyvää diagnoosia. Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että noin puoli promillea aiemmin ilman laaja-alaisen kehityshäiriön diagnoosia jääneistä nyt saisi uuden autismikirjon häiriö -diagnoosin. Tiivistetysti sanottuna siis uusien kriteerien käyttöönoton myötä autisminkirjon häiriöiden diagnostiset kriteerit pääosin sekä tiukentuvat että painottuvat kehitysvammaisuuden, siis Kannerin autismin suuntaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mattila 2014. Sivu 29.
  2. Is there such a thing as 'pure' autism? Genetic analysis says no. 20.4.2015, Elsevier.
  3. Catherine Lord: Ending Fear Over the New Autism Diagnosis. The huffington Post 24.10.2012. (englanniksi)
  4. Mattila 2014. Sivu 71.
  5. Marja-Leena Mattila: Väitöstutkimus: Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys ja diagnostiikkaa. Autismi 1/2014, sivu 52–53.
  6. a b c Diagnostic Criteria for 299.00 Autism Spectrum Disorder. Centers for disease control and prevention.
  7. Mattila 2014. Sivu 20.
  8. Maenner MJ, Rice CE, Arneson CL, ym. Potential impact of DSM-5 criteria on autism spectrum disorder prevalence estimates. JAMA Psychiatry 2014;71:292–300.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]