Translaki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Laki on kumottu uudella lailla. Tulisi mainita artikkelissa.
Amnesty Internationalin kannanotto translain uudistamisesta vuoden 2018 Helsinki Pride -kulkueessa

Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (SDK 2002/563[1]) eli translaki on Suomen laissa esiintyvä säädös, joka käsittelee transsukupuolisten ihmisten sukupuolen juridista vahvistamista.[2] Alkuperäinen translaki on astunut voimaan vuonna 2002, mutta sitä on muutettu sen jälkeen useasti.[3]

Vahvistamisen edellytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lain mukaan transseksuaalin uuden sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on lääketieteellinen selvitys siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja hän elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa sekä siitä, että hän on lisääntymiskyvytön.[2] Näiden lisäksi vaatimuksena on täysi-ikäisyys sekä Suomen kansalaisuus tai vaihtoehtoisesti vakituinen asuinpaikkaa Suomessa.[2]

Rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön uuden sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on se, että parisuhteen toinen osapuoli on ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle suostuvansa rekisteröidyn parisuhteen muuttumiseen avioliitoksi. Kun rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön sukupuoli vahvistetaan, rekisteröity parisuhde muuttuu ilman eri toimenpidettä avioliitoksi.[2]

Ennen avioliittolain muutosta sukupuolineutraaliksi vaadittiin aviopuolison lupa sukupuolen vahvistamiseen.[4]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyistä translakia on kritisoitu perus- ja ihmisoikeuksia loukkaavaksi. Suomi on saanut lukuisia huomautuksia asiasta esimerkiksi Euroopan neuvostosta, ihmisoikeusvaltuuskunnasta ja perustuslain asiantuntijoilta.[5] Suomi on esimerkiksi ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta ihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä, eli translain mukaan ”hänet on steriloitu tai että hän muusta syystä on lisääntymiskyvytön”. Lisääntymiskyvyttömyydeksi hyväksytään hormonihoito ja sterilisaatioita ei ole tehty transsukupuolisuuden perusteella.[6]

Nykyisen translain on sanottu loukkaavan sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksia, kehollista koskemattomuutta sekä itsemääräämisoikeutta.[7][8] Suomen Amnesty on kritisoinut translakia myös siitä, että se jättää ei-binääriset ihmiset kokonaan lain ja yhteiskunnan ulkopuolelle.[9]

Nykytila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostetun Rinteen hallituksen ohjelmassa hallituspuolueet sopivat translain uudistamisesta hallituskauden aikana. Hallitusohjelman mukaan jatkossa sukupuolen juridinen korjaaminen ei vaadi hedelmättömyyttä tai lääketieteellistä diagnoosia ja perustuu henkilön perusteltuun hakemukseen. Hallitus kuitenkin päätti pitäytyä 18 vuoden ikärajassa sekä asettaa hakemukselle odotusajan. Pääministerin vaihduttua kesken hallituskauden kopioitiin hallitusohjelma translain osalta kokonaisuudessaan uuteen, Marinin hallituksen ohjelmaan.[10] Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen esitys uudesta translaista annettaisiin eduskunnalle vuoden 2022 viikolla 22.[11]

Vuonna 2021 Suomen translain uudistusta vaativa Oikeus olla -kansalaisaloite keräsi eduskunnan käsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta täyteen alle vuorokaudessa.[12] Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu käytiin 11. marraskuuta 2021, minkä jälkeen aloite lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan jatkokäsittelyyn.[10]

Translain uudistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marinin hallitus aloitti translain uudistuksen keväällä 2021 perustamalla työryhmän, joka valmisteli hallituksen esitystä uudeksi translaiksi. Virkamiehistä muodostuvan työryhmän lisäksi nimitettiin seuranta- ja arviointiryhmän, joka muodostui järjestöistä (muun muassa Seta ry, Trans ry, Trasek ry, Amnesty) sekä asiantuntijoista.[13]

Virkamiestyöryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virkamiestyöryhmän puheenjohtaja on Jaska Siikavirta (STM) ja varapuheenjohtaja Merituuli Mähkä (STM).[13]

Virkamiestyöryhmän sekä seuranta- ja arviointiryhmän asetti sosiaali- ja terveysministeriö.[13]

Työryhmä julkaisi 18. helmikuuta 2022 hallituksen esitykseksi luonnoksensa, joka lähetettiin 3. huhtikuuta 2022 saakka auki olevalle lausuntokierrokselle. Esitetyssä uudistuksessa poistettaisiin lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sekä erotettaisiin sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Lisäksi mahdollistettaisiin vanhemmuusnimikkeen muuttaminen sekä esitettiin joitain muita muutoksia juridiseen sukupuoleen liittyviin käytäntöihin.[14]

Äänestys eduskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunta hyväksyi translain muutoksen 1. helmikuuta 2023 äänin 113–69.[15] Kokoomuksen eduskuntaryhmästä 26 edustajaa äänesti puolesta ja 10 vastaan. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä 35 edustajaa äänesti puolesta. RKP:n eduskuntaryhmästä kaikki 10 edustajaa äänestivät puolesta. Keskustan eduskuntaryhmästä 12 edustajaa äänesti puolesta ja 13 vastaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä 12 edustajaa äänesti puolesta. Vihreiden eduskuntaryhmästä 18 edustajaa äänesti puolesta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kaikki 39 edustajaa äänestivät vastaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmästä kaikki 5 edustajaa äänestivät vastaan. Liike Nytin ja Valta kuuluu kansalle -puolueen edustajat äänestivät molemmat vastaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 24.8.2022.
  2. ↑ a b c d Ajantasainen lainsäädäntö: Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 563/2002 finlex.fi. Edita. Viitattu 17.2.2022.
  3. ↑ Säädösmuutosten hakemisto: 563/2002 finlex.fi. Edita. Viitattu 17.2.2022.
  4. ↑ HE 65/2015 vp eduskunta.fi. Viitattu 18.2.2022.
  5. ↑ Lapsille oikeus sukupuolen korjaukseen? Kansalaisaloite translaista etenee eduskuntaan iltalehti.fi. Viitattu 29.6.2021.
  6. ↑ Steriloinnit - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.9.2021.
  7. ↑ Translaki | Seta ry 10.8.2018. Seta. Viitattu 29.6.2021.
  8. ↑ Translaki uudistettava pikaisesti THL-blogi. Viitattu 29.6.2021.
  9. ↑ Transihmisten oikeudet | Mitä Amnesty tekee Amnesty. Viitattu 29.6.2021.
  10. ↑ a b KAA 6/2021 vp eduskunta.fi. Viitattu 27.1.2022.
  11. ↑ Translaki Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 27.1.2022.
  12. ↑ Kansalaisaloite translain uudistamisesta keräsi 50 000 kannattajaa vauhdilla – "Emme osanneet edes unelmoida, että saavuttaisimme tämän määrän näin nopeasti", aloitteentekijä iloitsee Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2021.
  13. ↑ a b c Työryhmä alkaa valmistella translainsäädännön uudistamista Sosiaali- ja terveysministeriö. 3.6.2021. Viitattu 18.2.2022.
  14. ↑ Lausuntopalvelu.fi Lausuntopalvelu.fi. Viitattu 18.2.2022.
  15. ↑ Translaki | Katso kartasta, miten kansanedustajat äänestivät Helsingin Sanomat. 1.2.2023. Viitattu 1.2.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Translaki&oldid=21635285”