Turun museokeskus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun museokeskus toimii Kalastajankadulla entisessä harjatehtaassa.

Turun museokeskus kokoaa yhteen Turun kaupungin omistamat museot. Se toimii myös alueellisena keskusmuseona – Varsinais-Suomen maakuntamuseona – ja jatkaa näin aiemman Turun maakuntamuseon toimintaa.[1] Museokeskuksen toiminta-ajatuksena on huolehtia kulttuuri- ja taideperinnön säilymisestä ja välittämisestä nykyisille sekä tuleville sukupolville Varsinais-Suomen alueella.

Vuonna 2015 Turun museokeskuksen museoihin tutustui yhteensä 277 580 kävijää, joista 98 673 vierailijalle kirjattiin ilmaiskäynti. [2]

Museokeskus vastaa Turun kaupungin kulttuuri-, taide ja luonnonhistoriallisesta museotoimesta.[3] Se huolehtii kaupungin esine- ja taidekokoelmista sekä edistää kulttuuriympäristön säilymistä. Tiedon jakaminen näyttelyiden ja tutkimusraporttien ja muisen julkaisujen kautta ovat museotoiminnan perusta. Näin toimien museokeskus välittää kulttuuriperintöä sekä visuaalista kulttuuria osaltaan. Museokeskuksen museopalveluja johtaa operatiivisesti Olli Immonen intendenttien ja museoiden johtajien kanssa.[3]

Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo toimii alueellaan antikvaarisena asiantuntijana ja lausunnon antajana kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, muinaisjäännöksiä ja kuntien kaavoituksia koskevissa asioissa.

Turun museokeskuksen hallinto- ja varastotilat ovat vuodesta 1978 sijainneet IX kaupunginosan Linnanfältin alueella, Kalastajankadun entisessä harja- ja sivellintehtaassa.[4]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museokeskuksen hallinnoimat museot ovat Turun linna, Wäinö Aaltosen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Turun biologinen museo sekä Kuralan Kylämäki.[3] Lisäksi Museokeskus vastaa Vanhalla Suurtorilla sijaitsevien Brinkkalan talon ja Vanhan Raatihuoneen toiminnasta. Museoissa järjestetään vuosittain yhteensä noin 10 vaihtuvaa näyttelyä. Vanhan Raatihuoneen neljässä galleriassa on noin 30 näyttelyä vuosittain.

Turun taidemuseo ei ole osa Turun museokeskusta, vaan taidemuseota hallinnoi Turun taideyhdistys. Museokeskuksen ulkopuolisia turkulaismuseoita ovat myös Aboa Vetus & Ars Nova ja Forum Marinum.[5]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun museokeskus hallinnoi Turun kaupungin taidekokoelmaa. Kokoelmaan kuuluu lähes 10 000 teosta ja yli 90 ulkoveistosta. Taidekokoelman kolme linjaa ovat turkulainen taide, Wäinö Aaltosen taide sekä kuvanveisto ja kolmiulotteinen taide.

Museokeskuksella on mittava arkeologinen kokoelma, joka käsittää yli 100 000 alanumeroa. Arkeologisessa kokoelmassa on sekä historiallisen että esihistoriallisen ajan löytöjä. Esinekokoelman perustan muodostavat turkulaisista ja varsinaissuomalaisista säätyläis- ja porvariskodeista sekä Turun ympäristön kartanoista peräisin olevat esineet. Kokoelmissa on noin 280 000 esinettä. Kokoelmaa, jonka juuret ovat 1880-luvulla, kartutetaan suunnitelmallisesti esineistöllä, jolla on merkitystä tutkimus-, näyttely ja opetustoiminnalle. Osa kokoelmista on nähtävänä erilaisissa näyttelyissä museokohteissamme.

Valokuvakokoelmaan kuuluu yli miljoona valokuvaa, negatiivia ja diaa 1840-luvulta tähän päivään. Muun muassa varhaisin päivätty Suomessa otettu valokuva kuuluu Museokeskuksen valokuvakokoelmaan. Nykyään kokoelma karttuu lähinnä museon oman valokuvaustoiminnan tuloksena.

Perinnekasvikokoelma on laaja läpileikkaus perinteisen lounaissuomalaisen maalaispihan koriste- ja hyötykasvillisuuteen. Lisäksi on perinteisten huonekasvien kokoelma Kuralan Kylämäen Iso-Kohmon talossa.

Nykyajan dokumentointi ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museokeskuksessa tehdään nykyajan dokumentointia keräämällä tietoa tämän hetken tavoista ja ilmiöistä. Dokumentointia tehdään vuodesta 2009 alkaen Suomen museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö TAKOn puitteissa. Turun museokeskus osallistuu aktiivisesti TAKOn poolien 3 (Arki) ja 4 (Tuotanto, palvelut ja työelämä) työskentelyyn. Museokeskus on myös mukana pohjoismaisessa nykyajandokumentoinnin yhteistyöryhmässä Norsamissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maakuntamuseot Museovirasto, nba.fi. Viitattu 23.7.2016.
  2. Museotilasto - Tilastohaku - 2015 (Valitse tilastotieto -kohdasta valittu museoksi Pohjois-Karjalan museo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 23.7.2016.
  3. a b c Turun museokeskus Turun kaupunki, turku.fi. Viitattu 23.7.2016.
  4. Silpo, Suvi: Maaperän alustava pilaantuneisuustutkimus. Linnanfältin asemakaavanmuutosalue, Turku, s. 3. Ramboll Oy, Turun kaupunki, 2007. Teoksen verkkoversio.
  5. Museokortti, Turun taidemuseo. Viitattu 29.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]