Etnologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee aihetta yleisesti. Suomalaisesta näkökulmasta katso Etnologia Suomessa.

Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.[1]

Etnologia tutkii antropologian tapaan arkielämän kulttuuria ja sen muutosta.[2] Etnologia kuitenkin eroaa antropologiasta siten, että se keskittyy usein kotimaisiin tai muuten kulttuurisesti läheisiin tutkimuskohteisiin.[3]

Etnologit tulkitsevat inhimillistä kulttuuria kenttätyön menetelmin ruohonjuuritasolta käsin. Alan tutkimusmenetelmiä ovat haastattelut, osallistuva havainnointi, tekstiaineistojen analyysi, kriittinen ja holistinen lähestymistapa sekä kontekstualisointi. Tutkimuskohteita pyritään aina tarkastelemaan laajempaa kulttuurista taustaansa vasten.[2]

Etnologit voivat tutkia etnisyyttä, uskontoja, sukupuolijärjestelmää, muistitietoa, kulttuuriperintöä ja ideologioita sekä teknologian käyttöä ja merkityksiä, maahanmuuttoa, kansainvälisiä kehityskysymyksiä ja sosiaalipalveluja. Tutkimuksen näkökulmissa voi painottua esimerkiksi tutkimuksen yhteiskunnallisuus. Etnologian ajallinen ulottuvuus on laaja: tutkimusta voi tehdä historiallisista aiheista tai keskittyä nykyaikaan.[2]

Etnologit työllistyvät muun muassa museo- ja arkistoalalle, maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin sekä yrityksiin. He työskentelevät esimerkiksi seuraavilla nimekkeillä: tutkija, museoamanuenssi, museotoimenjohtaja, yksilövalmentaja maahanmuuttajille, tohtorikoulutettava, toiminnanjohtaja, toimittaja, lasten osallisuussihteeri, tuottaja, asiakkuuspäällikkö (kehitysyhteistyön sektori) sekä kouluttaja (maahanmuuttajatyö).[2]

Tutkimushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalaisen etnologian tutkimusperinteen taustalla on aiempi kansatieteellinen traditio joka tunnettiin saksankielisessä Euroopassa nimellä Volkskunde ja Ruotsissa nimellä folklivsforskning. Amerikkalainen etnologia sen sijaan kehittyi antropologian osa-alueena. 1900-luvun loppupuolella antropologian vaikutus kuitenkin kasvoi myös eurooppalaisessa kansatieteessä ja samalla etnologia yleistyi oppiaineen nimenä.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b c d Etnologia ja antropologia Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 24.10.2020.
  3. a b Korkiakangas, Pirjo., Olsson, Pia., Ruotsala, Helena.: Polkuja etnologian menetelmiin. Helsinki: Ethnos, [2005]. 500101550. ISBN 951-96345-4-1, 978-951-96345-4-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.11.2020).

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lönnqvist, Bo & Kiuru, Elina & Uusitalo, Eeva (toim.): Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin. Tietolipas 155. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999. ISBN 951-746-065-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etnologia.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.