Maalittaminen (sosiaalinen media)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta toiminnasta. Maalittaminen voi tarkoittaa myös sodankäynnin toimintaa.

Maalittaminen tarkoittaa sosiaalisessa mediassa tai muutoin internetissä tapahtuvaa henkilön ”ottamista maalitauluksi” eli ihmisten usuttamista tietyn henkilön kimppuun.[1][2][3]

Käsitteen synty ja määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsite maalittaminen tässä käyteyssä merkityksessään syntyi 2010-luvulla.[2][3] Arkipuheessa käsitteen sisältö ja ero hyväksyttävään arvosteluun voi joskus olla epäselvä. Ero on siinä, että runsastakin arvostelua voi esiintyä, mutta maalittamisessa henkilöä pyritään tarkoituksellisesti mustamaalaamaan ja vaikuttamaan hänen toimintaansa usuttamalla ihmisiä hänen kimpuunsa.[1]

Miten maalittaminen ilmenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalittaminen voi tapahtua esimerkiksi lähettämällä henkilölle vihapostia[2][3] tai lähettämällä viestejä tämän yhteistyökumppaneille. Tavoitteena on vaientaa henkilö ja joskus myös viedä häneltä työt.[4][5] Tarkoituksena voi olla myös vaikuttaa henkilön päätöksentekoon.[6]

Verkossa vastustajia maalitetaan julkaisemalla heistä tietoja, jolloin lukijat alkavat uhkailla ja häpäistä heitä. Myös poliiseja kuvataan ja heidän tietojaan julkaistaan sosiaalisessa mediassa, mahdollisesti valheiden kera. Tämä loukkaa heidän yksityisyyttään ja saattaa heidät voimakkaan arvostelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa.[7] Maalittamisen kohteeksi voivat joutua esimerkiksi poliisit, syyttäjät, tuomarit ja virkamiehet sekä heidän perheenjäsenensä tai läheisensä.[8][9] Erityisesti maahanmuuttoa ja petoeläimiä, kuten susia koskevien aiheiden käsitteleminen voi johtaa maalitetuksi joutumiseen.[8]

Onko ilmiö todellinen?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Politiikan tutkija Erkka Railon mukaan sekä maalituksesta puhuminen, että itse maalittaminen voivat olla jossakin mielessä propagandaa. Hänen mukaansa aiheesta on kuitenkin syytä keskustella, jotta nähtäisiin miten laaja ja todellinen ongelma on kyseessä.[2]

Ilmiön laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisijärjestön mukaan poliisien maalittaminen kiihtyi laajamittaiseksi turvapaikanhakijoita koskeneiden mielenosoitusten jälkeen vuonna 2017.[8] Poliisihallitus selvitti kyselyllä vuonna 2019 maalituksen yleisyyttä poliisin henkilöstössä. Kyselyyn vastasi 834 henkilöä joista hieman alle kolmannes, noin 260 henkilöä, oli oman kokemuksensa mukaan joutunut maalituksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana.[10]

Tuomariliitto teki jäsenilleen vuonna 2019 kyselyn epäasiallisesta vaikuttamisesta tuomioistuimiin. Kyselyyn vastasi kolmasosa liiton jäsenistä, 541 henkilöä. Heistä vajaat 20 prosenttia eli noin sata henkilö kertoi joutuneensa yksittäisen henkilön tai ryhmän järjestelmällisen tietojen keräämiseen ja levittämisen kohteeksi, minkä tarkoituksena on ollut vaikuttaa virkamiehen toimintaan tai päätöksentekoon.[10]

YLE:n A-studion valtion virastoille ja ministeriöille vuonna 2019 tekemässä kyselyssä 26 organisaatiosta 11 kertoi, että heidän työntekijänsä oli joutunut maalitetuiksi viimeisen kolmen vuoden aikana. Maalitustapauksia oli organisaatioissa yleensä muutamia. Ministeriöistä sosiaali- ja terveys-, ulko-, valtiovarain-, opetus- ja kulttuuri- sekä maa- ja metsätalousministeriössä oli tunnistettu virkamiesten maalittamisia. Maalittaminen oli suurempi ongelma oikeusviranomaisille ja kiisteltyjä eläimiä käsitteleville virkamiehille.[10]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Halla-aho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkinä maalittamisen ympärillä käydystä keskustelusta on tapaus Suomesta vuodelta 2017. Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela jakoi kansanedustaja Antero Vartian twiitin "Ylikomisario"-tilillään ja puolusti Vartian maahanmuuttoa puoltavaa kantaa. Jussi Halla-aho ihmetteli, voiko poliisi virkatehtävissään esittää poliittisia kannanottoja, ja pelkäsi poliisin politisoitumisen heikentävän kansalaisten luottamusta poliisiin. Twitterissä Halla-ahon sanottiin näin maalittaneen poliisin.[2] Helsingin poliisipäällikkö totesi, että jatkossa virkatileiltä ei juuri poliittisisia artikkeleita jaeta, ja toimintaa ehkä keskitetään yksityisille some-tileille.[11]

Transaktivistit ja Maria Nordin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bloggaaja Maria Nordin julkaisi Instagramissa 2019 Pride-tervehdyksen, jossa hän neuvoi "fyysisestä sukupuolestaan" ristiriitoja tuntevia, että ihminen on "vapaa olemaan mitä vaan" eikä tarvitse piitata omasta ulkoisesta muodostaan. Nordinin henkisen suuntautumisen ajatuksena on vapautuminen identiteeteistä, mutta hän selitti jälkeenpäin, että kyllä kehoristiriitaa silti pitäisi hoitaa ja että hän itsekin tunsi nuorena olevansa helpommin poika kuin tyttö. Hän myös varoitti hormonien haittavaikutuksista ympäristölle ja terveydelle.[4]

Nordin sai aktivisteilta kymmeniä vihaisia viestejä.[12] Erään tviittaajan kysyessä yhteistyökumppani BookBeatilta, mitä se aikoo tehdä asialle, BookBeat ilmoitti päättävänsä yhteistyön Nordinin kanssa. Joukko aktivisteja lähetti sitten Nordinin yhteistyökumppaneille avoimen kirjeen, jossa näitä kehotettiin harkitsemaan uudelleen yhteistyötään. Tämä herätti kritiikkiä ja puhuttiin myös maalittamisesta, jossa kohdehenkilöltä viedään työt. Aktivistien yhteyshenkilö Utu Förbom piti ongelmallisena, että Nordin ensin toivotti onnellista Pridea mutta sitten kyseenalaisti eräiden transihmisten kipeän kokemuksen.[4]

Lainsäädännöllinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Lakimiesliitto teki kannanoton, jossa se ehdotti maalittamista rangaistavaksi teoksi.[13][14] Poliisit, syyttäjät ja tuomarit haluavat maalittamisen rikoslakiin.[8] Oikeusministeriölle oli vuonna 2019 tehty kaksi esitystä lainsäädännön muuttamiseksi, mutta ne eivät olle edenneet.[13] Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan maalittamiseen liittyvät rikoslain vihapuhepykälät käydään läpi.[15]

Lokakuussa 2019 maalittamistapaukset käsiteltiin oikeudessa esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.[13] Nämä ovat lähtökohtaisesti asianomistajarikoksia, eli syytettä ei nosteta ilman uhrin lupaa.[6] Maalittamisen kohteeksi joutuvien on siis itse tehtävä rikosilmoitus.[13] Useat syyttäjät ovat sitä mieltä, että mainittujen maalittamiseen liittyvien tekojen tulisi olla pikemminkin virallisen syytteen alaisia rikoksia.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b A-studio selvitti: virkamiehiä maalitetaan kaivamalla yksityiselämää – "Tietääkö joku, missä tämän konstaapelin lapset käyvät koulua?" Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2020.
  2. a b c d e Jussi Halla-aho nimesi ihmisiä, nyt häntä syytetään sivullisten maalituksesta – mutta mitä on maalitus ja onko kyse siitä? Selvitimme Helsingin Sanomat. 7.9.2017.
  3. a b c Gustafsson, Mikko: Marjaana Toiviaista kutsuttiin verkossa saatanan kätyriksi ja mielisairaaksi – syytetyt vetoavat Toiviaisen esiintymisiin ja toimintaan pappina Helsingin Sanomat. 15.5.2019. Viitattu 16.5.2019.
  4. a b c Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille Helsingin Sanomat Nyt. 17.7.2019.
  5. Hirvasnoro, Kai: ”Tutkijoihin kohdistetun vihapuheen tavoite on hiljentää” – Perussuomalaiset maalittavat nyt tieteentekijöitä Kansan Uutiset. 8.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  6. a b c Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  7. Poliiseja on alettu maalittaa netissä kritiikille – "Joku pyrkii hyödyntämään avointa toi­min­ta­kult­tuu­ria" Kaleva. 28.3.2017.
  8. a b c d A-studio selvitti: virkamiehiä maalitetaan kaivamalla yksityiselämää – "Tietääkö joku, missä tämän konstaapelin lapset käyvät koulua?" Yle Uutiset. Viitattu 13.12.2019.
  9. Kysely: Syyttäjät joutuvat yhä useammin vihapuheen ja maalittamisen kohteeksi – oikeussalissa on jopa käyty päälle Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  10. a b c A-studio selvitti: virkamiehiä maalitetaan kaivamalla yksityiselämää – "Tietääkö joku, missä tämän konstaapelin lapset käyvät koulua?" Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2020.
  11. Poliisijohto käynyt ”rakentavan keskustelun” Jari Taposen ja Jussi Huhtelan kanssa – Poliisin some-linjaus muuttuu Uusi Suomi. 13.9.2017.
  12. Transaktivistit maalittivat suvaitsevaisen naisbloggarin väärien sanavalintojen takia – menetti kumppaniyrityksen välittömästi Suomen Uutiset. 4.7.2019.
  13. a b c d Hirttotuomiolla uhattu tuomari maalittamisesta: “Mikä on se viimeinen pisara, että asialle tehdään jotakin?” Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  14. Maalittaminen tulee kriminalisoida - Lakimiesliitto www.lakimiesliitto.fi. Viitattu 11.1.2020.
  15. Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista Yle Uutiset. Viitattu 13.12.2019.