Esa Saarinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esa Saarinen
Esa Saarinen pitämässä luentoa Aalto-yliopistossa.
Esa Saarinen pitämässä luentoa Aalto-yliopistossa.
Henkilötiedot
Syntynyt 27. heinäkuuta 1953 (ikä 65)
Hyvinkää
Kansallisuus suomalainen
Tieteilijä
Tutkimusalue filosofia
Tunnetut työt Imagologies: Media Philosophy
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Jaakko Hintikka
Instituutti Aalto-yliopisto
Oppilaat Pekka Himanen, Mauri Ylä-Kotola, Heidi Liehu, Frank Martela

Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija.[1] Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto).[2] Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarinen väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1978 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.[2]

Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina”,[3] Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia jälkeen. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen[4]. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.

Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut 'Pafos-seminaari', jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[5]

Saarinen on naimisissa Pipsa Pallasvesan kanssa. Pariskunnalla on kaksospojat.[6] Saarisen oppilaita ovat olleet muiden muassa Pekka Himanen, Heidi Liehu ja Mauri Ylä-Kotola.

Saarista puukotettiin 5. maaliskuuta 2014 Espoossa sijatsevan Aalto-yliopiston Dipoli-rakennuksen edustalla. Poliisi otti murhan yrityksestä epäiltynä kiinni 21-vuotiaan miehen.[7] Puukottajaa ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä mielentilatutkimuksen mukaan hän oli syyntakeeton, ja hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon oikeuspsykiatriseen sairaalaan.[8]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2003, s. 867–868. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X
  2. a b Esa Saarinen Hyvinkääläisiä kirjailijoita
  3. Punktohtori Esa Saarinen YLE Elävä Arkisto
  4. Rämö, Aurora: Maaginen hohde Ylioppilaslehti. 18.5.2014. Viitattu 3.6.2014.
  5. Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, , nro Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Lehden verkko- ja tablettiversiot Viitattu 10.8.2012.
  6. Ennakoi ongelmat. Iltalehti 2006.
  7. Professori Esa Saarista puukotettiin – epäillään suunnitelluksi teoksi Yle Uutiset. 5.3.2014. Viitattu 12.2.2016.
  8. Esa Saarisen puukottaja jäi ilman tuomiota Iltalehti. 19.12.2014. Viitattu 12.2.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]