Poitsilan kartano
| Poitsilan kartano | |
|---|---|
 Poitsilan kartanon päärakennus |
|
| Osoite | Tikkupolku 1, 49400 Hamina |
| Sijainti | Hamina |
| Rakennustyyppi | kartano |
| Valmistumisvuosi | 1867 |
| Suunnittelija | Theodor Decker |
| Omistaja | Hiljaisuuden Ystävät ry |
| Julkisivumateriaali | Puu |
 |
|
Poitsilan kartano on Haminan Poitsilassa sijaitseva vanha kartano, jossa on ollut myöhemmin oppilaitos- ja luostariyhteisötoimintaa. Juuret ulottuvat 1460-luvulle, jolloin Niklis Poitz sai hankkimansa maat rälssiksi. Kartano on historiansa aikana kuulunut Poitzin, Bruunin ja Aladinin suvuille. Kartanon empiretyylinen päärakennus on Theodor Deckerin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1867.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Noin vuonna 1456 Suomeen saapui ritari Eerik Akselinpoika Tottin johtamien tanskalaisten joukkojen yhtenä päällikkönä pommerilaissyntyinen aatelismies Niklis Poitz. He saivat Suomen suostumaan tanskalaisen kuninkaan Kristian I:n valtaan. Eerik Akselinpoika myönsi vuonna 1463 Niklis Poitzille rälssioikeudet tämän kaikkiin maaomistuksiin. Niklis Poitz hankki omistukseensa huomattavat osat Vehkalahden Norspyyn ja Grotilan kyliä ja perusti sinne säterikartanon, jonka nimeksi tuli Poitsilan kartano.
Seuraavat Poitz-suvun miehet laajensivat kartanon omistuksia niin, että 1600-luvulla ne lopulta käsittivät Norspyyn, Hillon ja Grotilan kylät kokonaan. Näin oli syntynyt maantieteellisesti yhtenäinen Poitsilan suurkylä, kartanokylä, joka lännessä rajoittui Summaan, pohjoisessa Salmenkylä-Husulan jakokuntaan ja etelässä ja idässä mereen.
Poitz-suvun miehet omistivat Poitsilan kartanon, kunnes 1700-luvun alussa Niiles Martinpoika Poitz myi sen eversti von Burghausenille. Useiden omistajanvaihdosten jälkeen kartanon osti 1700-luvun puolivälissä haminalainen suurporvari Heino Eerik Bruun, jonka sukuhaarassa kartano pysyi 1800-luvun lopulle.
Turun hovioikeuden varapresidentti, tuomari Francis Bruun myi vuonna 1888 kartanon jäljellä olevat osat Venäjältä tulleelle siirtolaiselle, Haminan porvarille, kauppaneuvos Konstantin Ivanovits Aladinille. Aladin-suku myi vuonna 1949 kartanon päärakennuksen ja tontin Jamilahden kansanopistolle. Poitsilan maita jäi kuitenkin Aladinien omistukseen.
Pohjois-Poitsilan alue oli jo 1800-luvulla irrotettu Poitsilan kartanosta erilliseksi kiinteistöksi, Ruissalon kartanoksi, jonka sittemmin osti erään Bruun-sukuisen naisen aviomies, pankinjohtaja, varatuomari Verneri Merus. Meruksen perikunta myi Ruissalon maat 1970-luvulla Vehkalahden kunnalle.
Jamilahden kansanopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartanon tiloissa toimi vuodesta 1949 lähtien Jamilahden kansanopisto.[3] Opisto yhdistyi Kymenlaakson Opistoon vuoden 2020 alussa.[4]
Via Silentii -luostariyhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukokuussa 2022 Poitsilan kartanossa aloitti toimintansa Hiljaisuuden Ystävät-yhdistyksen järjestämä Via Silentii -luostariyhteisö. Tarkoituksena on luoda paikka, jossa ihmiset voivat tulla rukouskumppanin ja ohjaajan kanssa rukoilemaan ja kilvoittelemaan. Samalla kartano siirtyy Hiljaisuuden Ystävien omistukseen.[5][6]
Toukokuussa 2022 Enonkosken luostariyhteisön tukiyhdistys päätti lakkauttaa toiminnan Enonkoskella ja siirtää sen osaksi Haminan yhteisöä. Via Silentii toimii kesän ajan vielä Enonkosken tiloissa, jonka jälkeen luostarin kirjasto ja esineistö siirretään Poitsilaan.[7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. Sjöström, "Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland", Journal of the Foundation for Medieval Genealogy, vsk. 3, no 5, tammikuu 2011, s. 425–461 Verkossa
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Poitsilan historiaa - Etelä-Kymenlaakson yhdistykset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tanja Hellsten: Kauppaneuvos Topi Silvo (1875–1960). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 11.2.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Jamilahden historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Opistosta (Arkistoitu – Internet Archive) Kymenopisto.com
- ↑ Vappupäivän 1.5. messua vietetään Poitsilan kartanossa[vanhentunut linkki]
- ↑ Kirkko ja kaupunki - Karjalan Evankelinen Seura ja Hiljaisuuden Ystävät yhdistyvät, Poitsilan kartano siirtyy Hiljaisuuden ystävien omistukseen
- ↑ Tätä irtaimiston siirtoa on kuitenkin 20.7.2022 Enonkosken kunnanvaltuustosalissa pidetyssä keskustelutilaisuudessa valittu työryhmä noussut kyseenalaistamaan sillä irtaimisto on suurelta osin lahjoitettu ja tehty talkoovoimin nimenomaan Enonkoskella järjestettävää toimintaa varten. Vaikka Enonkosken luostarin tukiyhdistyksen hallitus toteaa Enonkosken luostariyhteisön toiminnan jatkuvan uutena Via Silentii -yhteisönä Haminassa, luostarin tukijoiden valitsema työryhmä ehdottaa myös lopettamispäätöksen uudelleenarviointia ja Enonkosken luostarin toiminnan jatkumista itsenäisenä yksikkönä. Kotimaa.fi Viitattu 18.5.2022
- ↑ Suomen ainoan luterilaisen luostarin perustajat eivät anna periksi – tukiyhdistyksen päätös lopettaa Enonkosken luostari ja myydä kiinteistö halutaan kumota yle.fi. Viitattu 25.8.2022.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taina Parikka: "Poitsilan kartano: hamasta menneisyydestä uudelle vuosituhannelle", teoksessa: Matkailuoppaiden peruskurssi 2008 : kurssityöt. Haminan kansalaisopisto 2008 (moniste)
- Herrgårdar i Finland. 1, Nyland 1. Helsingfors: Söderström 1928