Summan kartano
Summan kartano on Haminan Summassa sijaitseva kartano. Sen päärakennus on 1700-luvulta, ja sitä on laajannettu 1800-luvulta. Sisäosat ovat säilyneet suurelta osin alkuperäisinä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinteistön ensimmäisiä omistajia on ollut pommerilaisperäinen aatelismies Niklis Poitz, joka sai maaomistuksia Vehkalahdelta 1400-luvun loppupuolella ja perusti säterikartanonsa kylään jonka nimeksi sitten muodostui Poitsila. Valtionhoitaja Eerik Akselinpoika myönsi rälssioikeudet herra Niklisille vuonna 1463.[2]
Maaomaisuuskokonaisuuteen kuulunut Summan kylässä ollut tila siirtyi perintöosuutena Poitz-suvun tyttären Aune Niilontyttären (synt n 1470) avioliitolla Reitkallin kartanon Junkar-Husgavel-suvulle perinnönjaossa, joka 1520-luvulla toimitettiin Niklis Poizin pesän jakamiseksi.[3] Summan kartanonkin omistajana oli viimeistään vuodesta 1546 Reitkallin Näkin säterin herra Petteri Niilonpoika, Junkar-sukua (joka kuoli 1590-luvulla).
1660-luvulle tultaessa Reitkallin kartanonherra, Henrikki Junkar, oli velkaantunut niin että hän rahaa saadakseen myi Summan kartanon vapaaherra Lauritsa Creutz vanhemmalle. Tämä puolestaan joidenkin vuosien kuluttua myi Summan vaimonsa veljelle, maaherra Kustaa Duwallille.
1700-luvun puolivälissä, pikkuvihan jälkeen, venäläisten hallitsemaan maakuntaan jääneen Summan kartanon osti kihlakunnantuomari Arvid Renner, joka johti suomalaista "autonomiataistelua" - hän ensin oli mukana huolehtimassa että Ruotsi menetti alueen, ja sen jälkeen balttilaisen maaherran von Campenhausenin tuella huolehti, että myöskään venäläiset eivät saaneet sanottavaa otetta alueen rutiininomaisesta vallankäytöstä. Merkittävin asema alueella jäikin sinne asetetuille virkamiehille, jotka olivat osaksi baltteja, osaksi ruotsalaisia ja monet suomalaisia.
Poitsilan kartanon omistajaperheen poika, virkamies Taavetti Bruun osti Summan kartanon Rennerin perillisiltä. Sittemmin hänen perikuntansa myi kartanon hänen sisarentyttärensä (Jaakoppiina 'Bine' Stevenin) aviomiehelle, kauppaneuvos Antton Bruunille, joka itsekin oli Taavetti Bruunin serkun poika.
Anttonin ja Binen poika, ministerivaltiosihteeri Theodor Bruun peri Summan kartanon ja korotettiin vapaaherran arvoon. Tämän pojanpojan tytär, paronitar Christina Bruun kuoli 2010 ilman jälkeläisiä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bruun, omistajasuku vuoteen 2010
- kauppaneuvos Anttoni Bruun ja jälkeläisiään, Genealogics-tietokannassa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Summan kartano Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
- ↑ Vähäkangas, T, Uusmaalainen rälssisukusikermä, Genos 1999
- ↑ Hausen, R, Bidrag till Finlands historia V
- Sjöström (2011), Medieval landed inheritances of the Junkar and Vilken lineages of Vehkalahti, Finland, Journal of the Foundation for Medieval Genealogy vol 3 issue 5 (2011 January), pp 425-461