Yritystuki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille[1].

Yritystuilla voi olla haittoja.[2] Yritystuet voidaan jakaa suoriin rahamääräisiin tukiin ja verotukiin.[3]

Tuen määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystuet 2019 (TEM:n arvio)[4]
Tuen muoto Miljardia euroa
Verotuet 3,345
Suorat tuet 1,364
Alennetut alv-kannat 3,190
Muut veroetuudet 0,880
Yhteensä 8,779

Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta[5]. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö[5]. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset[5]. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon[5].

Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017[5].

Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan[6]. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa[7].

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut[8]. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa[8]. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa[8]. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä[8].

Tuen myöntäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lyh. ely-keskus, ely) myöntää yritystukia seuraaviin käyttötarkoituksiin:[9]

  • Yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin
  • Valmistelurahoitus pk-yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun
  • Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus julkisille ja yksityisille yhteisöille
  • Alueellinen kuljetustuki

Finnvera[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä aloitus-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa sekä viennissä. Finnveran rahoitusmuotoja ovat lainat, takaukset, pääomasijoitukset (Aloitusrahasto Vera Oy) ja vientitakuut.[10]

Finnveran rahoitusinstrumentit jakautuvat lukuisiin yritysten eri tarpeita vastaaviin tuotteisiin.

Aloitusrahasto Vera Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloitusrahasto Vera Oy on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto. Rahaston tavoitteena on sijoitustoiminnallaan mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa sijoituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille. Aloitusrahasto edistää yksityisen pääoman saatavuutta aikaisen vaiheen sijoitustoimintaan. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin, joilla on vahva tahto kansainvälistyä.[11]

Aloitusrahasto Vera tekee kohdeyrityksiin oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia, pääsääntöisesti rahaston omistusosuus kohdeyrityksessä on 15 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai pääomalainaa. Rahaston käytännön toiminnasta vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Aloitusrahasto Vera Oy on Finnvera Oyj:n tytäryhtiö.

Euroopan Unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista.

EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Vuonna 2007 käynnistyi kolmas ohjelmakausi, joka päättyy vuonna 2013.

EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteina on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, kehittää aluetaloutta sekä luoda uusia ja parempia työpaikkoja.

Business Finland (Tekes)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Business Finlandin eli entisen Tekesin tukien tarkoitus on uudistaa elinkeinorakennetta ja tukea uusia innovaatiota.[7]

Tukien saajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä tukien saajia Suomessa ovat olleet mm. Nokia ja sen verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networks[12]. Vuosittain tukea saavat esimerkiksi Tuuliwatti ja Viking Line[7].

UPM saa suoria tukia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi useita kymmeniä miljoonia euroja energiaverotukina ja veronpalautuksina – mutta tämä on vain osa UPM:n saamista tuista, joiden kokonaismäärää ei kerrota[13]. Vuonna 2018 suomalaiset metsäyhtiöt ovat taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin ne ovat koskaan olleet ja esimerkiksi UPM on velaton yhtiö ja aikoo laajentaa toimintojaan Uruguayhin[14].

Vuonna 2013 tuensaajien top 20 -lista koostui laivanvarustamoiden ohella pitkälti erilaisista tuulivoimayhtiöistä, mikä oli kohtalaisen uusi ilmiö. Eniten kasvoivat varustamo- ja telakkatuet, palkkatuet sekä uusiutuvan energian tuet.[12]

Vuonna 2017 suurimmat suorien tukien summat saivat Tuuliwatti Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-korkeakoulusäätiö sr, Viking Line Abp, Oulun Yliopisto, TTY-säätiö sr, Tallink Silja Oy, EPV Tuulivoima Oy, Helsingin Yliopisto ja Finnlines Oyj.[7]

Korkeakoulutus saa yritystukia, koska tutkimus- ja kehitystukea maksetaan esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteishankkeisiin[7].

Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen[7].

Erilaisia tukimuotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksille jaetaan ilmaiseksi ylimääräisiä päästöoikeuksia[15]. Ilmaisia päästöoikeuksia saavat esimerkiksi rauta- ja terästeollisuus, metsäteollisuus sekä öljynjalostus[15]. Ilmaisilla päästöoikeuksilla jotkut yritykset vapautuvat päästöjen vähentämisen velvoitteistaan kokonaan[15]. Jotkut saavat päästöoikeuksia jopa yli oman tarpeensa, jolloin ne voivat myydä ylimääräiset oikeutensa pois[15]. Päästökaupan alkuaikoina jopa 99% kaikista päästöoikeuksista annettiin ilmaiseksi[15]. Päästöoikeuksien ylimäärä markkinoilla on romahduttanut niiden hinnan, jolloin päästökauppajärjestelmä ei enää ohjaa investointeja puhtaampiin vaihtoehtoihin, mikä olisi järjestelmän tarkoitus[15]. Samalla valtio menettää päästöoikeuksista saatavia tuloja[15]. Päästöoikeuksien ilmaisjaon rahallinen arvo Suomessa on noin 100 miljoonaa euroa vuosittain[15].

Myös verohelpotukset katsotaan yritystuikisi[5]. Verotukia ovat muun muassa alennetut sähköverokannat ja verovähennykset[5]. Esimerkiksi työkoneiden polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta on 451 miljoonan euron arvoinen verotuki[5]. Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen[7].

Innovaatiotukia voidaan antaa suorana avustuksena tai esimerkiksi markkinahintoja edullisemman lainan muodossa[5].

Erilaisia tukia ovat mm. energiantuotantotuki, tutkimus- ja kehitystuet, kauppa-alustuki, palkkatuki, yrityksen kehittämisavustus, maaseudun pienyritystuki, päästökaupan kompensaatiotuki, energiainvestointituki, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, alueellinen kuljetustuki, kansainvälistymisavustus ja työllisyysperusteinen investointituki.[7]

Tuulivoimalla ja puu- tai biopolttoaineella tuotettua sähköä tuetaan takuuhinnalla[13]. Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla sai suoraa tukea 156,6 miljoonaa euroa vuonna 2017[7].

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki hyvittää mahdollista sähkön hinnan nousua – mutta vaikka sähkön hinta ei ole noussut, tukea maksetaan silti[16]. Vuonna 2017 kompensaatiotukea maksettiin 38 miljoonaa euroa[17]. Tuesta määrää Laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta (138/2017)[18].

Puolustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytnäköisessä tarkastelussa yritystukien sanotaan auttavan Suomea globaalissa kilpailussa muita maita vastaan – mutta Suomen yritystuet eivät edistä yritysten uudistumista, vaan ainoastaan vanhan säilyttämistä, mikä ei edistä kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä[19]. Suomen suuri yritystukien määrä ei myöskään ole tehnyt maasta vastaavassa määrin kilpailukykyisempää[19].

Päästöoikeuksien ilmaisjakoa perustellaan sillä, että koska muualla maailmassa ei ole vastaavaa päästöjen vähentämiseen tähtäävää päästökauppajärjestelmää, päästöoikeuksien ostaminen aiheuttaisi eurooppalaisille yrityksille suuria kustannuksia, joita Euroopan ulkopuolella ei ole, ja niiden vuoksi teollisuus muuttaisi pian muihin maihin[15]. Toistaiseksi teollisuus ei ole siirtynyt ulkomaille edes silloin, kun se olisi ollut helppoa[15].

Yritystukia perustellaan myös huoltovarmuudella, vaikka tuettujen yritysten toiminnalla olisi huoltovarmuuden kanssa vain vähän tekemistä[19]. Esimerkiksi kauppa-alustuella korvataan varustamoille paitsi lastialusten, myös viihderisteilyalusten palkkakuluja huoltovarmuuden nimissä[7].

Poliitikot tukevat mielellään aloja, joiden uskovat olevan tulevaisuudessa merkittäviä. Kuitenkin menestyksekkäiksi saattavat lopulta paljastua aivan muut alat.[19]

Yritystukien avulla pyritään usein pelastamaan työpaikkoja, mutta usein tuet vain viivyttävät työpaikkojen väistämätöntä häviämistä[6].

Yritystuista hyödyllisimpiä ovat erilaiset innovaatiotuet esimerkiksi yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen, ja niitä myönnetään 350 miljoonan euron edestä vuonna 2017[5].

Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikön mukaan tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen nimissä annettavien tukien tarkoitus on avustaa sellaista, mihin rahoitusta ei muuten voisi saada, koska on olemassa "markkinapuute"[5].

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritystukien perusongelmana pidetään kilpailutilanteen vääristymistä[20].

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan valtio menettää paljon energiaa käyttäville suuryrityksille suunnatuissa yritystuissa vuosittain 200 miljoonaa euroa saamatta rahoilleen vastinetta. Kyseisen tuen maksamiselle ei ole VATT:in mukaan perusteita, koska kyseiset yritykset pystyvät ostamaan energiansa ulkomaisia kilpailijoitaan halvemmilla hinnoilla. Paljon energiaa käyttävien yritysten saamat tuet ovat lisäksi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä tuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuutta.[21]

Nokian entisen pääjohtajan Jorma Ollilan mielestä pysyvät yritystuet, kuten myös tukien vaatiminen, sopivat huonosti markkinatalouteen.[22] Yritysvalmentaja Jari Sarasvuo ei ymmärrä miksi voittoa tavoittelevaa toimintaa pönkitetään valtion varoilla.[23]

Kyselytutkimuksia kannasta yritystukiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen yrittäjien yrittäjä-jäsenilleen teettämän kyselytutkimuksen noin tuhannesta vastaajasta 48 % vähentäisi yritystukia nykyisestä, 15 % ei osannut sanoa kantaansa ja 37 % ei vähentäisi yritystukia nykyisestä.[4]

Tukien purkamisen vaikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka yritystukia kritisoidaan laajalti, niiden määrä ei vähene, vaan jopa kasvaa vuosittain[19]. Poliittisissa työryhmissä suurten teollisuusyritysten harjoittama lobbaus ja perusteeton uhkailu voittavat tutkimustiedon[19].

Sellaisella tuella, joka on kansantalouden näkökulmasta määrältään pieni, voi suuri merkitys paikallisella tasolla[19]. Paikalliset kansanedustajat varovat omalla alueellaan vaikuttavien tukien leikkaamista[19].

Yritystuista sovitaan pitkiksi ajoiksi kerrallaan, ja kerran myönnettyjen tukien katkaiseminen ei onnistu ennen sopimuskauden päättymistä, mikä saattaa kestää vuosikymmeniä[19].

Yritystukien poistamisella sanotaan olevan monia arvaamattomia vaikutuksia – tosin tällaiset nimeämättömät seuraukset eivät ole estäneet tekemästä leikkauksia muilla tärkeillä aloilla[19].

Vuonna 2014 kansalliset yritystuet olivat pienenemässä, mutta loppujen lopuksi uusiutuvan energian tuet kasvattivat summia niin, että tukien kokonaismäärä jatkoi kasvuaan[6].

Sipilän hallituksen aikana hallitusohjelmaan kirjattiin, että "teollisuuden kustannuksia ei vaalikauden aikana lisätä"[24]. Niinpä Petteri Orpon mukaan yritystukien leikkaamisesta olisi tehtävä vastaavia muita myönnytyksiä teollisuudelle, sillä muu olisi hänen mukaansa vahingoksi työllisyydelle[19].

Vuoden 2017 keväällä Sipilän hallitus tuli siihen tulokseen, että leikkuukelpoisia tukia oli niin vähän, ettei työhön kannattanut edes ryhtyä. Hallitus onnistui kuitenkin leikkaamaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksesta, joka on yrityistuista kaikkein hyödyllisimpiä. Myöhemmin hallitus perääntyi tästä suunnitelmastaan ja sen jälkeen tukia pyrittiin jälleen "uudelleenkohdentamaan" tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamiseksi.[19]

Sipilän hallituksen työryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2017 valmistui Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvitys Suomen yristystukien tasosta ja kehitystarpeista. Raportissa käsiteltiin suoria yritystukia (noin 1.1 miljardia euroa) ja verotukia (noin 2,9 miljardia euroa). Raportissa pääosan tuista todettiin olevan talouden pitkän aikavälin kehityksen kannalta hyödyttömiä tai haitallisia. Kaikista tuista talouden rakenteita uudistavia todettiin olevan vain noin 11 % (400 miljoona euroa)[25].

Syksyllä 2017 Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisen tulevaisuuden muodostama hallitus päätti asettaa työryhmän, jonka oli määrä laatia pitkän aikavälin suunnitelma ja esitykset yritystukien uudistamiseksi[26]. Työryhmään kutsuttiin kaikkien eduskuntaryhmien edustus[26].

Työ- ja elinkeinoministeriön entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen mukaan tämä tarkoittaa, että "asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen"[27]. Samoin oppositiopoliitikko Touko Aalto (vihr.) nimitti joukkoa ”hautausmaatyöryhmäksi”[28]. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen mukaan työryhmän nimittäminen oli "vastuun pakoilua", sillä jos yritystukien karsiminen on vaikeaa kolmen hallituspuolueen kesken, yhteisymmärryksen saavuttaminen on vielä vaikeampaa kaikkien puolueiden kesken[29].

Yritystukia pohtivassa työryhmässä olivat jäseninä mm. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Metsäteollisuus ry:n, Suomen Yrittäjien ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n edustajat[30]. Ryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen moitti lehtihaastattelussa VATT:n käyttämää yritystukien laskutapaa väittäen, että tukia maksetaan todellisuudessa enintään 2–3 miljardia, ja ihmetteli, miksi selvitystyöhön oli koskaan edes ryhdytty[31].

Etukäteen saatujen tietojen mukaan työryhmä tulisi keskittymään mm. ruumisautojen autoverovapauden poistamiseen ja aikoi esittää tukiin kokonaisuudessaan vain 170 miljoonan euron muutoksia, mikä tarkoittaisi 4,25 % osuutta tarkasteltavina olleiden tukien kokonaismäärästä[32]. Kun työryhmästä seuraavan kerran kuultiin, sen ehdottamat muutokset olivat supistuneet entisestäänkin niin, että ne toisivat loppujen lopuksi vain 60 miljoonan euron säästöt, mikä tarkoittaisi 1,5 % osuutta yritystukien kokonaismäärästä[33].

Työryhmän uudistus kaatui lopulta kokonaan[34][35].

Vuonna 2017 yritystukien määrä kasvoi jälleen[16]. Summaa kasvatti mm. kokonaan uusi yritystukimuoto: päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki[16].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tutkijat pitävät satojen miljoonien eurojen yritystukia julkisten varojen haaskauksena – mikä niissä on ongelmana? http://yle.fi/uutiset/3-8978796
  2. http://www.hs.fi/talous/a1431921950807
  3. Rauhanen ym. (2015)
  4. a b Yritystukia jaetaan miljardeja euroja vuodessa – kysely: puolet yrittäjistä haluaa vähentää tukia nykyisestä yle.fi. Viitattu 21.1.2019.
  5. a b c d e f g h i j k Valtion jakamien yritystukien summa riippuu laskijasta: ”Hurjin loppusumma on kahdeksan miljardia” - Aamulehti Aamulehti. 25.4.2017. Viitattu 15.2.2018.
  6. a b c Yritystukiin lähes miljardi euroa – Viking Line kuittasi suurimmat tuet Yle Uutiset. Viitattu 15.2.2018.
  7. a b c d e f g h i j Suorat yritystuet kasvoivat jälleen – katso hakukoneesta, ketkä saivat eniten tukia viime vuonna yle.fi. Viitattu 1.1.2019.
  8. a b c d VTV: Valtio maksoi viime vuonna yritystukia 4,1 miljardia euroa – tukien määrä nousi taas, yritysten määrä laski Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2019.
  9. http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/Asiointi/Asioiverkossa/Sivut/Yritystukiensahkoinenasiointi.aspx ELY-keskys, yritystuen sähköinen asiointi
  10. Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi» Yritystuki ja rahoitus» Finnvera Oyj
  11. Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi» Yritystuki ja rahoitus» Aloitusrahasto Vera Oy
  12. a b Yritystukiin lähes miljardi euroa – Viking Line kuittasi suurimmat tuet 23.11.2014. YLE Uutiset.
  13. a b MOT tutki kuka saa eniten yritystukia yle.fi. Viitattu 15.2.2018.
  14. HS-analyysi: Suomen metsäteollisuutta luultiin jo toivottamaksi tapaukseksi, mutta nyt se on paremmassa kunnossa kuin koskaan Helsingin Sanomat. 15.2.2018. Viitattu 15.2.2018.
  15. a b c d e f g h i j HS-selvitys: Suomalaisyritykset ovat saaneet ilmaisista päästöistä puolen miljardin euron piilotuet – yritykset myyvät päästöoikeuksia eteenpäin ja valtio menettää tuloja Helsingin Sanomat. 9.2.2018. Viitattu 9.2.2018.
  16. a b c Suorat yritystuet kasvoivat jälleen – katso hakukoneesta, ketkä saivat eniten tukia viime vuonna yle.fi. Viitattu 1.1.2019.
  17. Päästökaupan kompensaatiotukea maksettiin 38 miljoonaa euroa - Media - Energiavirasto www.energiavirasto.fi. Viitattu 1.1.2019.
  18. FINLEX ® - Säädökset alkuperäisinä: Laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien… 138/2017 www.finlex.fi. Viitattu 1.1.2019.
  19. a b c d e f g h i j k l Analyysi: Valtio syytää miljoonia risteilyihin ja tuulimyllyihin – 8 syytä, miksi poliitikot eivät uskalla kajota yritystukiin Yle Uutiset. Viitattu 3.2.2018.
  20. Tutkijat pitävät satojen miljoonien eurojen yritystukia julkisten varojen haaskauksena – mikä niissä on ongelmana? http://yle.fi/uutiset/3-8978796
  21. Suomi tukee energiasyöppöjä suuryrityksiä sadoilla miljoonilla - turhaan. http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-tukee-energiasyoppoja-suuryrityksia-sadoilla-miljoonilla-turhaan
  22. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/yritystuista-nousi-vaaliteema-ja-lihava-riita
  23. http://www.ess.fi/?article=405060
  24. Ratkaisujen Suomi Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 valtioneuvosto.fi.
  25. Työ- ja elinkeinoministeriö (Rothovius, Anne): Virkamiesselvitys yritystuista ja niiden vaikutuksista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2017.
  26. a b Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti Valtioneuvosto. Viitattu 17.2.2018.
  27. Erkki Virtasen kolumni: Yritystukia ei leikata vaan mielummin lisätään Yle Uutiset. Viitattu 17.2.2018.
  28. Touko Aalto: Luotin aluksi liikaa toisiin poliitikkoihin ja tulin jallitetuksi – ”Nyt suojaus on parempi” Helsingin Sanomat. 17.2.2018. Viitattu 17.2.2018.
  29. Budjettiriihi ilman päätöksiä Elina Lepomäki. Viitattu 17.2.2018.
  30. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/152f4a67-c6f4-42c1-a070-f3527548d826/f29b5692-c197-445b-b7ac-d91263a4858a/KIRJE_20171208065708.pdf
  31. Yritystukityöryhmä otti jatkoajan – Puheenjohtaja Pekkarinen: ”miksi minä vielä suostuin puheenjohtajaksi” T&T. Viitattu 30.3.2018. (englanniksi)
  32. Yritystukiuudistus lässähtämässä: Veroedut pois ruumisautoilta ja elokuvatuotannosta – teollisuudelle pitkä siirtymäaika Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2018.
  33. Raskaan teollisuuden tukipotti kasvaa – matkailuautojen veroja korotetaan Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2018.
  34. Hallituksen pitkään sorvattu yritystukiuudistus kaatuu – Pekkarinen: "Ei löytynyt yhteistä näkemystä" Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2018.
  35. Hallituksen kritisoitu yritystukiuudistus kaatuu – Mauri Pekkarinen: Ei sopua tukien leikkauksista eikä uudelleen suuntaamisesta Helsingin Sanomat. 4.4.2018. Viitattu 4.4.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Einiö, E.: Innovaatioiden tukeminen kannattaa. VATT Policy Brief, 2013, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
  • Einiö, E., Maliranta, M. & Toivanen, O.: Yritystuet ja yritystoiminta. Talous ja yhteiskunta, 2013, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Ilmakunnas, Pekka: Yritystuki taloustieteen näkökulmasta. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 1994, 90(4). vsk, s. 469-479. Artikkelin verkkoversio.
  • Pietarinen, Matti: Yritystukiselvitys. Työ ja elinkeinoministerilön julkaisuja, Innovaatio, 2012, nro 7. Artikkelin verkkoversio.
  • Rauhanen, T., Grönberg, S., Harju, J. & Matikka, T.: Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2015, nro 8. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]