Eeva-Maija Tammekann

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eeva-Maija Tammekann (9. toukokuuta 1930 Tartto, Viro12. lokakuuta 2016 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjastonhoitaja ja filosofian lisensiaatti. Hän toimi Jyväskylän yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajana 1970–1979 ja Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980–1993.[2] Eduskunta myönsi hänelle professorin arvonimen vuonna 1992.[3]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammekannin isä oli virolaissyntyinen maantieteilijä August Tammekann.[4] Tammekannin lapsuuden kokemuksiin kuului Neuvostoliiton tankkien vyöryminen hänen kotinsa Villa Tammekannin ohi. Perhe pakeni Virosta aluksi Suomeen, sitten Sveitsiin ja Ruotsiin. Nuoruusvuosinaan Tammenkann opiskeli Belgiassa ja Ranskassa. Korkeakouluopinnot antoivat hänelle klassisen sivistyksen, johon sisältyi ranskan, latinan, estetiikan ja kirjallisuuden opintoja.[5]

Kirjastoura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammekann oli Tampereen yliopistossa kirjastoalan ensimmäinen professori[3]. Hän oli kirjastotoiminnan uudistaja. Eeva-Maijan syvä mielenkiinto kehitystyöhön, koulutukseen ja sivistykseen teki hänestä sitkeän kirjastojen kehittäjän ja puolustajan. Jyväskylän yliopiston kirjasto sai 1970-luvulla hänen johtamanaan kirjastorakennuksen, johon yhdistyi uudenlainen kirjaston palveluorganisaatio ja uusi arkkitehtuuri.

Ura Eduskunnan kirjastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana (1980–1993) Tammekann vahvisti tietotekniikan käyttöä kirjastossa. Elektroninen Eki-kokoelmaluettelo tuli käyttöön vuonna 1988. Kirjastojärjestelmän ja Selma-kokoelmatietokannan käyttöönotto vuonna 1992 muutti kirjastosalin kalustuksen: kortistolaatikoiden tilalle tulivat näyttöpäätteet. Muita kauaskantoisia Tammekannin käynnistämiä asioita olivat lakien eduskuntakäsittelyrekisterin valmistuminen vuonna 1990 ja veteraanikansanedustajien muistitietoprojektin aloitus.[5][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viron henkilötietokanta
  2. a b Eduskunnan kirjaston johtajat. Eduskunta. Viitattu 19.3.2018.
  3. a b Mirja Laitinen, Tuula H. Laaksovirta, Päivikki Karhula: Eeva-Maija Tammekann in memoriam. Signum Vol 48 Nro 4 (2016) Viitattu 29.9.2018
  4. Facta 2001, WSOY 1985, 16. osa, palsta 285
  5. a b Mirja Laitinen: Eeva-Maija Tammekann. (Muistot) Helsingin Sanomat, 5.11.2016, s. C 24.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muutoksen 13 vuotta: Eeva-Maija Tammekann eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana 1980-1993, toimituskunta: Heli Vainio, Marja Oksa, Marjatta Kytölä. Eduskunnan kirjasto, 1993. Sarja: Eduskunnan kirjaston tiedotuksia; juhlanumero 17.12.1993. ISBN 951-47-8609-2