Jehovan todistajat Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Jehovan todistajat

Järjestö
Jehovan todistajien historia
Jehovan todistajien eskatologia
Raamatuntulkinta
Vartiotorniseura
Hallintoelin
Kuri seurakunnissa
Jehovan todistajien tavat
Suhtautuminen vereen
Kritiikki
Betel-koti
Vanhimmisto
Kokoukset ja konventit
Julistaminen ovelta ovelle

Henkilöitä
Charles Taze Russell
Joseph Franklin Rutherford
Nathan Homer Knorr
Frederick William Franz
Milton G. Henschel
Don A. Adams

Kirjoja
Jehovan todistajien julkaisutoiminta
Uuden maailman käännös

Lehtiä
Vartiotorni
Herätkää!
Kristityn elämä ja palvelus – Työkirja

Muut
Valtakunnansali
Luettelo oppimuutoksista
Raamatuntutkijat
Jehovan todistajat Suomessa
Syytteet lasten hyväksikäytöstä
Jehovan todistajista eriytyneet liikkeet

 n  k  m 

Jehovan todistajat on Suomen kolmanneksi suurin rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta kansankirkkojen eli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon jälkeen. Siinä on noin 18 286 jäsentä (2015).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1906 entisen Pelastusarmeijan kapteenin August Lundborgin vaimo, Ebba Lundborg matkusti Ruotsista Suomeen levittämään Charles Taze Russellin oppeja. Suunnilleen samoihin aikoihin Suomeen saapui yhdysvaltalaisia miehiä jotka toivat mukanaan Vartiotorni-seuran julkaisuja.

Vartiotorni - joulukuu 1912
Jehovan todistajien konventtisali Varkaudessa

Ensimmäisiä suomalaisia Raamatuntutkijoihin liittyneistä oli Kaarlo Harteva. Hän sai ystävältään Emil Östermanilta Russelin "Jumalallinen aikakausien suunnitelma" -kirjan, jonka Harteva käänsi suomeksi Östermanin taloudellisen tuen turvin. He alkoivat yhdessä levittää kirjaa, pitää luentoja ja kulkea talosta taloon kertomassa sanomaansa. Luennot vetivät väkeä usein salin täydeltä.[2] Kansainvälisten raamatuntutkijain työ Suomessa alkoi virallisesti vuonna 1910 ja vakiintui hiljalleen.

Liikkeen leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jehovan todistajien määrän kehitys 1960-2015.

Sota-aikana Jehovan todistajat kiellettiin, koska nämä kieltäytyivät asepalvelusta. Jehovan todistajien toiminta sallittiin Suomessa sodan jälkeen vuonna 1946 uudestaan. Tällöin liikkeen jäsenmäärä alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 1960 oli 6732 todistajaa, vuonna 1970 9506 todistajaa. Vuoden 1975 pettymys aiheutti sen, että liikkeen kasvu oli hidasta 80-luvulla. 70- ja 80-luvuilla pidettiin Suomessa suuria konvetteja. Vuonna 1990 oli 12157 todistajaa, vuonna 2000 18492 todistajaa.

Toiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastokeskuksen vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa oli 18 286 Jehovan todistajaa. Määrä on laskenut vuodesta 2013 jolloin liikkeeseen kuului 18 697 jäsentä ja vuodesta 2009, jolloin liikkeeseen kuului 19 142 jäsentä.[1] Jehovan todistajat eivät itse tilastoi "hyvän uutisen julistajiksi" hyväksymiään henkilöitä sen mukaan ovatko he kastettuja vai kastamattomia. Tilastoa pidetään vain tehdystä työstä.lähde?

Vuonna 2013 Jehovan todistajat (kastamattomat ja kastetut) käyttivät yhteensä 3 072 671 tuntia saarnaamistoimintaan. Vuoden aikana kastettiin yhteensä 299 uutta Jehovan todistajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtä kastettua kohtaan tehtiin noin 10 276 tuntia saarnaamistyötä. Vuonna 2016 Jehovan todistajilla oli yhteensä 300 seurakuntaa Suomessa.[3][4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Liitetaulukko 6. Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000–2015 Tilastokeskus. Viitattu 9.10.2016.
  2. Pasi Turunen - Vartiotorni valtakunta uudessa valossa (2. painos) s. 29 Julkaissut: Kuva ja Sana (ISBN 951-585-135-1)
  3. Jehovan todistajien vuosikirja 2017. Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseura.
  4. Jehovan todistajat – kansainvälinen järjestö: Suomi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikkeen virallista tiedotusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriittistä tarkastelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]