Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn vuonna 2011 perustama arkkitehtuuripalkinto,[1] joka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014[2]. Se myönnetään vuosittain merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Kohteen valmistumisesta saa palkinnon jakamisvuonna olla kulunut enintään kolme vuotta.[1] Palkintoon ei ainakaan toistaiseksi liity rahaosuutta. [3]

Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan, nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä sekä herättää kiinnostusta suomalaista arkkitehtuuria kohtaan. [4] Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi valitaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Palkintotuomari tekee valinnan esiraadin valitsemien kohteiden joukosta. Tuomarin valitsee Suomen Arkkitehtiliiton hallitus.[5]

2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rainer Mahlamäki sai ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon Varsovaan suunnittelemastaan Puolan juutalaisten historiallisesta museosta.

Ensimmäinen Arkkitehtuuri-Finlandia -palkinto myönnettiin Lahdelma & Mahlamäki arkkitehtien suunnittelemalle, vuonna 2013 valmistuneelle Puolan juutalaisten historialliselle museolle. Voittajan valitsi esiraadin asettamasta neljästä ehdokkaasta taloustieteilijä Sixten Korkman. Hänen mukaansa kyseessä on vahvasti kaupungin ilmettä muuttava rakennus, joka museon lisäksi on myös taideteos.[6]

Esiraatiin kuuluivat Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala, Suomen arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste, Aalto-yliopiston professori Pentti Kareoja sekä arkkitehti Esa Ruskeapää.[7]

Ehdokkaina vuonna 2014 olivat:

2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 palkinto myönnettiin Anssi Lassilan suunnittelemalle Jyväskylän Kuokkalaan vuonna 2014 valmistuneelle Puukuokka-kerrostalolle. Palkinnonsaajan valitsi säveltäjä Kaija Saariaho.[9] Saariahon palkintoperustelujen mukaan Puukuokka on uskalias ja kunnianhimoinen työ, johon sisältyvät uuden rakennusteknologian tutkiminen, ihmisläheisyys, pyrkimys ekologisiin ratkaisuihin ja ihmisen elämänlaadun parantamiseen.[5]

Esiraatiin kuuluivat arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho, arkkitehti Eero Lundén ja Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste.[10]

Ehdokkaina vuonna 2015 olivat:

2016

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 palkinto myönnettiin arkkitehti Aaro Arton suunnittelemalle ja vuonna 2015 valmistuneelle Rovaniemen keskuskentän monitoimirakennus Railolle. Palkinnonsaajan valitsi Paavo Lipponen.[12] Palkintoperusteluissaan Lipponen kuvaili itseään arkkitehtuurin harrastajaksi ja kehui, kuinka Railo istuu täydellisesti Alvar Aallon vuonna 1945 suunnittelemaan kaupungin kaavaan.[5]

Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Pirjo Sanaksenaho, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, arkkitehti Eero Lundén ja Oulun yliopiston professori Janne Pihlajaniemi.[13]

Ehdokkaina vuonna 2016 olivat:

2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 palkinto myönnettiin Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen peruskorjaukselle, jonka suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit NRT. Korjaus valmistui vuonna 2016. Palkinnonsaajan valitsi Reijo Karhinen.[15]

Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Hannu Huttunen, arkkitehtuurin taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Oulun yliopiston professori Janne Pihlajaniemi ja arkkitehti Janne Teräsvirta. [16]

Ehdokkaina vuonna 2017 olivat:

2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi lastensairaala

Vuonna 2018 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon sai Arkkitehtitoimisto SARCin ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivulan suunnittelema Helsingin Uusi lastensairaala. Palkinnon saajan valitsi oikeushammaslääkäri Helena Ranta.[17]

Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston professori Hannu Huttunen, arkkitehti Janne Teräsvirta, tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros ja arkkitehtitoimisto Livadyn osakas arkkitehti Juulia Mikkola.[18]

Ehdokkaina vuonna 2018 olivat:

  • Arkkitehtitoimisto SARC ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula: Uusi lastensairaala, Helsinki, 2018
  • JKMM Arkkitehdit: Amos Rex, Helsinki, 2018
  • Arkkitehtitoimisto Freese: Lallukan taiteilijakodin korjaus, Helsinki, 2017 (alkuperäinen rakennus Gösta Juslen, 1933)
  • JKMM Arkkitehdit: Helsingin Yliopiston Tiedekulman peruskorjaus, Helsinki, 2017 (alkuperäinen rakennus Toivo Korhonen, 1977)
  • Alt Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Karsikas: Tuupalan puukoulu, Kuhmo, 2018.[8]

2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käärmetalo

Vuoden 2019 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnettiin vuonna Helsingin Käpylään vuonna 2018 valmistuneelle Käärmetalon peruskorjaukselle. Palkinnon saajan valitsi kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen. [19] Peruskorjauksen suunnittelivat Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy.[20]

Esiraatiin kuuluivat tekniikan tohtori, arkkitehti Anne Stenros, arkkitehti Juulia Mikkola ja arkkitehti Mikko Heikkinen.[18]

Ehdokkaina vuonna 2019 olivat:

  • Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit: Käärmetalon peruskorjaus, Helsinki, 2018
  • Arkkitehtitoimisto ALA: Helsingin keskustakirjasto Oodi, Helsinki, 2018
  • A-konsultit: Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi, Jyväskylä, 2017 (alkuperäinen rakennus Alvar Aalto, 1955)
  • AFKS Arkkitehdit: Vaaralanpuiston päiväkoti, Vantaa, 2017
  • Arkkitehtuuritoimisto B&M: Helsingin Kruunuvuorenrannan Koonta-asema, Helsinki, 2017[8]

2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiastadion

Vuoden 2020 arkkitehtuurin Finlandian voitti Helsingin Olympiastadionin korjaus- ja uudistustyö, ja työstä palkittiin Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT. Palkinnon saajan valitsi muusikko ja näyttelijä Paula Vesala.[21] Palkinnon myöntämällä Vesala halusi kiittää historiantajuista ja tyylikästä korjaus- ja suojelutyötä.[5]

Esiraadin puheenjohtajana toimi arkkitehti Simo Freese. Esiraatiin kuuluivat myös arkkitehdit Teemu Hirvilammi, Saija Hollmén ja professori Tuomo Siitonen.[22]

Ehdokkaina vuonna 2020 olivat:

  • Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT: Olympiastadionin korjaus- ja uudistustyö, Helsinki, 2020
  • JKMM Arkkitehdit: Keskon uusi päätoimitalo K-Kampus, Helsingin Kalasatama, 2019
  • Verstas Arkkitehdit: Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus, Espoon Otaniemi, 2019
  • Arkkitehtitoimisto Jani Prunnila: Toritalo-asuintalo, Kotka, 2019[23]

2021

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkonummen kirjasto

Koronapandemian vuoksi vierailuja ei voitu järjestää, joten esiraati jätti kisasta pois päiväkodit, koulut, hoiva-asumisen kohteet sekä suomalaisten arkkitehtien ulkomaille suunnittelemat rakennukset. Voittajan, arkkitehti Teemu Kurkelan johdolla suunnitellun Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin, valitsi filosofi Esa Saarinen. [24][25][25]

Esiraatiin kuuluivat Aalto-yliopiston humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Saija Hollmén, arkkitehti Mona Schalin, Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori ja professori Tuomo Siitonen.[18]

Ehdokkaina vuonna 2021 olivat:

  • JKMM Arkkitehdit: Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri, Kirkkonummi, 2020
  • Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki: Helsingin kaupunkiympäristötalo, Verkkosaari, Helsinki, 2020
  • Arkkitehtitoimisto K2S: Ylivieskan kirkko, Ylivieska, 2021[8]

2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnon voitti Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaustyö. Arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman, 1974 valmistuneen rakennuksen korjaus- ja pääsuunnittelusta vastasi hänen poikansa, arkkitehti Ari Sipinen, ja tila- ja sisustussuunnittelusta arkkitehti Merja Kiviranta. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Klaus Härö, joka korosti perusteluissaan rakennuksesta huokuvaa kunnioitusta alkuperäistä kirjastoa ja kävijöitä kohtaan.[26]

Ehdokkaat valinneeseen esiraatiin kuuluivat professori Panu Lehtovuori, joka toimi esiraadin puheenjohtajana, sekä arkkitehti Sarlotta Narjus, arkkitehti Mona Schalin ja professori Rainer Mahlamäki.

Ehdokkaina olivat:

  • Arkkitehtitoimisto Sipinen ja BST-Arkkitehdit Oy: Jyväskylän Yliopiston kirjaston peruskorjaus, Jyväskylä, 2021
  • AOR Arkkitehdit: Jätkäsaaren peruskoulu, Helsinki, 2019
  • Mendoza-Partida Architectural Studio, BAX Studio ja Planetary Architecture: Serlachiuksen taidesauna, Mänttä, 2022[8]

2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnon voitti Martta Wendelinin päiväkoti Tuusulassa – Martta Wendelinin nimeä kantava puurakenteinen, kahden sadan lapsen päiväkoti, jonka suunnitteli Arkkitehdit Frondelius Keppo Salmenperä (AFKS), arkkitehdit Jari Frondelius, Jaakko Keppo, Juha Salmenperä, Mikko Liski ja Tommi Kantanen.[27]

Muut ehdokkaat olivat:

Esiraatiin kuuluivat Rainer Mahlamäki, Sarlotta Narjus, Harri Hautajärvi ja Jenni Reuter. Voittajan valitsi Kone Oy:n omistajasukuun kuuluva Anna Herlin.[28]

2024

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnon voitti Tammelan Stadion[29]. Esiraatiin kuuluivat esiraadin puheenjohtaja, professori Jenni Reuter, arkkitehdit Harri Hautajärvi ja Kirsi Korhonen sekä professori Matti Sanaksenaho. Esiraadin sihteerinä toimi arkkitehti Paula Huotelin. Voittajan valitsi Ylen sotareportteri Antti Kuronen. Ehdokkaina vuonna 2024 olivat:[30]

  • Hyytiälän metsäasema, suunnittelijat: Arkkitehdit Rudanko + Kankkusen Hilla Rudanko (pääsuunnittelija), Mikko Kilpeläinen, Kuisma Rasilainen, Kiira Piironen ja Anssi Kankkunen.
  • Lamminrahkan koulukeskus, suunnittelijat: Verstas Arkkitehtien Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva, Ilkka Salminen, Mika Lundberg ja Teemu Aarnio.
  • Lastu, STEP-koulutus, suunnittelijat: OOPEAA:n Anssi Lassila (pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti), Tuuli Tuohikumpu (lupa- ja toteutusvaiheen projektiarkkitehti) ja Timo Etula (luonnosvaiheen projektiarkkitehti).
  • Tammelan Stadion, suunnittelijat: JKMM Arkkitehtien Samuli Miettinen (pääsuunnittelija), Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Juha Mäki-Jyllilä sekä projektiarkkitehdit Alli Bur, Harri Koski ja Kristian Forsberg.
  • Tapiolan kirkko, peruskorjaus, suunnittelijat: AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius (pääsuunnittelija), Jaakko Keppo, Juha Salmenperä ja Riitta Tuomisto (projektiarkkitehti).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto: Säännöt (pdf) 25.5.2012 (päivitetty 28.5.2014). SAFA. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 4.11.2014.
  2. ↑ Korkman valitsi Mahlamäen puolalaismuseon arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi 4.11.2014. Rakennuslehti. Viitattu 5.11.2014.
  3. ↑ Lyytinen, Jaakko: Kommentti: Vielä yksi Finlandia. Helsingin Sanomat, 5.11.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2015.
  4. ↑ Palkinto Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 29.6.2023.
  5. ↑ a b c d Henkilöt arkisto Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 29.6.2023.
  6. ↑ Arkkitehtuurin ensimmäinen Finlandia-palkinto: Rainer Mahlamäen puolanjuutalaisen historian museo Varsovassa 4.11.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.11.2014.
  7. ↑ Arkkitehtuurin Finlandia 2014: Sixten Korkman laadukkaan rakennetun ympäristön asialla 4.11.2014. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus. Viitattu 5.11.2014.
  8. ↑ a b c d e Ehdokkaat arkisto Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 29.6.2023.
  9. ↑ Vuorela, Arvo: Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto Puukuokalle – kohtuuhintainen uuden tekniikan puukerrostalo voitti Yle Uutiset. 23.9.2015. Viitattu 23.9.2015.
  10. ↑ Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto arkkitehtuurinfinlandia.fi. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  11. ↑ Holmila, Paula: HS esittelee arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkaat – joukossa Helsingin uusi toimistotalo ja Espoon uusi koulu HS.fi. 22.9.2015. Viitattu 22.9.2015.
  12. ↑ Railo löi Löylyn – Paavo Lipponen valitsi urheilurakennuksen Arkkitehtuurin Finlandia -voittajaksi HS.fi. 13.10.2016. Viitattu 2.11.2016.
  13. ↑ Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto arkkitehtuurinfinlandia.fi. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  14. ↑ Vuoden 2016 Arkkitehtuurin Finlandia palkintoehdokkaat: Lappeenrannan kaupunginteatteri, Löyly, Railo ja Suvelan kappeli (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) Suomen Arkkitehtiliitto. 1.9.2016. Viitattu 2.11.2016
  15. ↑ a b Vainio, Annina: Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto meni Otaniemeen – ”Alvar Aaltoa uskallettiin haastaa sopivasti” Helsingin Sanomat. 2.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
  16. ↑ Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto arkkitehtuurinfinlandia.fi. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  17. ↑ Jonni Aromaa: Uusi lastensairaala nappasi Arkkitehtuurin Finlandian, Amos Rexin suunnittelijat jäivät nuolemaan näppejään Yle uutiset. 1-10-2018. Viitattu 1.10.2018.
  18. ↑ a b c Esiraati Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 29.6.2023.
  19. ↑ Käpylän Käärmetalon peruskorjaus voitti arkkitehtuurin Finlandian, taloyhtiössä on 189 kaupungin vuokra-asuntoa Helsingin Sanomat. 7.10.2019. Viitattu 8.10.2019.
  20. ↑ Ville Perttula: Käärmetalon peruskorjaukselle Arkkitehtuurin Finlandia – 1952 valmistunut vuokratalo peittosi muun muassa Oodin Kauppalehti. Viitattu 8.10.2019.
  21. ↑ Miia Gustafsson: Olympiastadionin peruskorjaus voitti Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon Yle Uutiset. 5.10.2020. Yleisradio. Viitattu 6.10.2020.
  22. ↑ Esiraati Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 30.6.2023.
  23. ↑ Typpö, Juho: Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaat julki. Helsingin Sanomat, 3.9.2020, nro 238, s. B 4. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047
  24. ↑ Arkistoitu kopio Turun Sanomat, ts.fi. Arkistoitu 4.10.2021. Viitattu 4.10.2021.
  25. ↑ a b Esa Saarinen valitsee Arkkitehtuurin Finlandian – meneekö palkinto kirjastolle, kirkolle vai virastotalolle? Yle Uutiset. Viitattu 31.8.2021.
  26. ↑ anni: Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto 2022 Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaukselle Arkkitehtuurin Finlandia. 3.10.2022. Viitattu 29.6.2023.
  27. ↑ Päiväkoti Martta Wendelin - Arkkitehtuurin Finlandia 2023 Arkkitehtuurin Finlandia. Viitattu 27.12.2023.
  28. ↑ Raaseporin uusi taidemuseo kisaa arkkitehtuurin Finlandiasta – katso muut ehdokkaat Yle Uutiset. 4.9.2023. Viitattu 5.9.2023.
  29. ↑ https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/ehdokkaat/tammelan-stadion
  30. ↑ Anton Vanha-Majamaa, Nämä viisi rakennusta kilpailevat Arkkitehtuurin Finlandiasta Yle.fi, uutiset 2.9.2024, viitattu 2.9.2024

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arkkitehtuurin_Finlandia_-palkinto&oldid=22736922”