Ferdinand Öhman

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Ferdinand Öhman (sukunimi myös muodossa Öhmann, etunimi myös muodossa Ferdinant, 26. maaliskuuta 1831 Hamina5. elokuuta 1907 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Haminassa ja Viipurissa koulua käynyt Öhman opiskeli Tukholman taideakatemiassa ja Münchenin polyteknillisessa opistossa. Hän oli vuodesta 1857 vuoteen 1907 Rakennushallituksen edeltäjien, Yleisten rakennusten intendentinkonttorin ja Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa eri viroissa. Öhman aloitti työuransa Kuopiossa 1857[1] ja toimi siellä lääninarkkitehtina vuosina 1862–1894. Sen jälkeen hän siirtyi Uudenmaan lääninrakennuskonttorin johtajaksi Helsinkiin, jossa virassa hän oli uransa loppuun asti.[2]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runebergien hautamuistomerkki (1888) Porvoon Näsinmäen hautausmaalla.

Ferdinand Öhman suunnitteli lääninarkkitehtina muun muassa puukirkkoja ja muita julkisia rakennuksia silloisen Kuopion läänin alueelle. Hän teki myös asemakaavoja.

Vuonna 1879 järjestettiin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin hautamuistomerkin rakentamiseksi pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka Öhman voitti. Muistomerkki paljastettiin Porvoon Näsinmäen hautausmaalla 6. toukokuuta 1888.[3]

Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemakaavoja ja muita suunnitelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joensuun asemakaava (1867)[12]
  • Nurmeksen kauppalan asemakaavaehdotus (1876)[13]
  • Leppävaaraan perustettavan huvilakaupungin suunnittelua (1898)[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuopion kulttuuriympäristö, Strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  • Piiparinen, Pekka: Kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys. Joensuun keskustan osayleiskaava. Joensuun kaupunki, 2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 27.5.2013.
  2. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s. 79
  3. Porvoo (Internet Archicessa, tallennettu 3.3.2004 Tekijä =) Svenska Litteratursallskapet i Finland rf. Viitattu 9.5.2015.
  4. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys, s. 170. Pohjois-Savon liitto, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  5. Seurakunnan muut kirkot Pieksämäen seurakunta. Viitattu 27.5.2013.
  6. Kuusjärven kirkko Museovirasto. Viitattu 27.5.2013.
  7. Pielaveden kirkko Pielaveden seurakunta. Viitattu 7.6.2013.
  8. Kuopion kulttuuriympäristö, s. 40
  9. Kuopion kulttuuriympäristö, s. 28
  10. Polvijärven Ev.lut seurakunnan kirkko Polvijärven seurakunta. Viitattu 27.5.2013.
  11. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten, s. 91. , 2006. ISBN 952-5188-61-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  12. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistoriallinen selvitys, s. 14
  13. Vuorela, Venla: Vanhan talon henki: neuvoja vanhojen puurakennusten hoitoon. Nurmeksen Vanhan Kauppalan Asukasyhdistys ry, 2009. ISBN 978-952-92-5958-8. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).
  14. Harvia, Yrjö: Helsingin esikaupunkiliitosselvitys, päämietintö, s. 62. 1. nide. Helsingin kaupunki, 1936. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.5.2013).