Jyväskylän yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu
lat. Universitas Jyväskyläensis
engl. University of Jyväskylä
Perustettu 1863 (Jyväskylän seminaari)[1]
1934 (Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu)
1966 (Jyväskylän yliopisto)
Tyyppi julkinen
Rehtori Jari Ojala
Henkilökunta 2 800 (2022)[1]
Opiskelijoita 14 300 (2022)[1]
Jatko-opiskelijoita 1 500 (2022)[2]
Sijainti Jyväskylä, Suomi (62°14′11″N, 025°43′55″E)
Kampus Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueet
Sivusto www.jyu.fi

Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY[3] tai JYU[3]) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto. Jyväskylän yliopisto on monitieteinen tiedeyliopisto, jossa opiskelijoita on noin 15 000 ja henkilökuntaa noin 2 600.[4] Maailman kaikkien yliopistojen joukossa Jyväskylän yliopisto kuuluu kolmen prosentin parhaimmistoon ja edustaa useilla tieteenaloillaan maailman huippua.[4]

Vuonna 2022 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1 200 kandidaattia, 1 447 maisteria, 116 tohtoria ja yksi lisensiaatti.[5] Kevään 2022 opiskelijavalinnassa yliopistoon valittiin 2 448 uutta opiskelijaa 17 970 hakijan joukosta.[6] Kaikki perustutkinto-opiskelijat eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston aluetta ilmakuvassa 1950-luvulla.

Jyväskylän seminaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Jyväskylän seminaari

Jyväskylän yliopiston historia ulottuu vuoteen 1863, jolloin Uno Cygnaeus perusti Jyväskylään ensimmäisen suomenkielisen opettajankoulutusseminaarin. Seminaarin panos suomalaisen kulttuurin kehitykselle oli huomattava ja monista seminaarin oppilaista tuli kulttuurin merkkihenkilöitä; Jyväskylässä ovat opiskelleet muun muassa Minna Canth, Johannes Linnankoski ja J. H. Erkko.[7]

Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1934 seminaari muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi.[7] Akateemisten tutkintojen suorittaminen tuli korkeakoulussa mahdolliseksi 1940-luvulla ja ensimmäinen väitöstilaisuus järjestettiin vuonna 1949.[7] Korkeakoulu laajeni huomattavasti vuonna 1958, jolloin filosofisen tiedekunnan ja humanististen tieteiden professuurien perustaminen suuntasi korkeakoulun kehityksen kohti yliopistoa.[7]

Jyväskylän yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto aloitti toimintansa heinäkuussa 1966.[7]

Kampukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistolla on kolme kampusaluetta: Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Ylistönrinne. Seminaarimäen vanhimpia rakennuksia ovat Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset niin sanotut Opin kasarmit,[8] jotka rakennettiin 1880-luvulla opettajaseminaarin käyttöön. Seminaarinmäellä on myös lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia, 1950–1970-luvuilla valmistuneita rakennuksia.[8] Euroopan komissio myönsi huhtikuussa 2022 Seminaarinmäen kampukselle ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa Euroopan kulttuuriperintötunnuksen.[7]

Näitä uudempia Jyväskylän yliopiston rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.[8] Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen Capitoliumin eli C-rakennuksen peruskorjaus valmistui elokuussa 2017. Remontissa sisäilmaongelmia aiheuttaneet laatat poistettiin. Juhlasalin aulaan asennettiin uusi marmorilaatoitus ja väliseiniä poistettiin.[9]

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa on kuusi tiedekuntaa:[1]

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston päärakennus Capitolium.

Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskellaan ja tutkitaan kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia, kulttuuria ja historiaa sekä yhteiskuntaa ja filosofiaa.

Tiedekunta on mukana kolmessa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikössä: Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[10], Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö (2018–2025)[11] ja Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippuyksikkö (2022–2029).

Lisäksi kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset prosessit sekä kielen oppiminen ja kielenkäyttö ovat yliopiston itsensä nimeämiä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaloja. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologia, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä.lähde?

Historian ja etnologian laitoksen pääoppiaineisiin kuuluvat historia, etnologia ja antropologia. Niissä on mahdollista suorittaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinnot.[12] Laitos sijaitsee Historica-rakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueella[13].

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille) sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, espanjan kieli, italian kieli, italian kieli ja kulttuuri, kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille sekä suomi toisena ja vieraana kielenä. Viestinnän oppiaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media) ja viestintä, jonka painopisteenä on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus. Kulttuurienvälinen viestintä on pääaineena Intercultural Communication -maisteriohjelmasta valmistuvilla.lähde?

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede ja musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus) sekä kirjallisuus, museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitoksella on musiikkiterapian maisteriohjelma. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musica- ja Educa-rakennuksissa.lähde?

Laitoksessa toimii kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelma, jossa opiskelevien pääaineena voi olla museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria tai taidekasvatus. Aikaisemmin maisteriopinnot on voinut suorittaa myös hungarologian oppiaineesta, mutta nykyisin siinä voi suorittaa vain jatko-opintoja[14][15]. Lisäksi laitoksella on mahdollista suorittaa pelitutkimuksen ja pelisuunnittelun opintokokonaisuus. Laitoksen osana toimii myös Nykykulttuurin tutkimuskeskus, jossa koulutetaan tohtoreita pääaineenaan nykykulttuurin tutkimus.lähde?

Yliopistoon kuuluu myös Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli Solki. Se on tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa yhteyksissä ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Solkissa voi suorittaa tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon soveltavasta kielitieteestä. Keskus sijaitsee Mattilanniemen kampusalueella Agora-rakennuksessa.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, kansalaisyhteiskunnan asijantuntijuus ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sukupuolentutkimuksen, sosiaali- ja psykogerontologian, yhteiskuntatieteen ja monitieteisen living with globalization -opintojen opintokokonaisuudet.lähde?

Laitoksen tutkimusalueita ovat:

  • Moraalinen ja poliittinen toimijuus, erityisesti kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta, minuus ja subjektiivisuus sekä parlamentarismi ja poliittinen ajattelu
  • Yhteiskunnallisten muutosprosessien kestävyys, erityisesti työn ja talouden, ympäristön ja sekä kulttuurin ja kulutuksen näkökulmista
  • Hyvinvoinnin muuttuvat politiikat ja käytännöt, erityisesti sukupuoleen, ikään ja perheeseen liittyen sekä hyvinvoinnin professioiden näkökulmasta

Informaatioteknologian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta kouluttaa osaajia seuraavilla teema-alueilla: tietojärjestelmät, tieteellinen laskenta ja data-analyysi, kyberturvallisuus, hyvinvointi, pelit sekä oppiminen.

IT-tiedekunnassa on mahdollista opiskella pääaineena tietotekniikkaa, tieto- ja ohjelmistotekniikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, tietojärjestelmätiedettä sekä kognitiotiedettä. Pääainevalinnoista riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian maistereiksi (FM), kauppatieteiden maistereiksi (KTM) tai diplomi-insinööreiksi (DI). Opetuksen lisäksi informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pasi Tyrväinen varadekaaneinaan Lauri Kettunen ja Tuure Tuunainen.

Tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 2 700, jatko-opiskelijoita vajaa 200 ja henkilökuntaa noin 150. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Tiedekunnassa voi opiskella pääaineena tietotekniikkaa, tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietotekniikkaa opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Laitoksella opiskelevat valmistuvat filosofian maistereiksi. Opinnoissa valitaan maisteriohjelmaksi koulutusteknologia (opettajankoulutus), ohjelmistotekniikka, tietoliikenne, ohjelmointikielten periaatteet, pelit ja pelillisyys, laskennalliset tieteet, sovellettu matematiikka, sensoriverkot tai Web Intelligence and Service Engineering. Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Tietojärjestelmätieteestä valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, ja tietojenkäsittelytieteestä sekä kognitiotieteestä filosofian maistereita. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetus ja tutkimus kohdistuu tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osana liiketoiminnan tai julkishallinnon organisaatioiden toimintaa. Tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä tarkastellaan neljästä pääasiallisesta näkökulmasta, jotka ovat teknologinen näkökulma, ihmiskeskeinen näkökulma, liiketoiminnallinen näkökulma ja informaatiokeskeinen näkökulma. Laitoksen opetus jakautuu tietojärjestelmätieteessä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL). Tiedekunnassa aloitettiin diplomi-insinöörikoulutus syksyllä 2021.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan kuuluu kolme laitosta.

Kasvatustieteiden laitoksessa opetetaan erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Laitoksen perinteet ovat pitkät: Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltäneen Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirja tarkastettiin nimenomaan kasvatustieteissä keväällä 1949.lähde?

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta ainoana opettajankoulutuslaitoksena Suomessa.lähde?

Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes tuhat opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Koulutusjohtamisen instituutti (ent. Rehtori-instituutti), joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista. Koulutusjohtamisen instituutilla on kansainväliset Master's degree program in Educational Leadership- sekä Master of Educational Management and Leadership (MEd) -ohjelmat.

Psykologian laitoksessa opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.lähde?

Tiedekunnassa on Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö vuosille 2022–2029 psykologian ja kasvatustieteiden alalla: Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikössä (InterLearn (Arkistoitu – Internet Archive)).

Liikuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennus.

Liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunta jakautuu kolmeen tieteenalaryhmään: käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet, terveystieteet ja liikuntabiologia. Lisäksi on kolme tutkimuskeskusta: Gerontologian tutkimuskeskus, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus sekä Neuromuscular Research Centre.[16]

Tiedekunnassa toimii kolme kansainvälistä maisteriohjelmaa: Biology of Physical Activity, Psychology of Physical Activity, Health and Wellbeing sekä Responsible Management and Business of Sport.[17]

Liikunnan käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteiden tieteenalaryhmään kuuluvat liikuntapedagogiikka, liikuntapsykologia, liikunnan yhteiskuntatieteet ja erityisliikunta.

Terveystieteiden tieteenalaryhmään kuuluvat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede sekä terveyskasvatus.

Liikuntabiologian tieteenalaryhmään kuuluvat biomekaniikka, liikuntafysiologia sekä valmennus- ja testausoppi.[18]

Vuoden 2012 elokuun alussa tiedekunnan nimi muutettiin liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta liikuntatieteelliseksi tiedekunnaksi. Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta.

Tiedekunnassa on neljä laitosta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muut laitokset sijaitsevat Ylistönrinteellä. Laitosten tutkimus ja opetusalat ovat seuraavat:

Nanoscience Center (NSC), Jyväskylän kansainvälinen kesäkoulu (JSS) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.[23]

Tiedekunnassa toimii Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippututkimusyksikkö (2018–2025)[24] yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ja jota Helsingin yliopisto hallinnoi. Vuosille 2022–2029 Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan tuli kaksi uutta huippuyksikköä, fysiikan alan Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikkö ja matematiikan alan Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikkö, jota Helsingin yliopisto hallinnoi.

Suomen Akatemian nimeämiä huippuyksiköitä on tiedekunnassa toiminut viime vuosina viisi:

  • Analyysin ja dynamiikan matematiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2014–2019) oli yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.
  • Matematiikan Inversio-ongelmien huippuyksikkö oli yhteinen Helsingin yliopiston kanssa (2012–2017).
  • Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012–2017) oli Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen, ja Aalto-yliopiston hallinnoima huippuyksikkö.
  • Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö (2012–2017)
  • Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö (2012–2017)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena taloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista, yrittäjyyttä sekä viestinnän johtamista. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

Tiedekunnassa toimii myös neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Banking and International Finance, Digital Marketing and Corporate Communication, International Business and Entrepreneurship sekä Corporate Environmental Management[25], joka on ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995 aloittanut ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjelma.

Kauppakorkeakoulu oli elokuun loppuun 2010 asti nimeltään taloustieteiden tiedekunta.

Kauppakorkeakoulun Avance-johtamiskoulutus ja sen Executive MBA -koulutus on Association of MBAs -organisaation akkreditoima.

Erillislaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitoksina Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimivat avoin yliopisto, Avoimen tiedon keskus (kirjasto ja yliopiston tiedemuseo), kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolassa toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, jonka toiminnassa ovat mukana myös Oulun ja Vaasan yliopistot.[26] Keskuksessa on noin 90 työntekijää ja runsaat 4 000 opiskelijaa.[26] Chydeniuksen tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat kasvatustiede, tietotekniikka, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, lääketiede ja terveydenhuoltoala sekä luonnontieteet.[26] Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.[27]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rehtorit ja vararehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston rehtoreina ovat toimineet:[28]

Vararehtoreina toimivat professori Henrik Kunttu (tutkimus ja innovaatiotoiminta) sekä Marja-Leena Laakso (koulutus).[30]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Hallituksen jäsenet kaudella 2022–2025 ovat:[31]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston vuonna 2019 strategiassaan vahvistamat painoalat ovat:

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto sijoittuu parhaiden listoille kansainvälisissä yliopistovertailuissa.

Jyväskylän yliopisto 2021 on mukana niin sanotun Shanghain listan yliopistovertailussa (Academic Ranking of World Universities ARWU), jossa se sijoittuu välille 701.–800. Suomalaisista Jyväskylän yliopiston sijoitus oli seitsemäs. Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa yliopisto sijoittuu hyvin. Vuonna 2021 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteet oli sijalla 40[33]. Yliopistosta pääsi mukaan maailman 500 parhaan joukkoon myös 12 muuta tieteenalaa. Viestintä ja matematiikka sijoittuivat sijoille 101.–150., psykologia, kemia sekä hotelliala (Jyväskylän yliopistossa liikunta ja turismi) sijoille 201.–300. Ekologia nousi myös välille 201.–300. Valtio-oppi ja tietojenkäsittelytiede arvioitiin välille 301.–400. Välille 401.–500. sijoitettiin fysiikka, johtaminen, lääketiede (Jyväskylän yliopistossa gerontologia) ja kansanterveys.

Vuonna 2021 Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 351.–400. tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla.[34]

Suomen Akatemian huippuyksiköt ja akatemiaprofessorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa toimii vuonna 2022 seitsemän Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä: Ikääntymisen ja hoivan huippututkimusyksikkö, Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikkö ja Pelikulttuurien tutkimuksen huippututkimusyksikkö.[35] Jyväskylän yliopisto hallinnoi Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä, Helsingin yliopisto Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä ja Tampereen yliopisto Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä.[36]

Vuonna 2022 aloittavat psykologian ja kasvatustieteiden alalla Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikkö (InterLearn), fysiikan Kvarkkiaineen tutkimuksen huippuyksikkö, musiikkitieteen Musiikin, mielen, kehon ja aivojen huippututkimusyksikkö.

Yliopisto on mukanan myös HY:n koordinoimassa matematiikan Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikössä.

Yliopiston akatemiaprofessoreita ovat Pasi Ihalainen (2021–2026), Otso Ovaskainen (2021–2026) ja Sara Heinämaa (2017–2021). Johanna Mappes toimi akatemiaprofessorina ennen siirtymistään Helsingin yliopistoon.[37]

Varainhankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanjassa on käynnissä jakso, joka päättyy kesällä 2022. Suurlahjoittaja Matti Häll lahjoitti 4 miljoonaa euroa vuonna 2021[38].

Varainhankintakampanja on ollut käynnissä myös vuosina 2014–2017 ja uusin kampanja 2021–2022.[39]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d JYU lukuina Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.7.2022.
  2. Opiskelijamäärät Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 29.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
  3. a b Lyhenneluettelo: J Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 3.11.2022.
  4. a b Esittely ja avainluvut Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 3.11.2022.
  5. Tutkinnot 2022: Onnittelut lähes 2800 tutkinnon suorittaneelle! | Jyväskylän yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 11.3.2024.
  6. Jyväskylän yliopistoon valittiin 2448 uutta opiskelijaa | Jyväskylän yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 11.3.2024.
  7. a b c d e f Kampus ja historia Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 3.11.2022. Viitattu 3.11.2022.
  8. a b c Kampus ja historia 7.1.2020. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 5.11.2021. Viitattu 5.2.2020.
  9. Rakennuslehti: Alvar Aallon merkkiteos korjattiin sisäilmaongelmien vuoksi Iltalehti 25.8.2017.
  10. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/research/projects/agecare/ikaantymisen-ja-hoivan-tutkimuksen-huippuyksikko-coe-agecare-2018-2025 (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. https://coe-gamecult.org/
  12. Historian ja etnologian laitoksen esittely jyu.fi. Viitattu 4.11.2023.
  13. Historian ja etnologian laitoksen yhteystiedot jyu.fi. Viitattu 4.11.2023.
  14. Mustonen, Anu & Moisander, Kirsi & Valo, Maarit (toim.): Laatua ja liikettä – rehtori Aino Sallisen juhlakirja. Jyväskylän yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
  15. Hungarologian opintosuunta Jyväskylän yliopiston opinto-opas. Viitattu 4.11.2023.
  16. Etusivu Liikuntatieteellinen tiedekunta - Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.4.2018.
  17. Maisteriohjelmat Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
  18. Monipuolista liikunta- ja terveystieteiden koulutusta ja tutkimusta Liikuntatieteellinen tiedekunta - Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.4.2018. [vanhentunut linkki]
  19. Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  20. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  21. Kemian laitos Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 9.4.2014. Viitattu 19.7.2014.
  22. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  23. Muut yksiköt ja yhteiset ohjelmat Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 6.3.2017.
  24. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/tutkimus/analyysi (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Master's Degree Programme in Corporate Environmental Management Jyväskylän yliopisto.
  26. a b c Kokkolan yliopistokeskus Chydenius avaa tutkimukselle tietä. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 18.
  27. Kokkolan yliopistokeskuksen uudisrakennus käyttön. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 4.
  28. Rehtori ja vararehtorit 11.11.2021. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 26.3.2019. Viitattu 5.7.2022.
  29. Rehtori Keijo Hämäläinen 9.2.2022. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 5.11.2021. Viitattu 5.7.2022.
  30. Rehtori ja vararehtorit Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 28.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  31. Hallituksen jäsenet 1.1.2022-31.12.2025 31.12.2019. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 3.1.2022. Viitattu 3.1.2022.
  32. Profilointi ja nousevat alat 10.9.2019. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.2.2020. [vanhentunut linkki]
  33. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteet jälleen maailman huippua jyu.fi. Arkistoitu 26.5.2021.
  34. Tutkimuksen huipulla esittely.jyu.fi. Arkistoitu 28.12.2016.
  35. Huippututkimusyksiköt Jyväskylän yliopistossa 20.6.2018. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.2.2020.
  36. Suomen Akatemia valitsi 12 uutta tutkimuksen huippuyksikköä - yksi oma Jyväskylään, kahdessa mukana – Jyväskylän yliopisto jyu.fi. Arkistoitu 7.1.2022. Viitattu 14.6.2017.
  37. Akatemiaprofessorit Jyväskylän yliopistossa 7.1.2021. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
  38. Matti Häll donates four million euros to education in the field of technology jyu.fi. 31.03.2021. Arkistoitu 18.8.2021. Viitattu 4.11.2023. (englanniksi)
  39. Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 30.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekuntien verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitosten verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]