Työkyvyttömyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista.

Sairauspäiväraha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.

Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.[1] Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.

Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.

Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä[2].

Työkyvyttömyyseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä on kansaneläkelain mukaan oikeus saada kansaneläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut siten, ettei hän kykene elättämään itseään ammattitaidolleen sopivalla työllä[3]. Oikeus täyteen työeläkkeeseen muodostuu, jos pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään kolmella viidesosalla. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla, mutta alle kolmella viidesosalla, on henkilö oikeutettu työeläkkeen osalta ainoastaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.[4]

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan työeläkkeiden myöntämisperusteita koskevan lain mukaan huomioon lisäksi se, onko työmarkkinoilta saatavissa työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.[5]

Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea saavien suomalaisten määrä oli lähes 260 000 vuonna 2011, ja he olivat keskimäärin 50-vuotiaita[6]. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyvien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa. Eniten laskua on tapahtunut verenkiertoelinten ja psykiatristen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kohdalla, joiden määrä on vähentynyt kolmanneksella 2000-luvun alun tasosta. Nuoria työkyvyttömyyseläkkeen saajia on erityisen vähän, sillä yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on täyttänyt 55 vuotta. Vain noin yksi prosentti alle 30-vuotiaista suomalaisista saa vuosittain kuntoutustukea ja alle kolme prosenttia 30-39-vuotiaista.[7]

Keskimäärin joka neljäs kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään. Julkisella sektorilla hakemuksia hylätään vähemmän kuin yksityisellä.[8] Tämä johtuu siitä, että julkisen puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyseläkettä ollessaan kyvyttömiä toimimaan omassa ammatissaan, kun yksityisellä puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyeläkkeen vain siinä tapauksessa, ettei työmarkkinoilta ole saatavissa mitään sellaista työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän[9].

Yleensä vakuutuslaitokset arvioivat, että työkyvyttömyyseläkettä hakevan työkyky palautuu muutaman vuoden sisällä, minkä vuoksi hakijalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, vaan määräaikaista kuntoutustukea, joka on korvannut aiemmin käytössä olleen määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyyden voidaan odottaa poistuvan asianmukaisella hoidolla tai silloin kun potilaan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin, joilla katsotaan olevan mahdollisuus saattaa potilas työkykyiseksi. Kun kuntoutustukea ja työkyvyttömyyttä on jatkunut kaksi vuotta, tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke, ellei hakijan nykyistä työtä voida muokata eikä voida tukea työn vaihtoa terveydentilalle soveltuvaan eikä ole todennäköistä että hakijan toimintakyky paranisi merkittävästi suunnitellulla hoidolla tai kuntoutuksella.[10]

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita lisäansioita palkkatyön avulla joko 600 euroa kuukaudessa tai 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[11] Osa-aikaeläkkeellä saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[12]. Kuitenkin vain yksi prosentti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista kävi vakituisessa työssä ja vain neljä prosenttia teki satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen ja 18 prosenttia haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä[13].

Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat pääosin 50 vuotta täyttäneitä[14].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument
  2. Sairausupäivärahan maksaminen luopio juho . http://www.kela.fi/sairauspaivaraha_maksaminen
  3. Kansaneläkelain 12 §. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070568
  4. Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35
  5. Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35
  6. Sunnuntaisuomalainen: Työkyvyttömien määrä uhkaa lisääntyä. 4.9.2011. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320483_uu.shtml?_ga=1.125451146.1095681879.1458251893
  7. Ilpo Pajunen: Ruotsissa moni joulukuussa syntynyt syrjäytyy, Suomessa ei – voiko syy olla koulujärjestelmässä? Yle uutiset 13.6.2016. http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_moni_joulukuussa_syntynyt_syrjaytyy_suomessa_ei__voiko_syy_olla_koulujarjestelmassa/8942788?ref=leiki-uup
  8. Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa. http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyokyky/tyokyvyttomyyselakkeet
  9. Työkyvyttömyyseläke antaa turvaa työkyvyn heiketessä. Eläketurvakeskus. https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/tyokyvyttomyyselake/Sivut/default.aspx
  10. Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena. Eläketurvakeskuksen verkkosivusto. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145
  11. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Rapor tteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  12. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  13. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö luopio juho virkkunen. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Sivu 27. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  14. Gould Raija, Kaliva Kasimir: Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.