Väinö Kotilainen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Väinö Aleksanteri Kotilainen (24. helmikuuta 188716. maaliskuuta 1959) oli suomalainen varatuomari, vuorineuvos ja ministeri. Sisällissodan aikana Kotilainen sai komennuksen valkoisten päämajaan. Yleni sodan aikana majuriksi. Hän toimi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön (myöh. Kajaani Oy) toimitusjohtajana vuosina 1921–1924 ja oli Enso-Gutzeit Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1924–1944 sekä johtokunnan puheenjohtaja 1937–1944. Lisäksi hän toimi vuosina 1933–1938 Viipurin suojeluskuntapiirin piiriesikunnan jäsenenä[1]. Hän toimi kauppa- ja teollisuusministerinä Risto Rytin I hallituksessa 1. joulukuuta 1939 – 27. maaliskuuta 1940), kauppa- ja teollisuusministerinä 27. maaliskuuta 1940 – 15. elokuuta 1940, kansanhuoltoministerinä Risto Rytin II hallituksessa 15. elokuuta 1940 – 4. tammikuuta 1941 sekä kansanhuoltoministerinä J. W. Rangellin hallituksessa 4. tammikuuta 1941 – 16. huhtikuuta 1941. Hänet nimitettiin Itä-Karjalan sotilashallinnon johtajaksi 15. heinäkuuta 1941 alkaen.

Hän sai vuoden 1943 presidentinvaalissa neljä ääntä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väänänen, Kalle: Vainotien vartiat, Etelä-Karjalan maanpuolustushistoriaa. Viipurin suojeluskuntapiirin piiriesikunta: Viipuri 1939.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Väänänen 1939: 224.
Edeltäjä:
Väinö Voionmaa
Suomen kauppa- ja teollisuusministeri
19391940
Seuraaja:
Toivo Salmio
Edeltäjä:
Väinö Tanner
Suomen kansanhuoltoministeri
19401941
Seuraaja:
Väinö Arola
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.