Tiedustelu

Tiedustelu tarkoittaa laajasti ottaen järjestelmän (ihminen, yritys, valtio, organisaatio yleensä) toiminnassa tarvittavan tiedon keräämistä, käsittelyä ja tulkintaa sekä jakamista päätöksenteon pohjaksi ja tähän liittyvän tiedustelupalvelun luomista, johtamista ja kehittämistä. Tiedustelu voi tapahtua turvallisesti kaukaa, tai tarkemmin ja yksityiskohtasemmin – mutta riskialttiimmin – huomattavan läheltä tarkkailtavaa kohdetta.

Tiedustelun määrittelyä

Tiedustelu jakautuu em. systeemisen tarkastelutavan mukaan systeemin sisäisen ja systeemin ulkopuolisen tiedon keräämiseen.

Tiedustelun onnistuminen

Tiedustelu on onnistunut, jos ajallisesti, määrällisesti ja laadullisesti riittävä tarvittava tieto:

• on pystytty hankkimaan

ja

• sen merkitys on pystytty tulkitsemaan oikein

ja

• tulkinta on pystytty jakamaan tarvitsijoille (aika, määrä, laatu)

Tiedustelutavat

Tiedustelu voi olla:

• OSINT – Julkisiin lähteisiin perustuvaa tiedustelua.
• ”Harmaata” – Ei kiellettyä, mutta ei julkisuuteen tarkoitettuakaan.
• Salaista – Esimerkiksi perinteistä vakoilua tai murtautumista kohdeorganisaation tietokoneverkkoihin.
• Sotilastiedustelua – Sisältää useita tiedustelulajeja, joita voidaan suorittaa jalkaväkipartioitten, lennokkien tai nopeiden mekanisoitujen/panssarijoukkojen avulla. Joukkojen partiotiedustelu jakautuu karkeasti taktiseen tiedusteluun 1–5 päivän ja 1–30 kilometrin etäisyydellä omista joukoista tai strategiseen ylijohdon tiedusteluun kaukana vihollisen selustassa.
• Väkivaltaista – Osa alemman tason sotilasorganisaatioiden (pataljoonat ja prikaatit) tiedustelua.

Salainen tiedustelu jaetaan laillisin keinoin tapahtuvaan tiedusteluun tai laittomin keinoin tapahtuvaan vakoiluun.

Tiedustelun tasot

Tiedustelua tapahtuu lukuisilla eri tasoilla:

• valtioilla on usein omia kotimaan tiedustelupalveluita (esimerkiksi CIA, FSB)
• jokaiseen sotilaalliseen organisaatiotasoon kuuluu tiedustelu
• yrityksillä on tiedusteluelimiä (Business intelligence)
• yksityinen ihminenkin kerää jatkuvasti eri tavoin tietoa oman päätöksentekonsa pohjaksi

Tiedustelun ajallinen ulottuvuus

Tiedustelu jakautuu edelleen (lähinnä sotilaallisessa kontekstissa):

• pitkän aikavälin strategiseen tiedusteluun
• keskipitkän aikavälin operatiiviseen tiedusteluun
• lyhyen aikavälin taktiseen tiedusteluun

Jokaisen yksittäisen sotilaan aistit tai teknisen systeemin sensorit ovat alinta, taisteluteknistä tiedustelua, taistelukentän havainnointia.

Tiedustelun perimmäinen ongelma on sen tiedon löytäminen, jota vastustaja nimenomaan meiltä pyrkii salaamaan. Lopullinen ja aina esiintyvä tiedustelun perusongelma on se, että uskooko ja käyttääkö päättäjä lopulta tiedustelun keräämiä tietoja.

Nykyaikaisten konfliktien luonteen johdosta (laajamittaisten sotatoimien mahdollisuus vähentynyt), yhteiskuntien haavoittuvuuden lisääntyminen (yksittäisen maalin painoarvon kasvaminen) sekä teknisen kehityksen myötä (kyetään seuraamaan/selvittämään yksittäisiä kohteita), sotilaallinen tiedustelu on muuttunut luonteeltaan yhä enemmän maalitiedusteluksi: kykyä seurata suurta määrää vastustajan kohteita jatkuvasti oman asevaikutuksen edellyttämällä tarkkuudella ja siten vaikuttaa niihin juuri haluamallaan hetkellä.

Tiedustelutiedon luokat

Tiedon eräs perusluokittelu antaa näkemystä tiedustelun tehtäviin:

1. Tiedämme, mitä tiedustelumme tietää (positiivinen tieto). Asia hallinnassa.
2. Tiedämme, mitä tiedustelumme ei tiedä (negatiivinen tieto). Voimme suunnata tiedustelua tämän mukaisesti.
3. Emme tiedä, mitä tiedustelumme tietää. Tämä voi olla tiedustelumme intuitiota tai sitten emme saa kyseistä tietoa haltuumme.
4. Emme tiedä, mitä tiedustelumme ei tiedä. Tämä on tiedustelumme raja. Tämä on vaarallisin tiedon luokka tiedustelumme kannalta. Toisaalta tiedustelumme tulisi selvittää juuri tätä tietoa, koska sitä vastustaja (tai vastaava) pyrkii meiltä salaamaan.

Tiedustelutiedon tasot

Tiedustelutiedon tasot ovat:

• kohteen havaitseminen
• kohteen luokittelu
• kohteen yksilöinti (MASINT)
• kohteen seuraaminen (valvonta) tai määrittäminen maaliksi.

Jokaiseen edellä mainittuun kohtaan liittyy merkityksen arviointi: Mitä tämä merkitsee? Miksi näin tapahtuu? Yksittäisen tutkan havaitseminen voi merkitä tietyn yhtymän siirtoa taistelukentältä tai sotanäyttämöltä toiselle ja se taas esimerkiksi hyökkäyksen valmisteluja. Tietyn henkilön, kenraalin havaitseminen esimerkiksi voi merkitä hyökkäyksen valmistelua. Myös esimerkiksi uusi kalusto ja uudet joukot sekä hyökkäykseen erikoistunut sodanjohtaja yhdessa, tarkoittavat jo melko varmasti hyökkäyksen valmistelua.

Tiedustelu on siis erojen ja niiden merkityksen havaitsemista:

• merkittävät asiat, erot taustassa
• havaittujen merkittävien asioiden luokat
• havaittujen merkittävien asioiden luokkien yksilöt.

Tiedustelu ja suhteellinen etu

Suhteellisen edun mukaan tiedustelussa kilpailijan tai vastustajan omaavana järjestelmänä on kolme osakokonaisuutta:

1. Parempi tiedustelu (tiedon kerääminen, käsittely ja jakaminen)
2. Parempi kyky hyökätä vastustajan tiedustelua vastaan (vastatiedustelu, harhauttaminen, disinformaatio, vastavakoilu) ja
3. Parempi kyky suojata omaa tiedustelua kilpailijan tai vastustajan hyökkäykseltä (vastavastatiedustelu).

Tiedusteluluokat

Puolustusvoimain pääesikunnan sotatalousosasto on jakanut tiedusteluluokat seuraavasti:

• OSINT (Open Source Intelligence; julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu)
• IMINT (Imagery Intelligence; kuvaustiedustelu)
  • EO-IR (Elektro-Optical-Infrared; elektro-optisen ja infrapuna-alueen kuvaustiedustelu)
  • PHOTOINT (Photographic Intelligence; näkyvän alueen kuvaustiedustelu)
  • SAR (Synthetic Aperture Radar; Tutka-alueen kuvaustiedustelu)
• MASINT (Measurement and Signature Intelligence; mittaus- ja tunnusmerkkitiedustelu (MTT)). Se perustuu signaalin pieniin erityispiirteisiin ja sen ala-alueet ovat:
  • ACINT (Acoustic Intelligence; akustinen (ääneen perustuva) MTT)
  • IRINT (Infrared Intelligence; infrapuna-alueen MTT)
  • OPTINT (Optical Intelligence; optisen alueen MTT)
  • LASINT (Laser Intelligence; laser-alueen MTT)
  • NUCINT (Nuclear Intelligence; ydinsäteilyalueen MTT)
  • URINT (Unintentional Radiation Intelligence; hajasäteilyn MTT)
  • RADINT (Radar Intelligence; tutkasignaalien MTT)
• SIGINT (Signal Intelligence; signaalitiedustelu)
  • COMINT (Communication Intelligence; viesti- tai kuuntelutiedustelu)
  • ELINT (Electronic Intelligence; elektroninen, muu kuin viestitiedustelu)
  • e-SIGINT (Data-network Intelligence; dataverkkojen signaalitiedustelu)
  • FISINT (Foreign Instrumental Signal Intelligence; vieraiden valtioiden instrumentointilaitteiden tiedustelu (esimerkiksi ohjuskokeiden instrumentointilaitteiden signaalit)
• HUMINT (Human Resource Intelligence; henkilötiedustelu)
• CI (Counter Intelligence; vastatiedustelu tai -vakoilu)

Visio tiedustelun tulevaisuudesta

Vaikuttamisen tasot ja siten myös tiedustelun kohteita arvioidaan vuonna 2020 olevan:

• Terrestiaalinen: Klassinen ilman, meren, vedenalaisen ja maan käsittävä sodankäynnin ja geopolitiikan alue, kuten myös fyysisen vaurauden keräytymä
• Avaruus: Satelliittien (mustat ja valkoiset) maailma ja tulevaisuuden avaruusasemat
• Spektri: Sähkömagneettinen spektri, jossa paljon elektronista sodankäyntiä, taajuushallintaa ja havainnointia tapahtuu tänään ja tulee tapahtumaan tulevaisuudessa
• Virtuaalinen: Globaali verkkojen ja liitettävyyden maailma
• Psykologinen: Ne mediat ja kanavat, joilla voidaan vaikuttaa ihmisten sydämiin ja mieleen.

Ennustamisesta (foresight) ja epävarmuuden hallinnasta tulee tulevaisuuden tiedustelun aloja. Tiedusteluyhteisön tehtävä ei siis ole vain tapahtumien luettelointi vaan enemmän kaavojen tunnistus ja sitä kautta ”syiden ja seurauksien” analysointi eli tiedetään mitä tapahtuu ja miksi. Sen seurauksena, huomioiden rajalliset resurssit, sensorit voivat olla vähemmän tärkeitä kuin kompleksisen datan analysointi.

Kaavojen tunnistus on osin asiantuntemuksen funktio. Tulevaisuudessa tiedusteluyhteisö tarvitsee asiantuntemusta muun muassa taloudessa, organisaatioteoriassa, psykologiassa, verkostotopologiassa ja kompleksisuuden matematiikassa.

Jos kaavojen löytäminen on menestyksekästä, tiedusteluyhteisö voi olla havaitsematta muutamia tapahtumia ja silti ymmärtää uhkia. Mutta kaavat eivät ole vain vaikeampia havaita, ne ovat myös vaikeampia osoittaa.

Aika on usein analyyttinen side näennäisesti erillisten tapahtumien kanssa vaikuttamisen useiden tasojen sisällä. Sofistikoitu ajan ja ajoituksen ymmärtäminen on oleellista sellaisen tiedusteluyhteisön luomisessa, joka pystyy tuottamaan indikaatioita ja varoituksia tulevaisuuden johtajille, sekä strategisia että taktisia.

Lopuksi, reaktiivinen katsantokanta jättää haavoittuvaksi ja kylvää näennäisen turvallisuuden tunteen.

Internet on jatkossa yhä tärkeämpi, vaikkakin ristiriitainen tiedusteluväline. Sen mahdollisuus tiedonvälittämiseen, viestintään kuin myös harhauttamiseen, disinformaation välittämiseen on suuri.

Kompleksisen tiedon hankinta on myös yhä enemmän verkottunutta toimintaa, kenenkään resurssit eivät riitä siihen yksinään.

Katso myös

• ECHELON
• Hakkerisodankäynti
• Luettelo tiedustelupalveluista
• Tiedustelusatelliitti
• Vakoilu
• Valvonta

Lähteet

• M S Loecher & C Schoeder & C W Thomas:”Proteus; Insight from 2020" The Copenicus Institute Press 2000 (ISBN 0-9706885-0-4)
• Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE), joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään tiedustelua ja tiedustelusensoreita tekniikan ja systeemien kannalta seuraavasti:
  • Sensoriteknologiat (Osa 1, luku 2)
  • Miehittämättömät järjestelmät (Osa 1, luku 9)
  • ABC- teknologiat ja niitä vastaan suojautuminen (Osa 1, luku 12)
  • Tiedustelu- ja valvontajärjestelmät (Osa 2, luku 2)
  • Elektronisen sodankäynnin järjestelmät (Osa 2, luku 4)
  • Myös muissa osan 2 luvuissa käsittellään yleensä tiedustelua osana kyseisen luvun kokonaisjärjestelmiä

Aiheesta muualla

• Federation of American Scientist- organisaation tiedustelusivusto
• CIA, USA
• Strategic intelligence on global business, economic, security and geopolitical affairs