Poikarakkaus
| ”Poikarakkaus” Esa Saarinen | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Filosofia | |
| A-puoli | ”Poikarakkaus” | |
| B-puoli | ”Tingi ja taivu” | |
| Äänitetty | 1984 | |
| Julkaistu | 1984 | |
| Formaatti | single | |
| Tekijä(t) | Kainkäärmeenpoika, Esa Saarinen, Keimo Hirvonen | |
| Tyylilaji | pop rock, synthpop | |
| Kesto | 04.25 | |
| Levy-yhtiö | Vaaralliset Levyt | |
Poikarakkaus on Esa Saarisen vuonna 1984 levyttämä kappale.[1] Kappaleen on säveltänyt Kainkäärmeenpoika, ja sanoittanut Esa Saarinen.[1] Edellä mainitut henkilöt ovat lisäksi sovittaneet kappaleen Keimo Hirvosen kanssa.[1] Kappaleessa taustakuorona laulaa Sielun Veljien jäsenet Jouko Hohko, Ismo Alanko ja Jukka Orma.[2][3] Kappale levytettiin Esa Saarisen vuonna 1984 julkaistulle studioalbumille Filosofia.[4][5] Lisäksi kappale julkaistiin omana erillisenä singlenä, jonka B-puolella oli kappale Tingi ja taivu.[6][7]
Kappale kuvaa kahden miehen välistä vahvasti seksuaalisesti latautunutta hetkeä viileässä katedraalissa.[8] Kappale päättyy miesten yhteislauluun, missä poikarakkauden viestiä julistetaan.[8] Kappaletta on kuvailtu kujeilevaksi, jossa on Paul Simonista muistuttava baleaarinen rytmi, sekä kaunis, harras teksti.[2] Laulua ei Saarisen mukaan tehty julistukseksi, vaan pohtimaan "rakkauden kauneutta", ja "hyväksymistä kahden aikuisen ihmisen välisestä rakkaudesta".[9] Saarisen mukaan kappaleen sanoitusta pidettiin "hempeänä", mutta provokaatio ei ollut hänellä pyrkimyksenä.[2]
Kappale nostatti julkaisuaikaan kohua sekä vilpitöntä ihastusta rohkeudellaan[10], joka on myöhemmin noussut kulttimaineeseen.[8][9] Saarinen on kertonut olevansa ylpeä kappaleen tekemisestä.[2] Kappaleen idea tuli Saarisen puolisolta Pipsa Pallasvesalta, jolla oli useita homoseksuaalisia ystäviä.[2] Pallasvesa oli huolissaan siitä, että vielä 1980-luvun alussa homoseksuaalisuudesta ei uskallettu vielä avoimesti kunnolla puhua, johon vaikutti muun muassa vielä siihen aikaan Suomessa ollut kehoituskielto[2] (joka lopulta kumottiin vuonna 1999[11]). Kappaleen julkaisuaikaan homouden kuvausta ei juurikaan suomalaisessa popkulttuurissa ollut.[2] Saarisen mukaan hän on kohdannut ihmisiä, jotka ovat kertoneet kappaleen tuoneen merkitystä omalle identiteetilleen.[2]
Vuonna 2015 Tähtiportti levytti kappaleesta coverversion.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Poikarakkaus Fono.fi - Äänitetietokanta. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ a b c d e f g h Hirvonen, Iida Sofia: Rock, rakkaus ja paidaton filosofi Helsingin Sanomat. 10.4,2022. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Esa Saarinen - Filosofia, LP svartrecords.com. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Filosofia Fono.fi - Äänitetietokanta. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Esa Saarinen – Filosofia discogs.com. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Poikarakkaus / Tingi ja taivu Fono.fi - Äänitetietokanta. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Esa Saarinen – Poikarakkaus discogs.com. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Montell, Sami: QX Gay-koulu 15: Poikarakkaus – majesteetti vuosisatojen takaa Qx. 9.10.2021. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ a b Kostiainen, Pasi: Kun Esa Saarinen tapasi Pipsa-puolisonsa lähes 40 vuotta sitten, hänen ajatuksensa parisuhteista muuttui hetkessä – sitten syntyi kappale, joka ravisteli koko kansaa Ilta-Sanomat. 3.7.2022. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Terässinfoniasta Poikarakkauteen Kaleva. 7.11.2016. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Kolehmainen, Tommi: Vuoteen 1999 asti Suomessa pyrittiin rajoittamaan homoseksuaalien sananvapautta – tästä ”kehotuskiellossa” oli kyse Helsingin Sanomat. 10.9.2016. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Hänninen, Jukka: Perttu Häkkinen, Tähtiportti ja poikarakkauden maaginen ilmentymä Rumba. 11.4.2015. Viitattu 5.3.2024.