Helsinki Pride

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsinki Pride
Helsinki Pride 2007.jpg
Tyyppi pride
Päivämäärä juhannuksen jälkeinen viikko
Järjestämistiheys vuotuinen
Paikkakunta Helsinki
Ensimmäisen kerran 1975
Kävijöitä 100 000 (2018)
Järjestäjä HeSeta ry
Suojelija Jani Toivola (2018)

Helsinki Pride on HeSeta ry:n vuosittain järjestämä pride-ihmisoikeustapahtuma Helsingissä juhannuksen jälkeisellä viikolla. Helsinki Priden tarkoitus on muistuttaa yhtäläisten oikeuksien kuuluvan kaikille seksuaalisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumatta. Englannin kielen sana ”pride” tarkoittaa ylpeyttä ja tapahtuman tarkoituksena onkin kantaa ylpeänä omaa erilaisuuttaan.

Helsinki Pride on Suomen suurin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtuma ja sen kävijämäärä on useita kymmeniä tuhansia.[1] Tapahtuma on Helsingin kaupungin tukema tapahtuma.[2]

Vuoden 2018 Pride-kulkueeseen osallistui poliisin arvion mukaan 100 000 ihmistä ja on näin yksi Suomen kautta aikojen suurimmista yleisötapahtumista.[3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalo liputti sateenkaarilipuin Pride-viikon vuonna 2018.
Helsingin päärautatieasema Pride-viikon aikaan vuonna 2018.

Helsinki Pride -tapahtuma jatkaa vuonna 1975 syntynyttä Seta ry:n vuosijuhlien ja vapautuspäivien perinnettä. Aluksi Helsinki Pride järjestettiin joka toinen vuosi parillisina vuosina. Parittomina vuosina Pride järjestettiin muualla Suomessa. Vuodesta 2006 lähtien se on järjestetty vuosittain Helsingissä ja Pride-tapahtumia on järjestetty satunnaisesti myös muissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella, Oulussa, Rovaniemellä ja Lahdessa.

Vuonna 2010 kulkuetta vastaan tehtiin Aleksanterinkadun ja Kluuvikadun kulmassa kaasuisku, jossa useita henkilöitä altistui sekä kyynelkaasulle että paprikasumutteelle, jotka aiheuttivat uhreille muun muassa hengenahdistusta, yskää ja iho-oireita. Tapauksen johdosta poliisi otti tekijöinä kiinni kolme miestä.[5] Heidät tuomittiin neljän kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja vahingonkorvauksiin. Miehet kiistivät vaikuttimen olleen osallistuneiden seksuaalinen suuntautuminen. Osa uhreista on kärsinyt henkisistä ongelmista pitkään iskun jälkeen.[6]

Vuonna 2014 kulkueen osallistuja määrä tuplaantui 20 000 marssijaan.[7] Vuoden 2016 kulkueessa oli poliisin arvion mukaan 35 000 marssijaa.[8] Vuoden 2016 kulkueessa aiheutti kohua Merivoimain rannikkolaivastossa Turussa työskentelevä ylikersantti Juho Pylvänäinen esiintyessään virka-asussa Pride-kulkueessa. Puolustusvoimain tiedottaja Henrik Gahmberg kommentoi Pylvänäisen esiintymistä Pridessä:

»Emme näe tarkoituksenmukaisena ja suotavana, että yksittäinen sotilas esiintyisi sotilaspuvussa vapaa-ajalla vastaavanlaisissa tilaisuuksissa, koska silloin sen perusteella sotilaan käyttäytymisellä ja esiintymisellä luodaan vastaavalla tavalla kuvaa puolustusvoimista[9]»

Seuraavana päivänä puolustusvoimain viestintäjohtaja Jan Engström kuitenkin totesi Gahmbergin lausunnon olleen tarpeettoman tiukka ja lähteneen lähtökohdasta, että Pride olisi mielenosoitus, vaikka poliisi on kirjannut sen yleisötapahtumaksi. Palveluohjesääntöjen mukaan sotilaan virkapukua ei saa käyttää poliittisissa tapahtumissa tai mielenosoituksissa.[10] Pylvänäinen kertoi olevansa tyytyväinen kohun nostattamaan keskusteluun.[11] Vuoden 2017 vaihteessa voimaan astuvassa puolustusvoimain uudessa yleisessä palvelusohjesäännössä otetaan tapaukseen kantaa toteamalla ettei sotilaspuvun käyttöä vapaa-ajalla pidetä suotavana julkisissa mielipiteenilmaisun kaltaisissa tilaisuuksissa.[12]

Vuonna 2017 Pride-kulkueeseen osallistui 35 000 ihmistä.[8]

Vuoden 2018 Pride-kulkue lähes kolminkertaisti osallistuja määränsä. Poliisin arvion mukaan kulkueeseen osallistui 100 000 ihmistä, enemmän kuin muun muassa Lordin Eurovision laulukilpailun voitonjuhliin Helsingin Kauppatorilla vuonna 2006. Vuoden 2018 Helsinki Pride on yksi Suomen suurimmista yleisötapahtumista koskaan ja Suomen kaikkien aikojen suurin yksittäinen mielenosoitus.[3][13]

Vuonna 2018 Priden yhteistyökumppanit ovat Prisma, Karhu, Wella Professionals, Helsingin Sanomat, Radio Helsinki, Stockmann, Clas Ohlson, Clarion Hotels, Tokmanni, Foodora, Taksi Helsinki, dtm, Accenture, Gigantti, Futurice, Burger King, Marimekko, Neste, Happy Joy, Finnkino, Microsoft, SEK, Miltton, Alma Media, Tieto, Kalevala Koru, Lush, KONE, Kingis, More Than Four Reasons, Posti, Estrella ja Weecos.[14]

Ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki Priden kulkueen jälkeen järjestetään puistojuhla, joka pidettiin Kaivopuistossa vuonna 2007.

Tapahtuma kestää koko viikon ja se järjestetään tavallisesti juhannuksen jälkeisellä viikolla. Maanantaina ohjelmassa on avajaiset ja viikon aikana on yleensä muun muassa näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia, Cooperin testi sekä muuta urheilua, vertaisryhmätapaamisia, nuorten ilta ja sateenkaarimessu. Lisäksi järjestetään useita juhlia punk-klubista naistenbileisiin.

Ainutlaatuista Suomessa on erityisesti nuorille järjestetty ohjelma. Sitä ei järjestetä missään muualla maailmassa, ainakaan tällä hetkellä.lähde? Lisäksi ensimmäistä kertaa vuonna 2015 järjestetään nuorten pride-leiri Espoossa[15] ja nuorten aikuisten pride-leiri Vantaalla.

Viikko huipentuu lauantain Pride-kulkueeseen, joka kulkee läpi Helsingin keskustan. Kulkue päättyy puistoon, jossa vietetään puistojuhlaa. Puistojuhlan ohjelmassa on yleensä musiikkiesityksiä ja puheita sekä Seta ry:n Asiallisen tiedon omenan ja Kunniarotan jako. Lauantai-iltana on pride-viikon pääjuhlaklubi jossakin kaupungin yökerhossa. Kulkueen, kuten koko viikon, näkyvin symboli lienee sateenkaarilippu.

Kävijämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Kulkueeseen osallistujia Lähde
2010 5 000 [16]
2011 15 000 [17]
2012 7 500 [18]
2013 8 000 – 9 000 [7]
2014 20 000 [7]
2015 25 000 [19]
2016 35 000 [8]
2017 35 000 [8]
2018 100 000 [3]

Suojelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Priden kävijämäärä kasvoi kolmanneksella Yle uutiset. 4.7.2011. Viitattu 10.6.2013.
  2. Helsinki Pride alkaa tänään hel.fi. 25.6.2018. Viitattu 25.6.2018.
  3. a b c Helsingin Pride-kulkueessa jopa 100 000 ihmistä – seurasimme hetki hetkeltä Yle. 30.6.2018. Viitattu 30.6.2018.
  4. Helsingin Pride ohitti yleisömassallaan Lordin voitonjuhlat ja Suviseurat – ”Yksi suurimmista koskaan” Ilta-Sanomat. 30.6.2018. Viitattu 30.6.2018.
  5. Nuorin Pride-kulkueen kaasuiskun uhri alle yksivuotias 4.7.2010. Iltalehti. Viitattu 2.1.2013.
  6. Pride-iskun uhri oikeudessa: "Kahdeksanvuotias huusi, mummi mua sattuu" 2.5.2011. Helsingin Sanomat.
  7. a b c KUVAT: Pride-kulkue keräsi ennätysmäärän juhlakansaa MTV. 28.06.2014. Viitattu 25.6.2018.
  8. a b c d Pride-kulkue sujui rauhallisesti Helsingissä Yle. 1.7.2018. Viitattu 25.6.2018.
  9. Roivanen, Ida: Puolustusvoimat nihkeänä ylikersantin Pride-marssista: Emme näe suotavana, että sotilaspuvussa esiinnytään vastaavanlaisissa tilaisuuksissa YLEX uutiset. 5.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
  10. STT: Puolustusvoimien tulkinta muuttui päivässä: Virkapuvussa saakin osallistua Prideen Ilta-Sanomat. 6.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
  11. Vesalainen, Suvi: Video: Ylikersantti Juho Pylvänäinen on tyytyväinen Pride-kohun nostattamaan keskusteluun YLE uutiset. 6.7.2016. Viitattu 7.7.2016.
  12. Valtonen, Riikka: Puolustusvoimat: Ei neonvärejä tai irokeesiä hiuksiin ja hellyydenosoitukset kasarmin ulkopuolella Yle uutiset. 24.11.2016. Viitattu 24.11.2016.
  13. Lauantain Helsingin Pride on Suomen kaikkien aikojen suurin yksittäinen mielenosoitus - työväenliikkeen marssit jäävät kakkoseksi Iltalehti. 30.6.2018. Viitattu 30.6.2018.
  14. Helsinki Pride yhteistyökumppanit helsinkipride.fi. 2018. Viitattu 25.6.2018.
  15. Espoossa järjestettävä nuorten leiri sivulla 18 Espoon kaupungin kesäesite 2015. Espoon kaupunki. Viitattu Sivu 18 Pride leiri.
  16. Helsinki Pride huipentui tuhansien osanottajien kulkueeseen Yle. 3.7.2010. Viitattu 25.6.2018.
  17. Priden kävijämäärä kasvoi kolmanneksella Yle. 4.7.2011. Viitattu 25.6.2018.
  18. Pride-kulkuetta heiteltiin kananmunilla MTV. 30.6.2012. Viitattu 25.6.2018.
  19. Helsingin Pride huipentui 25 000 marssijan kulkueeseen – osallistujia papeista poliitikkoihin Helsingin Sanomat. 27.06.2015. Viitattu 25.6.2018.
  20. Mollgren, Sami: Helsinki Pride 2002 Ranneliike.net. Viitattu 10.6.2013.
  21. Hannula, Tommi: Helsinki Pride lisää avoimuutta koko viikon Helsingin Sanomat. 22.6.2007. Viitattu 10.6.2013.
  22. Sinnemäki, Anni: Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ulkopolitiikan asialistalle 27.6.2008. Viitattu 10.6.2013.
  23. Helsinki Pride alkaa maanantaina Iltalehti. 18.6.2009. Viitattu 10.6.2013.
  24. Leipola, Lasse: Alexander Stubb otti Pride-tapahtuman suojelukseensa Vihreä Lanka. 19.5.2010. Viitattu 10.6.2013.
  25. Karjalainen, Marketta: Helsinki Pride kasvoi ennätysmittoihin Helsingin Uutiset. 27.6.2011. Viitattu 10.6.2013.
  26. Paavo Arhinmäki Helsinki Pride -tapahtuman suojelijaksi 21.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.5.2012.
  27. Eva Biaudet on Helsinki Priden suojelija QX.fi. 15.5.2013. Viitattu 10.6.2013.
  28. Tarja Filatov Helsinki Pride 2014 suojelijana HeSeta. 13.5.2014. Viitattu 17.6.2014.
  29. Helsinki Priden suojelija on Ville Niinistö! Helsinki Pride. 3.6.2015. Viitattu 6.7.2015.
  30. Helsinki Pride sai uuden suojelijan – "Tapahtuma on minulle vapauden juhla" Helsingin Uutiset. 11.5.2016. Viitattu 6.7.2017.
  31. Helsinki Pride 2017 -viikon huipennus: pride-kulkue ja puistojuhla Ranneliike. 1.7.2017. Viitattu 6.7.2017.
  32. Helsinki Pride 2018 -tapahtuman suojelija on kansanedustaja Jani Toivola Ranneliike. 8.6.2018. Viitattu 25.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinki Pride.