Yhteiskuntapolitiikka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yhteiskuntapolitiikka (saks. Gesellschaftspolitik) tarkoittaa toimia, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja sekä tieteenalaa. Yhteiskuntapolitiikka voidaan ymmärtää yhteiskuntaa tuottavaksi, sääteleväksi ja kuvailevaksi politiikaksi [1]. Suomalaiseen sanastoon termi tuli 1900-luvun alussa alan saksalaisesta kirjallisuudesta [2].

Yhteiskuntapolitiikka toimintana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntapolitiikalla tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan olot tarkoituksenmukaisella ja oikealla tavalla ottaen huomioon tehokkuuden sekä oikeudenmukaisuuden asettamat vaatimukset. Julkinen valta vaikuttaa keskeisesti kunkin maan yhteiskuntapolitiikkaan, mutta myös kansalaisjärjestöt, yritykset, tiedotusvälineet sekä tavalliset kuluttajat ja kansalaiset harjoittavat yhteiskuntapolitiikkaa.

Yhteiskuntapolitiikka tieteenalana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteiskuntapolitiikka kuuluu tieteenalana yhteiskuntatieteisiin. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunnan tila, kehitys ja muutos sekä keinot edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Yhteiskuntapolitiikan tieteenalan tehtävänä on tuottaa teoreettisesti perusteltua tietoa yhteiskunnasta. Yhteiskuntapolitiikka pitää luonteensa vuoksi sisällään yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä ja on näin lähellä yhteiskuntatieteiden filosofiaa.

Yhteiskuntapolitiikan oppiaineen suuntautumisvaihtoehtoja ovat muun muassa talouspolitiikka, ympäristöpolitiikka, innovaatiopolitiikkaa, työpolitiikka, kulttuuripolitiikka ja sosiaalipolitiikka. Suomessa yhteiskuntapolitiikkaa voi opiskella pääaineena Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Yhteiskuntapolitiikan pääaineopiskelijat valmistuvat yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisteriksi tai kandidaatiksi.

Yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleet voivat työskennellä useissa ammateissa ja tehtävissä, esimerkiksi sosiaalityöntekijänä, projektipäällikkönä, suunnittelijana, opettajana ja toimittajana. Valmistuneet ovat usein töissä kunnissa tai järjestöissä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]