Akvaattiset tieteet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Akvaattiset tieteet eli vesistötieteet ovat monitieteellistä akvaattisten systeemien tutkimusta, joka kattaa sekä makean veden ekosysteemit että merialueet.[1] Akvaattiset tieteet pitävät sisällään useita tieteitä ja tieteenaloja. Akvaattiset tieteet tarkastelevat vesiekosysteemejä monitieteisesti ja kokonaisvaltaisesti.[2] Tavoitteena on ymmärtää vesistöihin ja niiden ekosysteemeihin liittyviä eri tekijöitä ja niiden vuorovaikutussuhteita.

Tieteenalat ja tutkimuskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akvaattisiin tieteisiin luetaan seuraavia vesitutkimuksen aloja ja eräiden tieteenalojen erikoisaloja[3][2]:

Eri tieteenaloilla on omat tutkimuskohteensa. Esimerkiksi limnologia tutkii sisävesien luonnontaloutta, vesistöissä tapahtuvia ja vesistöihin liittyviä ilmiöitä sekä niiden välisiä yhteyksiä.[3] Hydrobiologian tutkimus puolestaan suuntautuu lähinnä murto- ja merivesiin.[3]

Akvaattisten tieteiden keskeisiä tutkimuskohteita ovat monet globaalit vesistöihin liittyvät kysymykset. Puhtaan veden puute on yksi esimerkki tutkimusongelmista. Tutkimustyötä tehdään myös yksittäisissä vesistöissä. Euroopan unionin alueella ja Suomessa vesistöjen käyttöä sekä niiden tilan seurantaa koskee vuonna 2000 voimaan tullut vesipuitedirektiivi.[2] Se sisältää vaatimuksia mm. vesistöjen tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi.[4] Direktiivin vaatimuksien täyttämiseksi tarvitaan vesistöjen tutkimusta.

Tutkimusyksiköitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akvaattisten tieteiden keskeiset tutkimusyksiköt Suomessa ovat Jyväskylän ja Helsingin yliopistot. Lisäksi sitä sivuavaa biologian, biotieteiden tai ympäristötieteiden tutkimusta tehdään Itä-Suomen[5], Oulun[6] ja Turun[7] yliopistoissa. Osa Turun yliopiston tutkimustoiminnasta tapahtuu erityisessä tutkimuskeskuksessa (Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, TYYK), joka nykyisin tunnetaan nimellä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.[8] Yliopistojen ohella tutkimusta tekevät mm. Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja muut erilaiset tieteelliset tutkimusinstituutiot.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos on 1970-luvulta lähtien tehnyt hydrobiologian ja sittemmin akvaattisten tieteiden tutkimusta.[9] Alan tutkimusta Jyväskylän yliopistossa johti keväällä 2017 neljä professoria.[9] Tutkimustyötä tehdään paitsi laitoksen omassa laboratoriossa ja laitoksella, myös Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.[9] Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen yhteydessä toimivat myös vesistötutkimusta harjoittavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) yksikkö, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) järvitutkimuksen yksikkö sekä Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus (YMTK).[9]

Helsingin yliopistossa tutkimustoiminta keskittyy bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan ja sen alaisille biotieteiden laitokselle[10] ja ympäristötieteen laitokselle[11]. Yliopistolla on myös erilliset biologiset tutkimusasemat Lammilla ja Kilpisjärvellä sekä Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema Hankoniemellä.[12]

Alan koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akvaattisia tieteitä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Jyväskylässä akvaattisia tieteitä voi opiskella pääaineena ja suorittaa luonnontieteen kandidaatin[13] ja filosofian maisterin[14] tutkinnot. Myös Helsingissä akvaattisia tieteitä voi opiskella osana ympäristötieteiden kandidaatin tutkintoa.[3]

Maisterin tutkinnon jälkeen akvaattisten tieteiden alalla on mahdollista suorittaa tohtorin tai lisensiaatin tutkinto.

Lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akvaattisten tieteiden alan keskeinen lehti on Pan-American Journal of Aquatic Sciences, joka julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.[15] Toinen alan merkittävä julkaisu on kanadalainen Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, joka on ilmestynyt eri nimillä vuodesta 1901 lähtien.[16] Akvaattisten tieteiden tutkimustuloksia julkaistaan myös usein biologian, biotieteiden sekä ympäristötieteen alojen lehdissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Trent Announces David Schindler Endowed Professorship in Aquatic Science Wayback Machine 21.5.2008. (Artikkelin arkistoitu versio) (englanniksi)
  2. ↑ a b c Mitä akvaattiset tieteet ovat? (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos. Viitattu. 28.3.2017.
  3. ↑ a b c d Akvaattiset tieteet Helsingin yliopisto. Viitattu 28.3.2017.
  4. ↑ Hyvälaatuinen vesi Euroopassa (EU:n vesidirektiivi) Eur-Lex. 13.2.2017. Viitattu 4.4.2017.
  5. ↑ Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  6. ↑ Tutkimus (Arkistoitu – Internet Archive) Luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  7. ↑ Biologian laitos (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  8. ↑ Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö (Arkistoitu – Internet Archive) Turun yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  9. ↑ a b c d Akvaattiset tieteet Jyväskylän yliopistossa (Arkistoitu – Internet Archive) Bio- ja ympäristötieteiden laitos, JY. Viitattu 4.4.2017.
  10. ↑ Biotieteiden laitos Helsingin yliopisto 4.4.2017.
  11. ↑ Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  12. ↑ Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto. Viitattu 4.4.2017.
  13. ↑ Luonnontieteiden kandidaatintutkinto (Arkistoitu – Internet Archive) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. Viitattu 4.4.2017.
  14. ↑ Filosofian maisterin tutkinto Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella (Arkistoitu – Internet Archive) Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, JY. Viitattu 4.4.2017.
  15. ↑ Pan-American Journal of Aquatic Sciences Panamjas.org. Viitattu 4.4.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences NRC Research Press. Viitattu 4.4.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Akvaattiset_tieteet&oldid=21099540”