Aistiyliherkkyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aistiyliherkkyys eli aistiherkkyys (engl. sensory defensiveness) voi ilmetä kahdella eri tasolla. Jotkut henkilöt kykenevät aistimaan myös sellaisia aistiärsykkeitä, jotka jäävät muun väestön aistikynnyksen alapuolelle (esimerkiksi erittäin korkeataajuiset äänet). Toinen ja ehkä yleisempi aistiyliherkkyyden muoto on se, että aistiyliherkän keskushermostosta puuttuu aistien turtumismekanismi, jolla pitkään jatkunut aistimus kytketään pois päältä.[1]

Kuulosuojaimet vaimentavat melua.

Aistiherkkyys on joidenkin sairauksien oire, kuten esimerkiksi migreenin.[2]

Yleistä aistiyliherkkyydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahdosta riippumaton keskushermosto säätelee useimmilla ihmisillä automaattisesti aistikokemuksia vaimentaen valikoivasti ulkomaailmasta tulevien ärsykkeiden aistimuksia. Tämä ilmenee esimerkiksi siten, että ihminen kokee pitkään jatkuneen aistiärsykkeen heikkenevän asteittain tai jopa lakkaavan kokonaan. Esimerkiksi jonkin aikaa pahassa hajussa oleskelun jälkeen saattaa tuntua siltä kuin haju olisi kokonaan kadonnut, vaikka todellisuudessa haju onkin pysynyt samana. Kun tällaista aistiärsykkeen vastaanoton vaimennusta ei tapahdu, henkilö ei totu esimerkiksi häiritsevään hajuun tai meluun, vaan ärsykkeen häiritsevyys jopa voimistuu altistuksen aikana.[1]

Aistiyliherkkyyttä esiintyy etenkin Aspergerin ja Kannerin oireyhtymistä kärsivillä autismin kirjolaisilla. Aistiyliherkkyys voi johtua myös aivotärähdyksen aiheuttamasta aivovammasta.[3] Migreenikohtauksen yhteydessä saattaa esiintyä tilapäistä aistiyliherkkyyttä.[4]

Aistiyliherkkyyden vastakohta on aistialiherkkyys, jota esiintyy etenkin Kannerin autisteilla.

Oireet ja hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos aistiyliherkkä altistuu liian kauan aistiylikuormalle, seurauksena voi olla päänsärkyä, pahoinvointia, pyörrytystä ja väsymystä. Altistuminen voi johtaa pahimmillaan oksentamiseen tai rajuun astmakohtaukseen.[1] Koska yksittäistä aistia ei voi kytkeä tietoisesti pois päältä, ainoaksi selviytymiskeinoksi jää usein aistiärsykkeen poistaminen tai paikalta poistuminen.[1] Liialliselta aistiylikuormalta voi yrittää suojautua myös esimerkiksi kuulosuojainten, korvatulppien, aurinkolasien, lippalakin, väljän vaatetuksen, sekä EU:n ulkopuolelta hankittujen himmeiden ja pienitehoisten hehkulamppujen avulla.selvennä

Aistiyliherkkyydestä kärsivän arki on usein vaikeaa. Tuntoyliherkkyys saattaa aiheuttaa sen, ettei ennen pesua vasemmassa jalassa ollutta sukkaa voi laittaa oikeaan jalkaan, koska sukka on edelleen vasemman jalan muotoinen. Myös paitojen pesuohjelaput saattavat hangata, mutta vielä enemmän hankaa, jos lappu on leikattu siten, että siitä on jäänyt pisteleviä jäänteitä. Ruoka voi tuntua suussa rakenteeltaan väärältä. Herkkä hajuaisti estää monessa paikassa pistäytymisen ja herkkyys auringonvalolle voi tehdä kesästä tuskaisen.

Hajuyliherkkyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: monikemikaaliyliherkkyys

Arviot haju- eli monikemikaaliherkkyydestä vaihtelevat 10 ja 40 prosentin välillä.[5] Allergia- ja astmaliiton edustajat arvioivat hajuyliherkkyyden lisääntyneen. Hajuyliherkkyys ilmenee usein keski-iän kynnyksellä ja pahenee vanhenemisen myötä.[6] Noin 90 prosenttia hajuherkistä on naisia.[5]

Tutkimuksissa on huomattu, että hajuherkkien ihmisten oireet eivät liity itse hajuaistimukseen, vaan heidän elimistönsä reagoi hajua kantaviin molekyyleihin, jotka tunkeutuvat ilmavirtauksien mukana elimistöön. Tämä on päätelty siitä, että koehenkilöt saavat oireita myös silloin, kun heille on asennettu hajuaistin toiminnan estävä nenäklipsi.[7] Hajuyliherkkyyttä kutsutaan tämän vuoksi myös kemikaaliyliherkkyydeksi.

Tutkimuksissa on huomattu myös, että hajualtistus heikentää hajuherkkien henkilöiden aivoverenkiertoa autonomista hermostoa ja tunteita säätelevässä limbisessä järjestelmässä sekä muistin toimintaa säätelevässä oikean otsalohkon kuoriosassa.[8] Muiden ihmisten kohdalla näiden alueiden verenkierto päin vastoin lisääntyy hajualtistuksen aikana.[9]

Hajuherkkyyteen ei ole olemassa muuta tepsivää hoitoa kuin ympäristön muuttaminen hajuttomaksi.[9]

Meluherkkyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaistutkimusten mukaan meluherkkiä ihmisiä on yli kolmannes. Miehet ovat useammin meluherkkiä kuin naiset. Vähäinenkin jatkuva melu lisää meluherkillä ihmisillä merkittävästi riskiä jäädä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Meluherkkys lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 prosenttia. Meluherkkien työsuoritukset ja erilaiset kognitiiviset toiminnot, kuten muistaminen ja oppiminen, jäävät esimerkiksi avokonttorin melussa muita heikommiksi.[10]

Ihminen ei totu fysiologisella tasolla meluun, koska melu aiheuttaa ihmisessä hormoni-cocktailin jopa tämän itsensä tiedostamatta. Melu nopeuttaa pulssia, nostaa verenpainetta ja lisää adrenaliinin sekä kortisolin kaltaisten stressihormonien eritystä. Kun tila jatkuu pitempään, siitä voi seurata erilaisia sairauksia. Melu aiheuttaa lisäksi uniongelmia sekä sydän- ja verisuonitauteja. Pitkäaikaisella melulla on selvä yhteys verenpaine- ja sepelvaltimotautiin sekä aivohalvauksiin. Melu lisää tutkimusten mukaan myös lihavuutta.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Puoltaja-verkkolehti Essi Blomberg: Aisti- ja lääkeyliherkkyyttä ei tunnisteta terveydenhuollossa. 13. 8. 2009.
  2. Aivorunko- eli basilaarimigreeni. Suomen migreeniyhdistys. https://migreeni.org/paansarkysairaudet/migreeni/aivorunko-eli-basilaarimigreeni/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Pekka Mykkänen: Lyöty mies. Helsingin Sanomat 13.4.2014, C2. http://www.hs.fi/sunnuntai/a1397270700705
  4. Moni sairaus voi viedä haju- ja makuaistin. Uutispalvelu Duodecim. http://www.terve.fi/flunssa/moni-sairaus-voi-vieda-haju-ja-makuaistin
  5. a b Taina Hyvärinen: Yliherkkyyshärkää sarvista -huippuseminaari. Allergia & astma 5/2013, s. 24.
  6. Katri Kallionpää: Tuoksuyliherkkyys on etenkin naisten vaiva, joka pahenee iän myötä. Helsingin Sanomat 26.8.2016. http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1472184703427
  7. Päivi Kuusela-Sirén: Kemikaaliyliherkän tarina. http://www.hajusteyliherkkyys.com/eraanYliherkanTarina.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Right prefrontal cortex and episodic memory retrieval: a functional MRI test of the monitoring hypothesis. http://brain.oxfordjournals.org/content/122/7/1367.full
  9. a b Kemikaali(yli)herkkyys, Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannukselan luentokalvo. Työterveyslaitos 14.10.2011. http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Documents/Kemikaali%28yli%29herkkyys_Hannuksela.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. a b Helena Ala-Mettälä: Vähäinenkin melu aiheuttaa vakavia sairauksia. Yle-uutiset 2.7.2014. http://yle.fi/uutiset/vahainenkin_melu_aiheuttaa_vakavia_sairauksia/7330956

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toivanen, Jarmo: Teknillinen akustiikka, "Meluakustiikan käsitteitä ja määritelmiä", s. 438-441. Otakustantamo, 1976. ISBN 951-671-123-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]