Rahapeliautomaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusanat ”kolikkoautomaatti” ja ”pelikone” ohjaavat tänne. Myyntiautomaatista ja Pelikone-nimisestä sivustosta on erilliset artikkelit.
"Pusher"-tyyppinen rahapeli, jossa pudotetaan rahaa ja toivotaan rahan työntävän uutta rahaa ulos. Näitä on Suomessa ainakin ruotsinlaivoilla.
Vuoden 1899 "Liberty Bell" automaatti, valmistanut Charles Fey.

Rahapeliautomaatit (käytetään myös nimitystä kolikkoautomaatit, joka voi tarkoittaa muitakin laitteita kuin peliautomaatteja) ovat kasinolaitteita, joissa laitetaan panokseksi rahaa, ja niissä voi voittaa rahaa. Laitteet on suunniteltu siten, että tietty prosenttiosuus syötetystä rahasta palautetaan ja laitteen omistaja jää aina voitolle pitkällä aikavälillä.

Vanhat rahapelit, kuten pajatso, olivat mekaanisia. Nykyisissä laitteissa on mukana näyttöruutu, ja ne ovat ikään kuin rahapelejä simuloivia tietokonepelejä, joista voi voittaa rahaa. Myös mekaaniset yksikätiset rosvot on korvattu elektronisilla.

Ensimmäiset klassisen rahapeliautomaatin, ns. yksikätisen rosvon, mallit kehitettiin Kaliforniassa 1890-luvun lopulla. Varsinaisen yksikätisen keksijänä pidetään Charles Fey -nimistä keksijää, joka rakensi ensimmäisen modernin rahapeliautomaatin, jossa kolme rullaa lähtee pyörimään kahvasta vetämällä.[1]

Rahapeliautomaatit Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Veikkaus (ennen vuotta 2017 Raha-automaattiyhdistys) omistaa monopolin rahapelitoimintaan. Suomessa tunnettuja entisen RAY:n pelejä ovat esimerkiksi Pokeri ja Keno. Laitteet antavat rahaa siten, että ne palauttavat pitkällä aikavälillä nähtynä aina jonkin tietyn prosentin syötetystä rahasta takaisin. Internetissä toimivat nettikasinot tarjoavat myös rahapeliautomaattien kaltaisia pelejä. Näitä pelejä voi nykyään pelata myös älypuhelimella tai tablettilaitteella. Usein näiden nettikasinojen pelien palautusprosentti on parempi kuin Veikkauksen tarjoamilla peleillä.

Suomi on hyvin harvoja maita, joissa rahapeliautomaatteja on lähes jokaisessa ruokakaupassa ja huoltoasemalla.[2][3] Suomessa tunnettuja rahapeliautomaatteja ovat esimerkiksi Pajatso, RAY Pokeri, Tuplapotti ja erilaiset hedelmäpelit. Rahapeliautomaattien ikäraja on 18 vuotta[4].

Muualla maailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhkapelaaminen on Japanissa kiellettyä, joten esimerkiksi suositut Pachinko-automaatit antavat voittoja jotka voi ainoastaan vaihtaa palkintoihin rihkamasta lounasannoksiin.

Ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahapeleihin voi syntyä riippuvuus, ja pelaamisesta voi tulla uhkapeliä. Rahapeliautomaattien on useissa tutkimuksissa havaittu olevan haitallisimpia ja helpoiten koukuttavia rahapelejä. Syynä on pelien nopea tempo, korkea palautusprosentti ja mahdollisuus käyttää voitetut rahat heti uudelleen. Myös pelien näyttävä ulkonäkö, erilaiset ääni- ja valoefektit sekä läheltä piti -tilanteet (jossa pelaaja ”melkein” voittaa) houkuttelevat usein pelaamaan lisää.[5][6]

Monet nettikasinot ovat sitoutuneet ehkäisemään peliriippuvuutta ja minimoimaan ongelmapelaamisen negatiivisia vaikutuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ONE ARMED BANDIT www.huvipuisto.net. Viitattu 11.3.2022.
  2. Suomalaiset maailmanluokan uhkapelaajia – Yli 400 euroa vuodessa rahapeleihin Yle Uutiset. 28.3.2014. Viitattu 10.9.2019.
  3. Suomalaiset pelaavat rahapelejä käsittämättömän paljon: summa on maailman viidenneksi suurin Seura. 21.1.2016. Viitattu 10.9.2019.
  4. Rahapelien ikäraja Veikkaus. Viitattu 15.3.2022.
  5. Rahapelaaminen Nuortenlinkki. 18.10.2012. Viitattu 10.9.2019.
  6. Suomalaiset pelaavat Veikkauksen peleistä eniten Toto-pelejä: ”Henkilö, jolla on peliongelma, ryhtyy laajentamaan pelaamista” Iltalehti. 2.7.2018. Viitattu 10.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]