Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itäisen Suomenlahden kansallispuisto
Ulko-Tammio.jpg
Sijainti kartalla
Sijainti kartalla
Sijainti Kymenlaakson ulkosaaristo
Koordinaatit 60°15′N, 027°10′E
Pinta-ala 6,7 km²
Perustettu 1982
Kävijämäärä 12 500[1] (vuonna 2015)
Hallinto Metsähallitus

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on Suomen kansallispuisto, joka käsittää noin 60 kilometriä leveän alueen Kymenlaakson maakunnan ulkosaaristossa Pyhtään, Kotkan, Haminan ja Virolahden kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sen maapinta-ala on 6,7 km².

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallispuistoon kuuluu vain pieniä, alle yhden neliökilometrin kokoisia saaria ja luotoja. Suurimmat saaret ovat Kilpisaari, Ristisaari, Ulko-Tammio, Mustaviiri ja Pitkäviiri. Itäisin saari on Huovari. Useimmat saaret ovat puuttomia kalliosaaria, mutta alueella on myös harjusaaria, kuten Pitkäviiri. Metsäisillä saarilla puusto on pääosin männikköä. Joidenkin suurimpien saarten, kuten Ulko-Tammion ja Ristisaaren, sisäosissa on myös lehtoja.

Kansallispuiston alue on merkittävä saaristolinnuston pesimäalue. Linnustoon kuuluvat muun muassa Suomen suurimmat selkälokkiyhdyskunnat ja merkittäviä kala- ja lapintiirayhdyskuntia.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto kuuluu Natura 2000 -hankkeen luontodirektiivin mukaisiin SCI- ja lintudirektiivin mukaisiin SPA-alueisiin. Natura-alueisiin kuuluu lisäksi kansallispuiston ulkopuolelta joitakin saaria ja luotoja sekä Kuorsalon Vanhankylänlahti.

Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa käytetään Suomen Radioamatööriliitto ry:n kansallispuistotyöskentelytodistuksen yhtenä amatööriadioasemakohteena. Sen tunnus on OHFF-001. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.