HFA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kannerin oireyhtymä eli varhaislapsuuden autismi jaetaan usein kahteen luokkaan henkilön kognitiivisen suoriutumisen perusteella[1]. Jakoa syvästi ja lievästi autistisiin ei ole määritelty missään virallisesti, eikä sitä mainita tautiluokituksissa, mutta puhumattomista autisteista ja autisteista, joiden älykkyysosamäärä on alle 70, käytetään usein nimitystä LFA (Low Functioning Autism) eli syvä tai vaikea autismi. Muista Kannerin autisteista käytetään nimitystä HFA (High-functioning autism) eli lievä autismi, jota kutsutaan toisinaan myös hyvätasoiseksi autismiksi.[2] Yhdysvalloissa lievää autismia saatetaan käyttää myös Aspergerin syndrooman (AS) synonyymina[3].

Lievä autismi saattaa olla joissain tapauksissa hyvin lähellä Aspergerin oireyhtymää. Lievästi autistisiksi kutsutut henkilöt eroavat Suomessa Asperger-diagnoosin saaneista vähintään siten, että heillä ilmeni jo ennen kolmen vuoden ikää poikkeavuutta leikeissä taikka kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessä[4]

Kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka lapsella olisi varhaislapsuudessaan autismin piirteitä, hän voi saavuttaa myöhemmin normaalit sosiaaliset perustaidot. Lievään autismiin ei ole olemassa varsinaista hoitoa. Päiväkoti ja koulu antavat HFA-lapsille ainakin teoriassa mahdollisuuden parantaa sosiaalisia taitojaan, mutta niihin liittyy usein suuresti kuormittavia tekijöitä, kuten melua ja kiusaamista.

Pieni lapsi ei viihdy aikuisen sylissä. Lapsen on vaikea ystävystyä vieraiden lasten kanssa. Päiväkodissakin rinnakkaisleikit ovat tavallisimpia kuin yhteisleikit. Myös lapsen kommunikaatio on poikkeavaa ja pikkuvanhaa. Hän käsittää asiat kirjallisesti ja pitää ikäistensä lasten leikkejä lapsellisena ja matkii mieluummin vanhempia lapsia tai aikuisia. Lapsi ärsyyntyy helposti, kun häntä ei ymmärretä. Rutiinit ja niiden noudattaminen ovat tärkeitä. Nukahtamisvaikeudet ovat yleisiä. Lapsen haastava käytös[5] korostuu usein unen jäätyä puutteelliseksi. Melatoniini saattaa nopeuttaa nukahtamista jonkin verran, muttei auta univajeen hoitoon, koska melatoniini lisää yöunen katkonaisuutta.[6][7]

Murrosikä on vaikea, koska samastumisen tarve omaan ikäluokkaan korostuu. Ongelmia tulee sosiaalisten taitojen puuttuessa. Hyvätasoiset autistit viihtyvät lapsena usein yksin, mutta alkavat yleensä kärsiä erilaisuudestaan viimeistään murrosiässä. Tutustuminen vastakkaiseen sukupuoleen saattaa osoittautua kovin vaikeaksi, mikä johtaa usein yksinäisyyden tunteeseen.

Sosiaaliset taidot kehittyvät kokemuksen myötä. Sosiaalinen kanssakäyminen on silti raskaampaa kuin muille ihmisille. Etenkin HFA-miehiä saatetaan pitää sosiaalisissa suhteissaan liian laskelmoivina ja analyyttisina.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Teaching Students Who Are Low-Functioning: Who Are They and What Should We Teach? Cathy Pratt & Rozella Stewart. http://www.iidc.indiana.edu/?pageId=429
  2. name="lääkärilehti">Yliherva, Anneli & Olsén, Päivi (2007) Mitä tiedämme lapsuusiän autismin kuntoutuksesta? Suomen Lääkärilehti no. 33
  3. High Functioning Autism. http://www.answers-about-autism.info/high-functioning-autism-defined.html
  4. Kansainvälinen tautiluokitus ICD 10. Diagnostiset kriteerit.
  5. Haastava käytös
  6. Effectiveness of Melatonin in the Treatment of Sleep Disturbances in Children with Asperger Disorder. E. Juulia Paavonen, Taina Nieminen-von Wendt, Raija Vanhala, Eeva T. Aronen, Lennart von Wendt. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. March 2003, 13(1): 83-95. http://www.liebertonline.com/doi/abs/10.1089%2F104454603321666225
  7. Paavonen Juulia (2004) Sleep disturbances and psychiatric symptoms in school-aged children. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/paavonen/sleepdis.pdf
  8. Baron-Cohen Simon (2004): Olennainen ero: Totuus miehen ja naisen aivoista. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Broberg A., Almqvis K., Tjus T. (2005). Kliininen lapsipsykologia. Edita Helsinlki

Vertaistukiryhmien nettisivuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.