Siirry sisältöön

Immuunivaste

Wikipediasta

Immuunivaste tai immuunireaktio on elimistön tapa reagoida havaitsemaansa antigeeniin.[1] Immuunivasteen laukaisevana antigeenina voi toimia vieras mikrobi tai sen osa, vieras kudos tai syöpäsolut.[2] Immuunivastetta on kahta päätyyppiä: luonnollista (synnynnäistä) ja hankinnaista.[2]

Luonnollinen (synnynnäinen) immuunivaste muodostuu seuraavista tekijöistä:[2]

Hankinnainen immuunivaste muodostuu humoraalisesta eli vasta-ainevälitteisestä sekä soluvälitteisestä vasteesta.[2] Lymfosyytteihin kuuluvat B-solut vastaavat vasta-aineiden tuotannosta ja T-solut osallistuvat soluvälitteiseen vasteeseen.[2] Kun elimistö kohtaa uuden antigeenin ensimmäistä kertaa, puhutaan primaarista immuunivasteesta.[2] Tässä vaiheessa vain pieni osa B-soluista aktivoituu (ne jotka tunnistavat kyseisen antigeenin).[2] Osa näistä erilaistuu B-muistisoluiksi, jotka jäävät verenkiertoon.[2] Kun elimistö kohtaa saman antigeenin uudelleen, puhutaan sekundaarisesta immuunivasteesta.[2] Tämä on yleensä paljon nopeampi ja voimakkaampi kuin primaari immuunivaste, koska elimistössä on jo valmiina B-muistisoluja.[2]

Autoimmuniteetiksi sanotaan immuunivastetta, joka ilmenee elimistöä itseään ja sen rakenteita vastaan.[3]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Ross, M. H. & Pawlina, W.: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 397-400. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 (englanniksi)
  3. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Immuunivaste Wikimedia Commonsissa
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.