Työkyvyttömyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista.

Sairauspäiväraha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.

Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.[1] Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.

Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.

Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettä[2].

Työkyvyttömyyseläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa henkilö voi saada työkyvyttömyyseläkettä, jos hänen työkykynsä on vähintään vuoden ajaksi alentunut vähintään 3/5. Jos työkyky on alentunut vähintään 2/5, mutta vähemmän kuin 3/5, on henkilö oikeutettu osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Mikäli arvioidaan, että henkilön työkyky saattaa palautua, myönnetään määräaikaista kuntoutustukea, joka tunnettiin aiemmin nimellä määräaikainen työkyvyttömyyseläke.

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita lisäansoita palkkatyön avulla joko 600 euroa kuukaudessa tai 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[3] Osa-aikaeläkkeellä saa ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta[4]. Täydellä eläkkeellä olevista vain yksi prosentti kävi vakituisessa työssä ja neljä prosenttia teki satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen, 18 haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä[5].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument
  2. Sairausupäivärahan maksaminen. http://www.kela.fi/sairauspaivaraha_maksaminen
  3. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Rapor tteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  4. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf
  5. Gould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Sivu 27. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.