Työkyvyttömyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista. Noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään, joista 300 000 osallistuu työelämään ja 240 000 on täydellä tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä[1]. Lisäksi noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.[2]

Työantajalla on oikeus edellyttää palkattavalta henkilöltä sellaista työkykyä, että hän pystyy hoitamaan tulevia työtehtäviään. Aluehallintoviraston mukaan pelkkä epäily siitä, että työntekijä ei tule suoriutumaan työstään vamman tai sairauden vuoksi ei ole kuitenkaan hyväksyttävä peruste olla palkkaamatta työnhakijaa, vaan ainoastaan työterveyshuollolla on oikeus arvioida, onko henkilö kyvytön hoitamaan kyseessä olevaa työtehtävää.[3]

Koska työkyvyttömien on vaikea saada työtä tai säilyttää työpaikkansa, heille kuuluu maksaa lain mukaan sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä.

Sairauspäiväraha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.

Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.[4] Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.

Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.

Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä[5].

Työkyvyttömyyseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä on kansaneläkelain mukaan oikeus saada kansaneläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut siten, ettei hän kykene elättämään itseään ammattitaidolleen sopivalla työllä[6]. Ansiotyöhön perustuvat työkyvyttömyyseläkeet lasketaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta siitä summasta, jonka vakuutettu on ehtinyt ansaita työelämässä. Lisäksi tulee vielä niin sanottu tulevan ajan eläkeosuus, jonka saavat ne, jotka ovat ehtineet ansaita tietyn vähimmäissumman kymmenen sairasetuuksien maksua edeltäneen vuoden aikana.[7]

Oikeus täyteen työeläkkeeseen muodostuu, jos pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään kolmella viidesosalla. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla, mutta alle kolmella viidesosalla, on henkilö oikeutettu työeläkkeen osalta ainoastaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.[8]

Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan työeläkkeiden myöntämisperusteita koskevan lain mukaan huomioon lisäksi se, onko työmarkkinoilta saatavissa työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.[9]

Työkyvyttömyyseläkemyönnöt Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea saavien suomalaisten määrä oli vuonna 2011 lähes 260 000, ja he olivat keskimäärin 50-vuotiaita[10]. Työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle siirtyvien suomalaisten kokonaismäärä on ollut tasaisessa laskussa jo vuosikymmenten ajan ja työkyvyttömyyseläkeläisten kokonaismäärän väheneminen on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla[11]. Eniten laskua on tapahtunut verenkiertoelinten ja psykiatristen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden kohdalla, joiden määrä on vähentynyt kolmanneksella 2000-luvun alun tasosta. Nuoria työkyvyttömyyseläkkeen saajia on erityisen vähän, sillä yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on täyttänyt 55 vuotta. Vain noin yksi prosentti alle 30-vuotiaista suomalaisista saa vuosittain kuntoutustukea ja alle kolme prosenttia 30-39-vuotiaista.[12]

Riitta Huurinaisen vuonna 2016 valmistuneen liestiaattityön mukaan Kelan myöntämien työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuudet ovat olleet kasvussa, ja Kela hylkäsi vuonna 2014 yli 40 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista, vaikka hakemuksia jätettiin aiempaa vähemmän. Eniten hylkäyksiä tehtiin yli vuoden työttömänä olleiden kohdalla, vaikka he ovat tutkimusten mukaan selvästi sairaampia kuin työssäkäyvät. Kela hylkäsi heidän työkyvyttömyyseläkehakemuksistaan lähes yhdeksänkymmentä prosenttia, kun töissäkäyvien kohdalla vastaava luku oli kolmekymmentä.[13] Tämä saattaa liittyä siihen, että joka kolmas Kelan lääkäri ajattelee, että eläkettä hakevat työttömät eivät ole oikeasti työkyvyttömiä. Työttömille kirjoitetaan lisäksi usein huomattavan puutteellisia lääkärinlausuntoja.[14] Vuonna 2016 tarkastetun väitöskirjan mukaan liian moni työkyvytön pitkäaikaistyötön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä, koska työkyvyn arvioinnissa ei oteta huomioon potilaan todellista toimintakykyä[15].

Työeläkelaitokset hylkäävät noin 20 prosenttia työssäkäyvien työkyvyttömyyseläkehakemuksista ja 40 % työttömien hakemuksista[16]. Hakemuksia hylätään yksityisellä sektorilla lisäksi enemmän kuin julkisella[17]. Tämä johtuu siitä, että julkisella puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyseläkettä ollessaan kyvyttömiä toimimaan omassa ammatissaan, kun yksityisellä puolella vakuutetut työntekijät ovat oikeutettuja saamaan työkyvyttömyyeläkkeen vain siinä tapauksessa, ettei työmarkkinoilta ole saatavissa mitään sellaista työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän[18].

Julkisen alan työntekijöiden eläkevakuutusyhtiö Kevan eläkejohtaja Merja Paanasen mukaan työssäkäyvien alhaisempi hylkäysprosentti johtuu osin myös siitä, että työnantaja ja työterveyshuolto ovat kyenneet kokeilemaan ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista kuntoutusta ja työtehtävien mukautusta sekä siitä, että julkisella sektorilla on erilaiset osatyökyvyttömyyseläkekäytännöt[19].

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti vuonna 2017 aloitteen lain muuttamiseksi siten, että eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti potilasta hoitavan lääkärin tekemän diagnoosin pohjalta, jolloin vakuutusyhtiöillä ei olisi enää mahdollisuutta evätä eläkettä, elleivät ne kykene todistamaan hakemusta olennaisilta osin virheelliseksi[20].

Yleensä vakuutuslaitokset arvioivat, että työkyvyttömyyseläkettä hakevan työkyky palautuu muutaman vuoden sisällä, minkä vuoksi hakijalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, vaan määräaikaista kuntoutustukea, joka on korvannut aiemmin käytössä olleen määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Kuntoutustuki on tarkoitettu myönnettäväksi niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyyden voidaan odottaa poistuvan asianmukaisella hoidolla tai silloin kun potilaan kohdalla ryhdytään aktiivisiin kuntoutustoimenpiteisiin, joilla katsotaan olevan mahdollisuus saattaa potilas työkykyiseksi. Kun kuntoutustukea ja työkyvyttömyyttä on jatkunut kaksi vuotta, tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva työkyvyttömyyseläke, ellei hakijan nykyistä työtä voida muokata eikä voida tukea työn vaihtoa terveydentilalle soveltuvaan eikä ole todennäköistä että hakijan toimintakyky paranisi merkittävästi suunnitellulla hoidolla tai kuntoutuksella.[21]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrän laskeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työkyvyttömyyseläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon mitään alle 23-vuotiaana tehtyä työtä, joka tapahtui ennen vuotta 2005[22]. Sen sijaan työeläkkeeseen oikeutetun työkyvyttömyyseläkeläisen eläkkeen määrää nostaa niin sanottu tulevan ajan eläke, joka korottaa työkyvyttömyyseläkettä niillä, jotka ovat ehtineet ansaita kymmenen työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana vähintään 17 807,01 euroa vuoden 2019 tasossa. Työkyvyttömyyden alkamisella ei tarkoiteta kuitenkaan työkyvyttömyyden tosiasiallista alkamista, vaan työkyvyttömyyden perusteella maksettujen etuuksien alkamista.[23]

Tuleva ajan eläke lasketaan siten, että vakuutusyhtiö arvioi eläkkeenhakijan palkkatulojen perusteella, kuinka paljon hän olisi ansainnut vuosittain, jos ei olisi joutunut jäämään työkyvyttömyysseläkkeelle. Tästä summasta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia aina eläkeikään asti. Tulevan ajan eläkeosuuden saavat kuitenkin vain sellaiset työkyvyttömät, [24]

Jos työkyvyttömyyseläkkettä on maksettu viisi kalenterivuotta, eläkkeen määrää korotetaan työkyvyttömän iästä riippuvalla kertoimella. Tätä korotusta ei kuitenkaan tehdä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa vasta 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.[25]

Mahdollisuus lisäansioihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita lisäansioita palkkatyön avulla joko 600 euroa kuukaudessa tai 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[26] Osa-aikaeläkkeellä saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[26]. Kuitenkin vain yksi prosentti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista kävi vakituisessa työssä ja vain neljä prosenttia teki satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen ja 18 prosenttia haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä[26].

Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat pääosin 50 vuotta täyttäneitä[26].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901
  2. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
  3. Anna, 32, haki töihin kahvilaan – haastattelijan kommentti pysäytti: ”En ilkee laittaa sinuu sinne näytille”. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006246048.html
  4. Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument
  5. Sairauspäivärahan maksaminen. Kela.fi[vanhentunut linkki]
  6. Kansaneläkelain 12 §.
  7. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  8. Työntekijän eläkelaki
  9. Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35
  10. https://web.archive.org/web/20161114010418/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320483_uu.shtml?_ga=1.125451146.1095681879.1458251893 Työkyvyttömien määrä uhkaa lisääntyä]. Iltalehti 4.9.2011. Web Archive.
  11. Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
  12. Ilpo Pajunen: Ruotsissa moni joulukuussa syntynyt syrjäytyy, Suomessa ei – voiko syy olla koulujärjestelmässä? Yle uutiset 13.6.2016. http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_moni_joulukuussa_syntynyt_syrjaytyy_suomessa_ei__voiko_syy_olla_koulujarjestelmassa/8942788?ref=leiki-uup
  13. Riitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html
  14. Sairaat ja lannistuneet ihmiset juoksevat luukulta luukulle saamatta apua – Ministeriön raportti maalaa karun kuvan työttömien palvelusta Suomessa. Helsingin Sanomat 15.11.2018. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005900306.html
  15. Väitös: Liian moni työkyvytön jää ilman eläkepäätöstä. Etelä-Suomen Sanomat 12.12.2016. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2327897
  16. Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  17. Työkyvyttömyyseläkkeet tasaisessa laskussa. http://www.tela.fi/tyoelakeala/tyokyky/tyokyvyttomyyselakkeet
  18. Työkyvyttömyyseläke antaa turvaa työkyvyn heiketessä. Eläketurvakeskus. https://www.tyoelake.fi/fi/erilaisiaelakkeita/tyokyvyttomyyselake/Sivut/default.aspx
  19. Miksi työkyvyttömyys­eläkehakemuksia hylätään? Helsingin Sanomat. 10.12.2018.
  20. PS:n Ronkainen jätti lakialoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi. Tiedote 27.10.2017. https://www.jarironkainen.fi/tiedote-psn-ronkainen-jatti-lakialoitteen-vakuutuslaakarijarjestelman-muuttamiseksi/
  21. Kuntoutustuen jatkaminen kuntoutustukena. Eläketurvakeskuksen verkkosivusto. https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?document_id=300145
  22. Miten työeläkeotetta luetaan? Työeläke.fi https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
  23. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  24. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  25. Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 19. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
  26. a b c d Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf

Muut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.