Siirry sisältöön

Erik Ahlman

Wikipediasta
Erik Ahlman
Ahlmanin promootiokuva.
Ahlmanin promootiokuva.
Henkilötiedot
Syntynyt8. toukokuuta 1892
Turku
Kuollut27. elokuuta 1952 (60 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Oppilaat Sven Krohn
Tutkimusalue filosofia
Tunnetut työt Arvojen ja välineitten maailma

Erik Gustaf Ahlman (8. toukokuuta 1892 Turku – 27. elokuuta 1952 Helsinki[1]) oli suomalainen filosofi ja kielitieteilijä.[1]

Erik Ahlmanin vanhemmat olivat Turun suomalaisen klassillisen lyseon rehtori Johan Markus Ahlman (1858–1922) ja Maria Lovisa Holstius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1913, filosofian maisteriksi 1914, filosofian lisensiaatiksi 1916 ja filosofian tohtoriksi 1918.[2][3]

Ahlman oli Turun suomalaisen klassillisen lyseon latinan ja kreikan kielen vt. vanhempana lehtorina 1918–1922, Viipurin klassillisen lyseon vanhempana lehtorina 1922–1927, Helsingin yliopiston filosofian dosenttina 1926–1930 ja klassillisen filologian apulaisena 1931–1935. Hän oli Varsinaissuomalaisen osakunnan kuraattorina 1916–1917.[2]

Ahlman toimi Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun filosofian ja teoreettisen kasvatusopin professorina vuosina 1935–1948 sekä rehtorina 1940-1948, ja Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorina 1948–1952.[2]

Hänen merkittävimpiä teoksiaan ovat Arvojen ja välineiden maailma (1920), Kulttuurin perustekijöitä (1939) ja Ihmisen probleemi (1953). Lisäksi hän suomensi Egon Friedellin kolmiosaisen Uuden ajan kulttuurihistorian, jonka WSOY julkaisi vuosina 1930−1933.

Erik Ahlmanin tytär oli Turun yliopiston psykologian professori Kirsti Lagerspetz (1932–2001). Suvun filosofista perinnettä ovat jatkaneet Jyväskylän ja Turun yliopistossa käytännöllisen filosofian professorina toiminut Eerik Lagerspetz (s. 1956) ja Åbo Akademin filosofian professori Olli Lagerspetz (s. 1963).[1]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Über das lateinische Präfix com- in Verbalzusammensetzungen: eine semasiologische Studie, Helsingin yliopiston väitöskirja. Helsingfors 1916
  • Arvojen ja välineitten maailma: Eetillis-idealistinen maailmantarkastelukoe. (Sivistys ja tiede 17) Porvoo: WSOY, 1920.
    • 2., kielellisesti tarkistettu painos: Arvojen ja välineiden maailma: Eettis-idealistinen maailmantarkastelukoe. (Taskutieto 9) Porvoo Helsinki: WS, 1967.
    • Näköispainos vuoden 1920 laitoksesta: Teokset 1. (Jyväskylän yliopisto, filosofian laitos 49) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1992. ISBN 951-680-742-9
  • Teoria ja todellisuus: filosofisia esseitä ynnä aforismeja. WSOY 1925
  • Das normative Moment in Bedeutungsbegriff. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia, Sarja B, 18, 2. Helsinki 1926
  • Totuudellisuuden probleemi. WSOY 1929
  • Olemassaolon "järjellisyys" arvometafyysillisenä ongelmana. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun julkaisuja, 1. Jyväskylä 1938
  • Kulttuurin perustekijöitä: Kulttuurifilosofisia tarkasteluja. Jyväskylä: Gummerus, 1939.
    • 2. painos: Kulttuurin perustekijöitä. (2. painos. Spektri-sarja) Jyväskylä: Gummerus, 1976. ISBN 951-20-1225-1
    • Näköispainos vuoden 1939 laitoksesta: Teokset 5. (Jyväskylän yliopisto, filosofian laitos 53) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1992. ISBN 951-680-746-1
  • Oikeudenmukaisuus ja sen suhde moraaliin. Suomen tiedettä 1. WSOY 1943
  • Ihmisen probleemi: Johdatus filosofisen antropologian kysymyksiin. Porvoo: WSOY, 1953.
    • 2. painos: Ihmisen probleemi. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2319-9
    • Näköispainos vuoden 1953 laitoksesta: Teokset 7. (Jyväskylän yliopisto, filosofian laitos 55) Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-2319-9
  • Teokset 1-9. Jyväskylän yliopisto, filosofian laitos, Jyvaskyla 1992-1993

Suomennoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vanha ja uusi Turku. Taneli Jusleniuksen kirjasta Aboa vetus et nova suomentanut Erik Ahlman. WSOY 1929
  • J. V. Snellman : Kootut teokset. 3, Kaunokirjalliset teokset ; suomentaneet Yrjö Kivimies ja Erik Ahlman. WSOY 1929
  • Egon Friedell : Uuden ajan kulttuurihistoria: eurooppalaisen sielun kriisi Mustasta surmasta maailmansotaan asti. 1, Johdanto: renessanssi ja uskonpuhdistus. WSOY 1930 (alkuteos Kulturgeschichte der Neuzeit)
  • Historiallinen väitöskirja Etelä-Suomen pitäjästä Halikosta; jonka ensimmäisen osan Juhana Henrik Avellanin ollessa preeseksenä esittää julkisesti tarkastettavaksi Pentti Jaakko Ignatius; latinankielisestä asusta kääntänyt Erik Ahlman. 1930 (alkuteos De paroecia Fenniae australis Haliko)
  • Egon Friedell : Uuden ajan kulttuurihistoria: eurooppalaisen sielun kriisi Mustasta surmasta maailmansotaan asti. 2, Barokki ja rokokoo; Valistusaika ja vallankumous. WSOY 1932 (alkuteos Kulturgeschichte der Neuzeit)
  • Egon Friedell : Uuden ajan kulttuurihistoria : eurooppalaisen sielun kriisi: mustasta surmasta maailmansotaan asti. 3, Romantiikka ja liberalismi, imperialismi ja impressionismi. WSOY 1933 (alkuteos Kulturgeschichte der Neuzeit)
  • Oswald Spengler : Ratkaisun vuosia. 1. osa, Saksa ja maailmanhistoriallinen kehitys. Otava 1934
  • Stefan Zweig : Marie Antoinette. WSOY 1935
  • Richard Müller-Freienfels : Ihmistuntemus ja ihmisten käsittely : käytännön psykologiaa jokaiselle ; suomentaneet Arvo Lehtovaara ja Erik Ahlman. WSOY 1945 (alkuteos Menschenkenntnis und Menschenbehandlung)
  • Albert Lilius : Sivistystyön historian henkilöhahmoja: vanha aika. WSOY 1948 (alkuteos Gestalter ur bildningsarbetets historia)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 Salmela, Mikko: Erik Ahlman Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi., viitattu 6.7.2008
  2. 1 2 3 Kuka kukin oli, Wikisource
  3. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Johan Markus Ahlman

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erik_Ahlman&oldid=23993232”