Negatiivinen tulovero

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Negatiivinen tulovero on verotuksen malli, jossa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason, verotettavan tulon alarajan. Verotettavan tulon alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea, negatiivista tuloveroa.[1] Osmo Soininvaaran mukaan perustulo ja negatiivinen tulovero voivat olla käytännössä vaikutuksiltaan identtiset, mutta laskennallisesti negatiivinen tulovero on osa verotusta ja vähentää kokonaisveroastetta, kun perustulo kasvattaa veroastetta.[2] Negatiivisessa tuloveromallissa marginaalivero voi olla korkea, vaikka verovelvollisen tulovero olisikin negatiivinen.[3] Marginaalivero määrää työnteon kannattavuuden, ei kokonaisveroaste.[4] Israelissa negatiivinen tulovero on havaittu toimivaksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskustanuoret, 2012. s. 2.
  2. Soininvaara, 2004. s. 319. Lainaus: "Vaikka perustulo ja negatiivinen tulovero ovat lopputulokseltaan identtiset järjestelmät, ne johtavat aivan erisuuruiseen bruttoveroasteeseen. Nykytilanteeseen verrattuna perustulo nostaisi ja negatiivinen tulovero alentaisi bruttoveroastetta. Vielä alempaan veroasteeseen päästäisiin toimimalla kuten Hollannissa. Siellä vuoden 2001 alussa voimaan tulleessa verouudistuksessa on mukana vahvoja perustulomallin piirteitä, mutta perustuloa ei kutsuta tulonsiirroksi vaan veronpalautukseksi, vaikka se olisi suurempi kuin saajan maksama tulovero. Tämä jos mikä osoittaa, että bruttoveroaste on mittarina epätarkoituksenmukainen ja helposti manipuloitavissa. Järkevämpi verotuksen ankaruuden ja uudelleenjaon voimakkuuden mittari olisi keskimääräinen rajaveroaste."
  3. Alkiolaista perusturvaa etsimässä Keskustan Opiskelijaliitto.
  4. Heikki Viitamäki: Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
  5. Mäkelä, 2013.