Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jyväskylän yliopiston kirjasto on Keski-Suomen suurin tieteellinen kirjasto, jonka juuret juontavat 1860-luvulle. Nykyään se on kaikille avoin kirjasto, jonka päätavoitteena on tukea ja edistää yliopiston tutkimusta ja opetusta sekä tarjota asiakkailleen laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita.

Jyväskylän yliopiston pääkirjasto on valmistunut vuonna 1974 ja sen on suunnitellut Arto Sipinen.

Jyväskylän yliopiston kirjastoon kuuluu pääkirjasto ja kaksi kampuskirjastoa (Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kirjastot). Kirjastossa käy päivittäin noin 2 000 ja vuodessa yli puoli miljoonaa asiakasta. Kirjaston kokoelmissa on yli 1,5 miljoonaa teosta sekä tuhansia joko painettuja tai elektronisia lehtiä. Asiakkaiden käytössä on eri tieteenalojen koti- ja ulkomaisia tietokantoja, verkkokirjakokoelmia sekä muita verkkoaineistoja.[1]

Kirjaston elektroniset aineistot ovat pääosin käytettävissä vain yliopiston verkossa. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö koordinoi koko yliopiston julkaisutoimintaa. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYX[2] sisältää yliopiston digitaalisia aineistoja, kuten pro gradu -tutkielmia, väitöskirjoja, digitoituja lehtiä sekä muita sähköisiä aineistoja.

Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi Suomen vapaakappalekirjastoista. Vapaakappaleoikeus perustuu vapaakappalelakiin (nykyisin kulttuuriaineistolaki), ja Jyväskylän yliopiston kirjasto sai vapaakappaleoikeuden vuonna 1919. Fennica-vapaakappalekokoelma muodostuu suomalaisista painatteista ja vuoden 2009 syksystä lähtien myös ääni- ja kuvatallenteista, kotimaisista verkkoaineistoista sekä Suomessa lähetettävistä radio- ja tv-ohjelmista. Kirjastolla oli vuosina 1981–2007 myös vapaakappaleoikeus suomalaiseen av-aineistoon. Vapaakappalekokoelman vanhin kirja on Missale Aboense, pergamenttipainos vuodelta 1488. Jyväskylän yliopiston kirjasto on lisäksi EU-tallekirjasto, joten se saa vapaakappaleina runsaasti Euroopan unionin ja sen toimielinten tuottamaa materiaalia. Kirjasto harjoittaa erityisesti kasvatustieteiden, psykologian ja liikuntatieteiden kansallista tietohuoltotoimintaa.

Jyväskylän yliopiston kirjasto sijaitsee Seminaarinmäen kampuksella Arto Sipisen suunnittelemassa rakennuksessa, johon se muutti rakennuksen valmistuttua vuonna 1974.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjasto sai alkunsa vuonna 1863 seminaarin ensimmäisen johtajan Uno Cygnaeuksen hankittua kalustoa ja opetusvälineitä 5 000 ruplan alkupääomalla. Määrärahojen niukkuuden vuoksi kokoelmat karttuivat lähinnä lahjoitusten avulla. Seminaarinmäelle rakennettiin opettajaseminaarille 1880-luvulla uudet tilat, johon myös kirjasto sijoitettiin. Tuolloin kirjaston erityistarpeita ja laajentumista ei osattu ottaa huomioon. Seminaarin kirjaston rinnalle haluttiin myöhemmin tieteellinen kirjasto, ja 1. lokakuuta 1912 perustettiinkin Jyväskylän tieteellinen kirjasto. Tieteellisen kirjaston perustamisen toivottiin edesauttavan yliopiston saamista Jyväskylään, lisäävän Keski-Suomen sivistyneisyyttä, ja sillä haluttiin varmistaa Fennicasta huolehtiminen Helsingin yliopiston rinnalla.[3]

Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu perustettiin vuonna 1934, jolloin Tieteellisestä kirjastosta parin vuoden kuluttua vuonna 1936 tuli Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjasto. Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi 1966, jolloin kirjastosta tuli vastaavasti Jyväskylän yliopiston kirjasto.

Jyväskylän yliopiston kirjaston pääovi vasemmalta.

Jyväskylän yliopiston kirjasto on aina sijainnut Seminaarinmäellä. Sen nykyinen osoite on aivan lähellä sen ensimmäistä rakennusta, entistä Viljamakasiinia (nykyinen yliopiston Rehtoraatti), jossa se toimi vuosina 1915–1948. Vuonna 1948–1958 kirjasto sijaitsi entisen seminaarin johtajan asunnossa eli nykyisessä yliopiston Oppiossa. Ennen muuttoa Arto Sipisen suunnittelemaan rakennukseen vuonna 1974 kirjasto sijaitsi vuosina 1958–1974 Alvar Aallon suunnitteleman yliopiston päärakennuksen siivessä.

Kirjaston niteiden hankinta perustui alkuaikoina vahvasti lahjoituksiin ja pienimuotoisiin hankintoihin. Vuosien myötä lahjoituksien määrä on pienentynyt, ja nykyisin kirjaston niteiden hankinta perustuu vapaakappalelain myötä saataviin kirjoihin ja kirjaston omiin ostoihin. Varsinkin vapaakappaleoikeudella on ollut suuri merkitys kirjaston niteiden määrän kasvuun.

Kirjaston historian suurin ja merkittävin yksittäinen hankinta on ollut Minervan antikvariaatin konkurssipesän ostaminen vuonna 1914. Kirjasto osti antikvariaatilta tuolloin yhdeksän junavaunullista kirjoja. Tämä hankinta on kirjaston Fennica-kokoelman pohja.

Kirjaston erikoiskokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahjoitusten ja hankintojen myötä kirjastolle on muodostunut erilaisia erikoiskokoelmia. Kirjaston erikoiskokoelmia säilytetään suurimmaksi osaksi pääkirjastossa, mutta osa saattaa sijaita myös eri laitoksilla.[4]

  • Libraria – kirjaston inkunaabelit verkossa
  • Käsikirjoituskokoelma
  • EU-kokoelma
  • Unkari-kokoelma
  • Estonica-kokoelma
  • Niilo Mäen kokoelma
  • Wariksen kokoelma
  • Liikunnan erikoiskokoelmat
  • Frankofonian kokoelma (kielten laitoksen kirjasto)
  • Fredriksonin karttakokoelma (historian ja etnologian laitos)
  • Baltica Index -kokoelma
  • Suomessa sijainneiden ulkomaiden lähetystöjen tiedonantoja
  • Suomessa toimineiden tietotoimistojen uutisia ja sanomalehtikatsauksia (pääasiassa vuosilta 1934–1962)
  • Puolaa koskevia esitelmiä ja luentoja 1930-luvulta
  • Keski-Suomen sanomalehtiartikkelihakemisto 1891–1921

Ylikirjastonhoitajat ja kirjastonjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ennen kirjaston virallista yliopistoaikaa:
    • Martti Airila (seminaarin lehtori) 1912–1917 (kirjastonhoitajana)
    • Niilo Jussila 1917–1930 (kirjastonhoitajana)
    • Walter Appelqvist 1930–1941 (ensimmäinen päätoiminen johtaja)
    • Nils Berndtson 1945–1953
    • Pekka Raittila 1954–1962
  • Kirjastonjohtajat:
    • Kimmo Tuominen 2010–2013
    • Ari Muhonen 2013–

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]