Immi Hellén
| Immi Hellén | |
|---|---|
 Ingeborg "Immi" Hellén |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. tammikuuta 1861 Kuorevesi |
| Kuollut | 20. tammikuuta 1937 (76 vuotta) Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ingeborg (Immi) Hellén (14. tammikuuta 1861 Kuorevesi – 20. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset lastenlauluihin Suojelusenkeli (”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”) ja Pieni nokikolari (”Pieni nokipoika vaan...” — suomennos), joululauluun Joulukirkkoon (”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), Oravan pesä (”Kas, kuusen latvassa oksien alla”), Peipon pesä (”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.
Immi Hellén syntyi kanttoriperheeseen[1]. Hänen isänsä oli Samuel Erkinpoika Hellén ja äiti Ida Sofia, o.s. Nordqvistlähde?. Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan hän oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi yhden lukuvuoden Vaasassa ja vuodesta 1885 eläkeikään asti Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa.[2]
Immi Hellén teki opintomatkoja Tanskaan, Norjaan, Saksaan, Sveitsiin, Englantiin, Hollantiin, Belgiaan, Ranskaan, Unkariin, Italiaan ja useita kertoja Ruotsiin.[1] Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.[2]
Immi Hellén oli Valistuksen Lastenlehden ja Koiton toimittaja sekä yksi Alakansakoulun lukemiston toimittajista.[1] Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä.[1] Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu — ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4 000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004.[3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aune : nuorisolle. Otava, 1896.
- Lasten runoja 1 : Kodin ja koulun varalle. Werner Söderström, 1898.
- Lasten lauluja, koonnut Immi Hellén. WSOY, 1899.
- Eeva Aarnio : kertomus nuorille. Werner Söderström, 1901.
- Joulukirja nuorisolle nousevalle, Zachris Schalin, suom. Immi Hellén. Werner Söderström, 1901.
- Kotitanhuvilla, lapsille omisti Tohtori-Eno, suomeksi sovitti Immi Hellén. Otava, 1915.
- Mustan Kotkan kapteeni, C. M. Bennett, suom. Immi Hellén. Valistus, 1929.
- Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, 1930.
- Alakansakoulun lukemisto. Muut tekijät Tyyni Kontuniemi ja J. K. Santala. Valistus, 1930.
- Jouluilta satumaassa : viisi pientä satunäytelmää, Astrid Wång-Mariani, kuv. Margit Broberg, suom. Immi Hellén. Kuvataide, 1930.
- Runoja, toim. Ilona Merikoski, somistaneet Alf Danning ja Heikki Paaer. Valistus, 1951.
- Ihmeitten ihme : Rudolf Koivun kuvittamia satuja, kuvat Rudolf Koivu, sadut: Immi Hellén...ja muita, toim. Marja Peltonen. Valistus, 1977.
- Haltiattarien linna : Venny Soldan-Brofeldtin, Alexander Paischeffin ja Onni Muusarin kuvittamia satuja, sadut: Immi Hellén...ja muita, toim. Marja Peltonen. Valistus, 1978.
- Punaposki, kultasuu : runoaarteita. Karisto, 2000.
- Lasten riemut : luonnonkirjaa lukemassa Immi Hellén, toim. Anna-Liisa Alanko. WSOY, 2008
- Hyvää huomenta, punahilkka! toim. Tuula Korolainen, kuv. Karoliina Pertamo. Tammi, 2011.
- Äidin perintö : kokoelma Immi Hellénin kirjeitä ja runoja perintöjen aarrearkusta, toim. Riitta Erwe. Immi Hellén seura, 2011.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Immi (Ingeborg) Hellén, seminaarin uranuurtajanaisia Jyväskylän yliopiston museo. Viitattu 27.7.2011.
- ↑ a b Immi Hellen opettajana. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
- ↑ Immi Hellenin perintö. Museo24. Jämsä. Viitattu 22.2.2014.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjältä maailman turuille: Kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, 35. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1997. ISSN 0781-0334. ISBN 951-70849-3-5.
- Alanko, Anna-Liisa: ”Hellén, Immi (1861–1937)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 729–730. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
- Jyväskylän seminaari 1863–1937 (matrikkeli). Valistus 1937.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Immi Hellénin e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
- Hellénistä Jämsän kirjaston sivuilla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hellénistä Jyväskylän yliopiston museon sivuilla.
- Immi Hellén. Kirjasampo.
| ||||||||||||||||||
